Q.S Al-A'raf (اَلْأَعْرَاف) - 206 Jakeiden lukumäärä

الۤمّۤصۤ ۚ

alif lām mīm ṣād.

Alif Lam Mim shad.

كِتٰبٌ اُنْزِلَ اِلَيْكَ فَلَا يَكُنْ فِيْ صَدْرِكَ حَرَجٌ مِّنْهُ لِتُنْذِرَ بِهٖ وَذِكْرٰى لِلْمُؤْمِنِيْنَ

kitābun unzila ilaika falā yakun fī ṣadrika ḥarajum minhu litunżira bihī wa żikrā lil-mu'minīn(a).

(Tämä on) Kirja, joka on lähetetty sinulle (Muhammedille); älä siis tukehdu sen takia, vaan anna varoitus tällä (Kirjalla), niin siitä tulee opetus uskoville.

اِتَّبِعُوْا مَآ اُنْزِلَ اِلَيْكُمْ مِّنْ رَّبِّكُمْ وَلَا تَتَّبِعُوْا مِنْ دُوْنِهٖٓ اَوْلِيَاۤءَۗ قَلِيْلًا مَّا تَذَكَّرُوْنَ

ittabi‘ū mā unzila ilaikum mir rabbikum wa lā tattabi‘ū min dūnihī auliyā'(a), qalīlam mā tażakkarūn(a).

Noudata sitä, mitä Herrasi on sinulle lähettänyt, äläkä seuraa ketään muuta kuin Häntä johtajanasi. Otat hyvin vähän oppitunteja.

وَكَمْ مِّنْ قَرْيَةٍ اَهْلَكْنٰهَا فَجَاۤءَهَا بَأْسُنَا بَيَاتًا اَوْ هُمْ قَاۤىِٕلُوْنَ

wa kam min qaryatin ahlaknāhā fa jā'ahā ba'sunā bayātan au hum qā'ilūn(a).

Kuinka monta maata olemme tuhonnut? Kurjuksemme tuli (niiden asukkaille) yöllä tai heidän levätessään päivällä.

فَمَا كَانَ دَعْوٰىهُمْ اِذْ جَاۤءَهُمْ بَأْسُنَآ اِلَّآ اَنْ قَالُوْٓا اِنَّا كُنَّا ظٰلِمِيْنَ

famā kāna da‘wāhum iż jā'ahum ba'sunā illā an qālū innā kunnā ẓālimīn(a).

Joten kun kurjuksemme tuli heidän ylleen, heidän valituksensa oli vain: "Totisesti, me olimme väärintekijöitä."

فَلَنَسْـَٔلَنَّ الَّذِيْنَ اُرْسِلَ اِلَيْهِمْ وَلَنَسْـَٔلَنَّ الْمُرْسَلِيْنَۙ

fa lanas'alannal-lażīna ursila ilaihim wa lanas'alannal-mursalīn(a).

Sitten Me kysymme ihmisiltä, ​​jotka ovat vastaanottaneet kutsun (apostoleilta), ja Me kysymme (myös) apostoleilta,

فَلَنَقُصَّنَّ عَلَيْهِمْ بِعِلْمٍ وَّمَا كُنَّا غَاۤىِٕبِيْنَ

fa lanaquṣṣanna ‘alaihim bi‘ilmiw wa mā kunnā gā'ibīn(a).

ja Me tiedotamme heille (meidän) tietomme perusteella, emmekä ole kaukana (heistä).

وَالْوَزْنُ يَوْمَىِٕذِ ِۨالْحَقُّۚ فَمَنْ ثَقُلَتْ مَوَازِيْنُهٗ فَاُولٰۤىِٕكَ هُمُ الْمُفْلِحُوْنَ

wal-waznu yauma'iżinil-ḥaqq(u), faman ṡaqulat mawāzīnuhū fa ulā'ika humul-mufliḥūn(a).

Vaaka on sinä päivänä vanhurskauden mitta. Joten joiden (hyvien tekojen) vaaka on raskas, ne ovat menestyneitä.

وَمَنْ خَفَّتْ مَوَازِيْنُهٗ فَاُولٰۤىِٕكَ الَّذِيْنَ خَسِرُوْٓا اَنْفُسَهُمْ بِمَا كَانُوْا بِاٰيٰتِنَا يَظْلِمُوْنَ

wa man khaffat mawāzīnuhū fa ulā'ikal-lażīna khasirū anfusahum bimā kānū bi'āyātinā yaẓlimūn(a).

Ja joiden (hyvien tekojen) asteikko on kevyt, he ovat kadottaneet sielunsa, koska he kielsivät merkkimme.

وَلَقَدْ مَكَّنّٰكُمْ فِى الْاَرْضِ وَجَعَلْنَا لَكُمْ فِيْهَا مَعَايِشَۗ قَلِيْلًا مَّا تَشْكُرُوْنَ ࣖ

wa laqad makkannākum fil-arḍi wa ja‘alnā lakum fīhā ma‘āyisy(a), qalīlam mā tasykurūn(a).

Ja totisesti, Me olemme asettanut teidät maan päälle ja suonut teille siellä elannon. (Mutta) vähäistä on, mistä te kiitätte.

وَلَقَدْ خَلَقْنٰكُمْ ثُمَّ صَوَّرْنٰكُمْ ثُمَّ قُلْنَا لِلْمَلٰۤىِٕكَةِ اسْجُدُوْا لِاٰدَمَ فَسَجَدُوْٓا اِلَّآ اِبْلِيْسَۗ لَمْ يَكُنْ مِّنَ السّٰجِدِيْنَ

wa laqad khalaqnākum ṡumma ṣawwarnākum ṡumma qulnā lil-malā'ikatisjudū li'ādama fa sajadū illā iblīs(a), lam yakum minas-sājidīn(a).

Ja totisesti, Me loimme teidät, sitten muovasimme teidät (ruumiit), sitten Me sanoimme enkeleille: "Kumartakaa Aadamia", niin he kumarsivat, paitsi Saatana. Hän (Iblis) ei ole niiden joukossa, jotka kumartavat.

قَالَ مَا مَنَعَكَ اَلَّا تَسْجُدَ اِذْ اَمَرْتُكَ ۗقَالَ اَنَا۠ خَيْرٌ مِّنْهُۚ خَلَقْتَنِيْ مِنْ نَّارٍ وَّخَلَقْتَهٗ مِنْ طِيْنٍ

qāla mā mana‘aka allā tasjuda iż amartuk(a), qāla ana khairum minh(u), khalaqtanī min nāriw wa khalaqtahū min ṭīn(in).

(Allah) sanoi: "Mikä esti sinua kumartamasta (Aadamia), kun kerroin sinulle?" (Iblis) vastasi: "Olen parempi kuin hän. Sinä loit minut tulesta, kun taas hänet loit maasta."

قَالَ فَاهْبِطْ مِنْهَا فَمَا يَكُوْنُ لَكَ اَنْ تَتَكَبَّرَ فِيْهَا فَاخْرُجْ اِنَّكَ مِنَ الصّٰغِرِيْنَ

qāla fahbiṭ minhā famā yakūnu laka an tatakabbara fīhā fakhruj innaka minaṣ-ṣāgirīn(a).

(Allah) sanoi: "Tule sitten alas sieltä (taivaasta); sillä sinun ei pitäisi kerskua sillä. Tule ulos! Totisesti, sinä olet yksi alhaisista olennoista."

قَالَ اَنْظِرْنِيْٓ اِلٰى يَوْمِ يُبْعَثُوْنَ

qāla anẓirnī ilā yaumi yub‘aṡūn(a).

(Saatana) vastasi: "Anna minulle armonaika siihen päivään asti, jolloin heidät herätetään kuolleista."

قَالَ اِنَّكَ مِنَ الْمُنْظَرِيْنَ

qāla innaka minal-munẓarīn(a).

(Allah) sanoi: "On totta, että kuulut niihin, joille on annettu ajan lykkäys."

قَالَ فَبِمَآ اَغْوَيْتَنِيْ لَاَقْعُدَنَّ لَهُمْ صِرَاطَكَ الْمُسْتَقِيْمَۙ

qāla fabimā agwaitanī la'aq‘udanna lahum ṣirāṭakal-mustaqīm(a).

(Iblis) vastasi: "Koska olet johtanut minut harhaan, estän heitä aina suoralta polultasi,

ثُمَّ لَاٰتِيَنَّهُمْ مِّنْۢ بَيْنِ اَيْدِيْهِمْ وَمِنْ خَلْفِهِمْ وَعَنْ اَيْمَانِهِمْ وَعَنْ شَمَاۤىِٕلِهِمْۗ وَلَا تَجِدُ اَكْثَرَهُمْ شٰكِرِيْنَ

Ṡumma la'ātiyannahum mim baini aidīhim wa min khalfihim wa ‘an aimānihim wa ‘an syamā'ilihim, wa lā tajidu akṡarahum syākirīn(a).

silloin minä hyökkään heidän kimppuunsa edestä, takaa, heidän oikealta ja vasemmalta puoleltaan. Etkä tule huomaamaan useimpia heistä kiitollisiksi."

قَالَ اخْرُجْ مِنْهَا مَذْءُوْمًا مَّدْحُوْرًا ۗ لَمَنْ تَبِعَكَ مِنْهُمْ لَاَمْلَـَٔنَّ جَهَنَّمَ مِنْكُمْ اَجْمَعِيْنَ

qālakhruj minhā maż'ūmam madḥūrā(n), laman tabi‘aka minhum la'amla'anna jahannama minkum ajma‘īn(a).

(Allah) sanoi: "Tulkaa ulos sieltä (taivaasta) nöyryytettyinä ja karkotettuina! Totisesti, kuka tahansa heistä seuraa sinua, täytän helvetin teillä kaikilla."

وَيٰٓاٰدَمُ اسْكُنْ اَنْتَ وَزَوْجُكَ الْجَنَّةَ فَكُلَا مِنْ حَيْثُ شِئْتُمَا وَلَا تَقْرَبَا هٰذِهِ الشَّجَرَةَ فَتَكُوْنَا مِنَ الظّٰلِمِيْنَ

wa yā ādamuskun anta wa zaujukal-jannata fa kulā min ḥaiṡu syi'tumā wa lā taqrabā hāżihisy-syajarata fa takūnā minaẓ-ẓālimīn(a).

Ja (Allah) sanoi: "Oi Adam! Pysy vaimosi kanssa paratiisissa ja syö mitä haluatte. Mutta älkää lähestykö tätä puuta. (Jos lähestytään) te molemmat olette väärintekijöiden joukossa."

فَوَسْوَسَ لَهُمَا الشَّيْطٰنُ لِيُبْدِيَ لَهُمَا مَا وٗرِيَ عَنْهُمَا مِنْ سَوْءٰتِهِمَا وَقَالَ مَا نَهٰىكُمَا رَبُّكُمَا عَنْ هٰذِهِ الشَّجَرَةِ اِلَّآ اَنْ تَكُوْنَا مَلَكَيْنِ اَوْ تَكُوْنَا مِنَ الْخٰلِدِيْنَ

fa waswasa lahumasy-syaiṭānu liyubdiya lahumā mā wūriya ‘anhumā min sau'ātihimā wa qāla mā nahākumā rabbukumā ‘an hāżihisy-syajarati illā an takūnā malakaini au takūnā minal-khālidīn(a).

Sitten Saatana kuiskasi heille pahoja ajatuksia paljastaakseen heidän intiimialueensa (jotka olivat) peitettyinä. Ja (Saatana) sanoi: "Teidän Jumalanne kielsi teitä molempia lähestymästä tätä puuta vain siksi, ettette teistä tulisi enkeleitä ettekä ikuisia ihmisiä (taivaassa)."

وَقَاسَمَهُمَآ اِنِّيْ لَكُمَا لَمِنَ النّٰصِحِيْنَۙ

wa qāsamahumā innī lakumā laminan-nāṣiḥīn(a).

Ja hän (Saatana) vannoi heille molemmille: "Totisesti, olen todellakin yksi neuvonantajistanne."

فَدَلّٰىهُمَا بِغُرُوْرٍۚ فَلَمَّا ذَاقَا الشَّجَرَةَ بَدَتْ لَهُمَا سَوْءٰتُهُمَا وَطَفِقَا يَخْصِفٰنِ عَلَيْهِمَا مِنْ وَّرَقِ الْجَنَّةِۗ وَنَادٰىهُمَا رَبُّهُمَآ اَلَمْ اَنْهَكُمَا عَنْ تِلْكُمَا الشَّجَرَةِ وَاَقُلْ لَّكُمَآ اِنَّ الشَّيْطٰنَ لَكُمَا عَدُوٌّ مُّبِيْنٌ

fa dallāhumā bigurūr(in), falammā żāqasy-syajarata badat lahumā sau'ātuhumā wa ṭafiqā yakhṣifāni ‘alaihimā miw waraqil-jannah(ti), wa nādāhumā rabbuhumā alam anhakumā ‘an tilkumasy-syajarati wa aqul lakumā innasy-syaiṭāna lakumā ‘aduwwum mubīn(un).

Hän (paholainen) houkuttelee heitä petoksella. Kun he maistoivat puun (hedelmää), he näkivät sen sukuelimet, ja he alkoivat peittää sitä paratiisin lehdillä. Jumala huusi heille: "Enkö kieltänyt teitä siitä puusta ja sanonut, että Saatana on teidän molempien todellinen vihollinen?"

قَالَا رَبَّنَا ظَلَمْنَآ اَنْفُسَنَا وَاِنْ لَّمْ تَغْفِرْ لَنَا وَتَرْحَمْنَا لَنَكُوْنَنَّ مِنَ الْخٰسِرِيْنَ

qālā rabbanā ẓalamnā anfusanā wa illam tagfir lanā wa tarḥamnā lanakūnanna minal-khāsirīn(a).

He molemmat sanoivat: "Herramme, olemme tehneet itsellemme vääryyttä. Jos et anna meille anteeksi ja armoa, me olemme varmasti kadotettujen joukossa."

قَالَ اهْبِطُوْا بَعْضُكُمْ لِبَعْضٍ عَدُوٌّ ۚوَلَكُمْ فِى الْاَرْضِ مُسْتَقَرٌّ وَّمَتَاعٌ اِلٰى حِيْنٍ

qālahbiṭū ba‘ḍukum liba‘ḍin ‘aduww(un), wa lakum fil-arḍi mustaqarruw wa matā‘un ilā ḥīn(in).

(Allah) sanoi: "Mene alas! Te olette vihollisuudessa keskenänne. Maa on teidän asuinpaikkanne ja ilonne määrättyyn aikaan asti."

قَالَ فِيْهَا تَحْيَوْنَ وَفِيْهَا تَمُوْتُوْنَ وَمِنْهَا تُخْرَجُوْنَ ࣖ

qāla fīhā taḥyauna wa fīhā tamūtūna wa minhā tukhrajūn(a).

(Allah) sanoo: "Siellä te elätte, siellä te kuolette, ja sieltä (myös) teidät herätetään."

يٰبَنِيْٓ اٰدَمَ قَدْ اَنْزَلْنَا عَلَيْكُمْ لِبَاسًا يُّوَارِيْ سَوْءٰتِكُمْ وَرِيْشًاۗ وَلِبَاسُ التَّقْوٰى ذٰلِكَ خَيْرٌۗ ذٰلِكَ مِنْ اٰيٰتِ اللّٰهِ لَعَلَّهُمْ يَذَّكَّرُوْنَ

yā banī ādama qad anzalnā ‘alaikum libāsay yuwārī sau'ātikum wa rīsyā(n), wa libāsut-taqwā żālika khair(un), żālika min āyātillāhi la‘allahum yażżakkarūn(a).

Oi Aadamin jälkeläiset! Totisesti, Me olemme antaneet teille vaatteita peittämään alastomuutenne ja koristeeksi. Mutta hurskauden vaate, se on parempi. Nämä ovat joitakin Allahin merkeistä, ehkä he muistavat ne.

يٰبَنِيْٓ اٰدَمَ لَا يَفْتِنَنَّكُمُ الشَّيْطٰنُ كَمَآ اَخْرَجَ اَبَوَيْكُمْ مِّنَ الْجَنَّةِ يَنْزِعُ عَنْهُمَا لِبَاسَهُمَا لِيُرِيَهُمَا سَوْءٰتِهِمَا ۗاِنَّهٗ يَرٰىكُمْ هُوَ وَقَبِيْلُهٗ مِنْ حَيْثُ لَا تَرَوْنَهُمْۗ اِنَّا جَعَلْنَا الشَّيٰطِيْنَ اَوْلِيَاۤءَ لِلَّذِيْنَ لَا يُؤْمِنُوْنَ

yā banī ādama lā yaftinannakumusy-syaiṭānu kamā akhraja abawaikum minal-jannati yanzi‘u ‘anhumā libāsahumā liyuriyahumā sau'ātihimā, innahū yarākum huwa wa qabīluhū min ḥaiṡu lā taraunahum, innā ja‘alnasy-syayāṭīna auliyā'a lil-lażīna lā yu'minūn(a).

Oi Aadamin lapset! Älkää antako Saatanan pettää teitä, kuten hän (Saatana) karkotti vanhempanne Paratiisista riisumalla heiltä vaatteet paljastaakseen heidän sukupuolielimet. Totisesti, hän ja hänen seuraajansa näkevät teidät sieltä, mistä te ette voi heitä nähdä. Totisesti, Me olemme tehneet heistä uskottomien johtajia.

وَاِذَا فَعَلُوْا فَاحِشَةً قَالُوْا وَجَدْنَا عَلَيْهَآ اٰبَاۤءَنَا وَاللّٰهُ اَمَرَنَا بِهَاۗ قُلْ اِنَّ اللّٰهَ لَا يَأْمُرُ بِالْفَحْشَاۤءِۗ اَتَقُوْلُوْنَ عَلَى اللّٰهِ مَا لَا تَعْلَمُوْنَ

wa iżā fa‘alū fāḥisyatan qālū wajadnā ‘alaihā ābā'anā wallāhu amaranā bihā, qul innallāha lā ya'muru bil-faḥsyā'(i), ataqūlūna ‘alallāhi mā lā ta‘lamūn(a).

Ja kun he tekevät kauhistuksen, he sanovat: "Havaitsimme isiemme tekevän niin, ja Allah käski meidän tehdä niin." Sano: "Totisesti, Allah ei koskaan käske kauhistusta. Miksi sanotte Allahista sellaista, mitä ette tiedä?"

قُلْ اَمَرَ رَبِّيْ بِالْقِسْطِۗ وَاَقِيْمُوْا وُجُوْهَكُمْ عِنْدَ كُلِّ مَسْجِدٍ وَّادْعُوْهُ مُخْلِصِيْنَ لَهُ الدِّيْنَ ەۗ كَمَا بَدَاَكُمْ تَعُوْدُوْنَۗ

qul amara rabbī bil-qisṭ(i), wa aqīmū wujūhakum ‘inda kulli masjidiw wad‘ūhu mukhliṣīna lahud-dīn(a), kamā bada'akum ta‘ūdūn(a).

Sano: "Herrani käski minun toimia oikein. Kääntäkää kasvonne (Allahin puoleen) jokaisessa rukouksessa ja palvokaa Häntä antamalla palvontanne yksinomaan Hänelle. Teidät palautetaan Hänen luokseen sellaisena kuin teidät alun perin luotiin.

فَرِيْقًا هَدٰى وَفَرِيْقًا حَقَّ عَلَيْهِمُ الضَّلٰلَةُ ۗاِنَّهُمُ اتَّخَذُوا الشَّيٰطِيْنَ اَوْلِيَاۤءَ مِنْ دُوْنِ اللّٰهِ وَيَحْسَبُوْنَ اَنَّهُمْ مُّهْتَدُوْنَ

farīqan hadā wa farīqan ḥaqqa ‘alaihimuḍ-ḍalālah(tu), innahumuttakhażusy-syayāṭīna auliyā'a min dūnillāhi wa yaḥsabūna annahum muhtadūn(a).

Hän antoi joitakin johdatuksia, ja toisten olisi pitänyt eksyä. He tekevät pahoista suojelijoista Allahin rinnalla. He luulivat tietävänsä.

۞ يٰبَنِيْٓ اٰدَمَ خُذُوْا زِيْنَتَكُمْ عِنْدَ كُلِّ مَسْجِدٍ وَّكُلُوْا وَاشْرَبُوْا وَلَا تُسْرِفُوْاۚ اِنَّهٗ لَا يُحِبُّ الْمُسْرِفِيْنَ ࣖ

yā banī ādama khużū zīnatakum ‘inda kulli masjidiw wa kulū wasyrabū wa lā tusrifū, innahū lā yuḥibbul-musrifīn(a).

Oi Aadamin jälkeläiset! Pukekaa yllenne siistit vaatteet joka kerta, kun astutte moskeijaan, syötte ja juotte, mutta älkää liioittelko. Totisesti, Allah ei pidä ihmisistä, jotka liioittelevat. Sano (Muhammed): "Kuka on kieltänyt Allahin palvelijoilleen suomat koristeet ja hyvän ravinnon? Sano: "Kaikki tämä on niitä varten, jotka uskovat tämän maailman elämään, ja erityisesti (vain heille) Ylösnousemuksen päivänä." Näin Me selitämme jakeet niille, jotka tietävät.

قُلْ مَنْ حَرَّمَ زِيْنَةَ اللّٰهِ الَّتِيْٓ اَخْرَجَ لِعِبَادِهٖ وَالطَّيِّبٰتِ مِنَ الرِّزْقِۗ قُلْ هِيَ لِلَّذِيْنَ اٰمَنُوْا فِى الْحَيٰوةِ الدُّنْيَا خَالِصَةً يَّوْمَ الْقِيٰمَةِۗ كَذٰلِكَ نُفَصِّلُ الْاٰيٰتِ لِقَوْمٍ يَّعْلَمُوْنَ

qul man ḥarrama zīnatallāhil-latī akhraja li‘ibādihī waṭ-ṭayyibāti minar-rizq(i), qul hiya lil-lażīna āmanū fil-ḥayātid-dun-yā khāliṣatay yaumal-qiyāmah(ti), każālika nufaṣṣilul-āyāti liqaumiy ya‘lamūn(a).

Sano (Muhammed): "Herrani kieltää vain kaikki näkyvät ja kätketyt pahat teot, syntiset teot, vääryydet ilman pätevää syytä ja (kieltää) teitä asettamasta Allahin rinnalle kumppaneita johonkin, ellei Hän ole ilmoittanut sille syytä, ja (kieltää) teitä puhumasta Allahista sellaista, mitä ette tiedä."

قُلْ اِنَّمَا حَرَّمَ رَبِّيَ الْفَوَاحِشَ مَا ظَهَرَ مِنْهَا وَمَا بَطَنَ وَالْاِثْمَ وَالْبَغْيَ بِغَيْرِ الْحَقِّ وَاَنْ تُشْرِكُوْا بِاللّٰهِ مَا لَمْ يُنَزِّلْ بِهٖ سُلْطٰنًا وَّاَنْ تَقُوْلُوْا عَلَى اللّٰهِ مَا لَا تَعْلَمُوْنَ

qul innamā ḥarrama rabbiyal-fawāḥisya mā ẓahara minhā wa mā baṭana wal-iṡma wal-bagya bigairil-ḥaqqi wa an tusyrikū billāhi mā lam yunazzil bihī sulṭānaw wa an taqūlū ‘alallāhi mā lā ta‘lamūn(a).

Ja jokaisella kansalla on kuolema (aikaraja). Kun heidän kuolemansa koittaa, he eivät voi pyytää hetkenkään viivytystä tai nopeutta.

وَلِكُلِّ اُمَّةٍ اَجَلٌۚ فَاِذَا جَاۤءَ اَجَلُهُمْ لَا يَسْتَأْخِرُوْنَ سَاعَةً وَّلَا يَسْتَقْدِمُوْنَ

wa likulli ummatin ajal(un), fa iżā jā'a ajaluhum lā yasta'khirūna sā‘ataw wa lā yastaqdimūn(a).

Oi Aadamin jälkeläiset! Jos luoksenne tulee lähettiläitä keskuudestanne, jotka kertovat teille jakeeni, niin jos joku on hurskas ja hyvittää tekonsa, ei heitä tarvitse pelätä eikä heidän tarvitse surra.

يٰبَنِيْٓ اٰدَمَ اِمَّا يَأْتِيَنَّكُمْ رُسُلٌ مِّنْكُمْ يَقُصُّوْنَ عَلَيْكُمْ اٰيٰتِيْۙ فَمَنِ اتَّقٰى وَاَصْلَحَ فَلَا خَوْفٌ عَلَيْهِمْ وَلَا هُمْ يَحْزَنُوْنَ

yā banī ādama immā ya'tiyannakum rusulum minkum yaquṣṣūna ‘alaikum āyātī, famanittaqā wa aṣlaḥa falā khaufun ‘alaihim wa lā hum yaḥzanūn(a).

Mutta ne, jotka kieltävät ja ylpeilevät jakeistamme, ovat helvetin asukkaita; he saavat siellä pysyä.

وَالَّذِيْنَ كَذَّبُوْا بِاٰيٰتِنَا وَاسْتَكْبَرُوْا عَنْهَآ اُولٰۤىِٕكَ اَصْحٰبُ النَّارِۚ هُمْ فِيْهَا خٰلِدُوْنَ

wal-lażīna każżabū bi'āyātinā wastakbarū ‘anhā ulā'ika aṣḥābun-nār(i), hum fīhā khālidūn(a).

Kuka on epäoikeudenmukaisempi? kuin se, joka sepittelee valheita Allahia vastaan ​​tai kieltää Hänen merkkinsä? He saavat Kirjassa määritellyn osan, kunnes sanansaattajamme (enkelimme) tulevat heidän luokseen ottamaan heidän henkensä. He (enkelit) sanoivat: "Mitä jumalaa te yleensä palvotte Allahin lisäksi?" He (polyteistit) vastasivat: "Kaikki on kadonnut meiltä." Ja he todistavat itseään vastaan ​​olevansa uskottomia.

فَمَنْ اَظْلَمُ مِمَّنِ افْتَرٰى عَلَى اللّٰهِ كَذِبًا اَوْ كَذَّبَ بِاٰيٰتِهٖۗ اُولٰۤىِٕكَ يَنَالُهُمْ نَصِيْبُهُمْ مِّنَ الْكِتٰبِۗ حَتّٰٓى اِذَا جَاۤءَتْهُمْ رُسُلُنَا يَتَوَفَّوْنَهُمْۙ قَالُوْٓا اَيْنَ مَا كُنْتُمْ تَدْعُوْنَ مِنْ دُوْنِ اللّٰهِ ۗقَالُوْا ضَلُّوْا عَنَّا وَشَهِدُوْا عَلٰٓى اَنْفُسِهِمْ اَنَّهُمْ كَانُوْا كٰفِرِيْنَ

faman aẓlamu mimmaniftarā ‘alallāhi każiban au każżaba bi'āyātih(ī), ulā'ika yanāluhum naṣībuhum minal-kitāb(i), ḥattā iżā jā'athum rusulunā yatawaffaunahum, qālū aina mā kuntum tad‘ūna min dūnillāh(i), qālū ḍallū ‘annā wa syahidū ‘alā anfusihim annahum kānū kāfirīn(a).

Kuka on epäoikeudenmukaisempi kuin se, joka sepittelee valheita Allahia vastaan ​​tai kieltää Hänen jakeensa? He saavat Kirjassa määritellyn osan, kunnes lähettiläämme (enkelimme) tulevat heidän luokseen ottamaan heidän henkensä. He (enkelit) sanoivat: "Mitä jumalaa te yleensä palvotte Allahin lisäksi?" He (polyteistit) vastasivat: "Kaikki on kadonnut meiltä." Ja he todistavat itseään vastaan ​​olevansa uskottomia.

قَالَ ادْخُلُوْا فِيْٓ اُمَمٍ قَدْ خَلَتْ مِنْ قَبْلِكُمْ مِّنَ الْجِنِّ وَالْاِنْسِ فِى النَّارِۙ كُلَّمَا دَخَلَتْ اُمَّةٌ لَّعَنَتْ اُخْتَهَا ۗحَتّٰٓى اِذَا ادَّارَكُوْا فِيْهَا جَمِيْعًا ۙقَالَتْ اُخْرٰىهُمْ لِاُوْلٰىهُمْ رَبَّنَا هٰٓؤُلَاۤءِ اَضَلُّوْنَا فَاٰتِهِمْ عَذَابًا ضِعْفًا مِّنَ النَّارِ ەۗ قَالَ لِكُلٍّ ضِعْفٌ وَّلٰكِنْ لَّا تَعْلَمُوْنَ

qāladkhulū fī umamin qad khalat min qablikum minal-jinni wal-insi fin-nār(i), kullamā dakhalat ummatul la‘anat ukhtahā, ḥattā iżaddārakū fīhā jamī‘ā(n), qālat ukhrāhum li'ūlāhum rabbanā hā'ulā'i aḍallūnā fa ātihim ‘ażāban ḍi‘fam minan-nār(i), qāla likullin ḍi‘fuw wa lākil lā ta‘lamūn(a).

Allah sanoo: "Astukaa helvetin tuleen džinnien ja ihmisten ryhmän kanssa, jotka olivat ennen teitä. Joka kerta, kun kansa astuu sisään, hän kiroaa veljiään, niin että kun he kaikki ovat astuneet sisään, se, joka (astui) myöhemmin (meni sisään) ensimmäisenä: "Oi Herramme, he ovat johtaneet meidät harhaan. Tuo heille kaksinkertainen helvetin tulen tuska." Allah sanoo: "Jokainen heistä saa (tuskan) kaksinkertaisen, mutta te ette tiedä."

وَقَالَتْ اُوْلٰىهُمْ لِاُخْرٰىهُمْ فَمَا كَانَ لَكُمْ عَلَيْنَا مِنْ فَضْلٍ فَذُوْقُوا الْعَذَابَ بِمَا كُنْتُمْ تَكْسِبُوْنَ ࣖ

wa qālat ūlāhum li'ukhrāhum famā kāna lakum ‘alainā min faḍlin fa żūqul-‘ażāba bimā kuntum taksibūn(a).

Ja se, joka (astui sisään) ensimmäisenä, sanoi sille, joka (astui sisään) myöhemmin: "Sinulla ei ole pienintäkään etua meihin nähden." Tuntekaa siis rangaistus tekojenne vuoksi."

اِنَّ الَّذِيْنَ كَذَّبُوْا بِاٰيٰتِنَا وَاسْتَكْبَرُوْا عَنْهَا لَا تُفَتَّحُ لَهُمْ اَبْوَابُ السَّمَاۤءِ وَلَا يَدْخُلُوْنَ الْجَنَّةَ حَتّٰى يَلِجَ الْجَمَلُ فِيْ سَمِّ الْخِيَاطِ ۗ وَكَذٰلِكَ نَجْزِى الْمُجْرِمِيْنَ

innal-lażīna każżabū bi'āyātinā wastakbarū ‘anhā lā tufattaḥu lahum abwābus-samā'i wa lā yadkhulūnal-jannata ḥattā yalijal-jamalu fī sammil-khiyāṭ(i), wa każālika najzil-mujrimīn(a).

Totisesti, niille, jotka kieltävät merkkimme ja ylpeilevät niistä, taivaan portit eivät avaudu, eivätkä he pääse Paratiisiin, ennen kuin kameli käy neulansilmän läpi. Näin Me palkitsemme ne, jotka tekevät pahaa.

لَهُمْ مِّنْ جَهَنَّمَ مِهَادٌ وَّمِنْ فَوْقِهِمْ غَوَاشٍۗ وَكَذٰلِكَ نَجْزِى الظّٰلِمِيْنَ

lahum min jahannama mihāduw wa min fauqihim gawāsy(in), wa każālika najziẓ-ẓālimīn(a).

Heille makuualustat ovat helvetintulesta ja heidän päällään ovat (helvetintulen) peitot. Näin Me palkitsemme väärintekijät.

وَالَّذِيْنَ اٰمَنُوْا وَعَمِلُوا الصّٰلِحٰتِ لَا نُكَلِّفُ نَفْسًا اِلَّا وُسْعَهَآ اُولٰۤىِٕكَ اَصْحٰبُ الْجَنَّةِۚ هُمْ فِيْهَا خٰلِدُوْنَ

wal-lażīna āmanū wa ‘amiluṣ-ṣāliḥāti lā nukallifu nafsan illā wus‘ahā, ulā'ika aṣḥābul-jannah(ti), hum fīhā khālidūn(a).

Ja niitä, jotka uskovat ja tekevät hyviä tekoja, Me emme rasita ketään paitsi hänen kykyjensä mukaan. He ovat taivaan asukkaita; he pysyvät siellä,

وَنَزَعْنَا مَا فِيْ صُدُوْرِهِمْ مِّنْ غِلٍّ تَجْرِيْ مِنْ تَحْتِهِمُ الْاَنْهٰرُۚ وَقَالُوا الْحَمْدُ لِلّٰهِ الَّذِيْ هَدٰىنَا لِهٰذَاۗ وَمَا كُنَّا لِنَهْتَدِيَ لَوْلَآ اَنْ هَدٰىنَا اللّٰهُ ۚ لَقَدْ جَاۤءَتْ رُسُلُ رَبِّنَا بِالْحَقِّۗ وَنُوْدُوْٓا اَنْ تِلْكُمُ الْجَنَّةُ اُوْرِثْتُمُوْهَا بِمَا كُنْتُمْ تَعْمَلُوْنَ

wa naza‘nā mā fī ṣudūrihim min gillin tajrī min taḥtihimul-anhār(u), wa qālul-ḥamdu lillāhil-lażī hadānā lihāżā, wa mā kunnā linahtadiya lau lā an hadānallāh(u), laqad jā'at rusulu rabbinā bil-ḥaqq(i), wa nūdū an tilkumul-jannatu ūriṡtumūhā bimā kuntum ta‘malūn(a).

ja Me repäisimme koston heidän rinnoistaan, joiden alla virrat virtasivat. He sanoivat: "Ylistys olkoon Allahille, joka on näyttänyt meille tämän (taivaaseen). Emme olisi olleet oikeassa, ellei Allah olisi näyttänyt meille. Totisesti, Herramme lähettiläät ovat tulleet tuomaan totuuden." Heille sanottiin: "Tämä on paratiisi, joka on peritty teille teidän tekojenne tähden."

وَنَادٰٓى اَصْحٰبُ الْجَنَّةِ اَصْحٰبَ النَّارِ اَنْ قَدْ وَجَدْنَا مَا وَعَدَنَا رَبُّنَا حَقًّا فَهَلْ وَجَدْتُّمْ مَّا وَعَدَ رَبُّكُمْ حَقًّا ۗقَالُوْا نَعَمْۚ فَاَذَّنَ مُؤَذِّنٌۢ بَيْنَهُمْ اَنْ لَّعْنَةُ اللّٰهِ عَلَى الظّٰلِمِيْنَ

wa nādā aṣḥābul-jannati aṣḥāban-nāri an qad wajadnā mā wa‘adanā rabbunā ḥaqqan fahal wajattum mā wa‘ada rabbukum ḥaqqā(n), qālū na‘am, fa ażżana mu'ażżinum bainahum al la‘natullāhi ‘alaẓ-ẓālimīn(a).

Ja taivaan asukkaat huusivat helvetin asukkaille: "Totisesti, olemme saavuttaneet sen, minkä Jumala on meille luvannut, todeksi. Oletteko te saavuttaneet sen, minkä Jumala on teille luvannut, todeksi?" He vastasivat: "Aivan oikein." Sitten kutsuja (enkeli) julisti heidän joukossaan: "Allahin kirous on väärintekijöiden päällä,

اَلَّذِيْنَ يَصُدُّوْنَ عَنْ سَبِيْلِ اللّٰهِ وَيَبْغُوْنَهَا عِوَجًاۚ وَهُمْ بِالْاٰخِرَةِ كٰفِرُوْنَۘ

al-lażīna yaṣuddūna ‘an sabīlillāhi wa yabgūnahā ‘iwajā(n), wa hum bil-ākhirati kāfirūn(a).

(nimittäin) niiden, jotka estävät (muita) Allahin tieltä ja haluavat johtaa heidät harhaan. He ovat niitä, jotka kieltävät tuonpuoleisen."

وَبَيْنَهُمَا حِجَابٌۚ وَعَلَى الْاَعْرَافِ رِجَالٌ يَّعْرِفُوْنَ كُلًّا ۢ بِسِيْمٰىهُمْۚ وَنَادَوْا اَصْحٰبَ الْجَنَّةِ اَنْ سَلٰمٌ عَلَيْكُمْۗ لَمْ يَدْخُلُوْهَا وَهُمْ يَطْمَعُوْنَ

wa bainahumā ḥijāb(un), wa ‘alal-a‘rāfi rijāluy ya‘rifūna kullam bisīmāhum, wa nādau aṣḥābal-jannati an salāmun ‘alaikum, lam yadkhulūhā wa hum yaṭma‘ūn(a).

Ja näiden kahden (taivaan ja helvetin asukkaiden) välissä on verho, ja A'rafin (korkeimman paikan) yläpuolella on ihmisiä, jotka tuntevat toisensa, jokaisella omat merkkinsä. He huusivat taivaan asukkaille: "Salamun 'alaikum" (rauha olkoon teidän kanssanne). He eivät vielä pääse sisään, mutta he haluavat (päästä sisään) pian.

۞ وَاِذَا صُرِفَتْ اَبْصَارُهُمْ تِلْقَاۤءَ اَصْحٰبِ النَّارِۙ قَالُوْا رَبَّنَا لَا تَجْعَلْنَا مَعَ الْقَوْمِ الظّٰلِمِيْنَ ࣖ

wa iżā ṣurifat abṣāruhum tilqā'a aṣḥābin-nāri qālū rabbanā lā taj‘alnā ma‘al-qaumiẓ-ẓālimīn(a).

Ja kun heidän katseensa kääntyy Helvetin asukkaita kohti, he sanovat: "Herramme, älä aseta meitä noiden väärintekijöiden joukkoon."

وَنَادٰٓى اَصْحٰبُ الْاَعْرَافِ رِجَالًا يَّعْرِفُوْنَهُمْ بِسِيْمٰىهُمْ قَالُوْا مَآ اَغْنٰى عَنْكُمْ جَمْعُكُمْ وَمَا كُنْتُمْ تَسْتَكْبِرُوْنَ

wa nādā aṣḥābul-a‘rāfi rijālay ya‘rifūnahum bisīmāhum qālū mā agnā ‘ankum jam‘ukum wa mā kuntum tastakbirūn(a).

Ja A'rafin (korkeimman paikan) yläpuolella olevat kutsuivat tuntemiaan merkeillä sanoen: "Keräämänne rikkaus ja se, mistä olette ylpeitä, (käy ilmi) ei ole teille hyödyksi.

اَهٰٓؤُلَاۤءِ الَّذِيْنَ اَقْسَمْتُمْ لَا يَنَالُهُمُ اللّٰهُ بِرَحْمَةٍۗ اُدْخُلُوا الْجَنَّةَ لَا خَوْفٌ عَلَيْكُمْ وَلَآ اَنْتُمْ تَحْزَنُوْنَ

ahā'ulā'il-lażīna aqsamtum lā yanāluhumullāhu biraḥmah(tin), udkhulul-jannata lā khaufun ‘alaikum wa lā antum taḥzanūn(a).

Ovatko he niitä ihmisiä, joille vannoitte, etteivät he saisi Allahin armoa?" (Allah sanoi): "Astukaa paratiisiin! Teillä ei ole mitään pelkoa, ettekä te sure."

وَنَادٰٓى اَصْحٰبُ النَّارِ اَصْحٰبَ الْجَنَّةِ اَنْ اَفِيْضُوْا عَلَيْنَا مِنَ الْمَاۤءِ اَوْ مِمَّا رَزَقَكُمُ اللّٰهُ ۗقَالُوْٓا اِنَّ اللّٰهَ حَرَّمَهُمَا عَلَى الْكٰفِرِيْنَۙ

wa nādā aṣḥābun-nāri aṣḥābal-jannati an afīḍū ‘alainā minal-mā'i au mimmā razaqakumullāh(u), qālū innallāha ḥarramahumā ‘alal-kāfirīn(a).

Helvetin asukkaat huutavat taivaan asukkaita: "Kaatakaa meille (vähän) vettä tai mitä tahansa ravintoa, jonka Allah on teille antanut." He vastasivat: "Totisesti, Allah on kieltänyt molemmat uskottomilta",

الَّذِيْنَ اتَّخَذُوْا دِيْنَهُمْ لَهْوًا وَّلَعِبًا وَّغَرَّتْهُمُ الْحَيٰوةُ الدُّنْيَاۚ فَالْيَوْمَ نَنْسٰىهُمْ كَمَا نَسُوْا لِقَاۤءَ يَوْمِهِمْ هٰذَاۙ وَمَا كَانُوْا بِاٰيٰتِنَا يَجْحَدُوْنَ

al-lażīnattakhażū dīnahum lahwaw wa la‘ibaw wa garrathumul-ḥayātud-dun-yā, fal-yauma nansāhum kamā nasū liqā'a yaumihim hāżā, wa mā kānū bi'āyātinā yajḥadūn(a).

(nimittäin) niiltä, ​​jotka tekevät uskonnostaan ​​pelin ja vitsin, ja jotka ovat joutuneet maailman elämän pettämiksi. Niinpä tänä päivänä (tuomiopäivänä) unohdamme heidät, kuten he aiemmin unohtivat tämänpäiväisen kokouksen, ja koska he kielsivät jakeemme.

وَلَقَدْ جِئْنٰهُمْ بِكِتٰبٍ فَصَّلْنٰهُ عَلٰى عِلْمٍ هُدًى وَّرَحْمَةً لِّقَوْمٍ يُّؤْمِنُوْنَ

wa laqad ji'nāhum bikitābin faṣṣalnāhu ‘alā ‘ilmin hudaw wa raḥmatal liqaumiy yu'minūn(a).

Totisesti, Me olemme tuoneet heille Kirjan (Koraanin), jonka selitimme tiedon perusteella, oppaaksi ja armoksi uskoville.

هَلْ يَنْظُرُوْنَ اِلَّا تَأْوِيْلَهٗۗ يَوْمَ يَأْتِيْ تَأْوِيْلُهٗ يَقُوْلُ الَّذِيْنَ نَسُوْهُ مِنْ قَبْلُ قَدْ جَاۤءَتْ رُسُلُ رَبِّنَا بِالْحَقِّۚ فَهَلْ لَّنَا مِنْ شُفَعَاۤءَ فَيَشْفَعُوْا لَنَآ اَوْ نُرَدُّ فَنَعْمَلَ غَيْرَ الَّذِيْ كُنَّا نَعْمَلُۗ قَدْ خَسِرُوْٓا اَنْفُسَهُمْ وَضَلَّ عَنْهُمْ مَّا كَانُوْا يَفْتَرُوْنَ ࣖ

hal yanẓurūna illā ta'wīlah(ū), yauma ya'tī ta'wīluhū yaqūlul-lażīna nasūhu min qablu qad jā'at rusulu rabbinā bil-ḥaqq(i), fahal lanā min syufa‘ā'a fa yasyfa‘ū lanā au nuraddu fa na‘mala gairal-lażī kunnā na‘mal(u), qad khasirū anfusahum wa ḍalla ‘anhum mā kānū yaftarūn(a).

Eivätkö he vain odota totuuden todisteita (Koraania)? Sinä päivänä, kun totuuden todisteet saapuivat, ihmiset, jotka olivat aiemmin jättäneet ne huomiotta, sanoivat: "Herramme lähettiläät ovat todellakin tulleet tuomaan totuuden. Onko meillä siis esirukoilijaa, joka antaisi meille apua tai jotta palaisimme (maailmaan), jotta tekisimme hyviä tekoja toisin kuin ennen?" He ovat itse asiassa vahingoittaneet itseään, ja se, mitä he olivat aiemmin luoneet, on kadonnut heiltä.

اِنَّ رَبَّكُمُ اللّٰهُ الَّذِيْ خَلَقَ السَّمٰوٰتِ وَالْاَرْضَ فِيْ سِتَّةِ اَيَّامٍ ثُمَّ اسْتَوٰى عَلَى الْعَرْشِۗ يُغْشِى الَّيْلَ النَّهَارَ يَطْلُبُهٗ حَثِيْثًاۙ وَّالشَّمْسَ وَالْقَمَرَ وَالنُّجُوْمَ مُسَخَّرٰتٍۢ بِاَمْرِهٖٓ ۙاَلَا لَهُ الْخَلْقُ وَالْاَمْرُۗ تَبٰرَكَ اللّٰهُ رَبُّ الْعٰلَمِيْنَ

inna rabbakumullāhul-lażī khalaqas-samāwāti wal-arḍa fī sittati ayyāmin ṡummastawā ‘alal-‘arsy(i), yugsyil-lailan-nahāra yaṭlubuhū ḥaṡīṡā(n), wasy-syamsa wal-qamara wan-nujūma musakhkharātim bi'amrih(ī), alā lahul-khalqu wal-amr(u), tabārakallāhu rabbul-‘ālamīn(a).

Totisesti, teidän Herranne on Allah, joka loi taivaat ja maan kuudessa aikakaudessa ja sitten Hän asui Aršissa. Hän sulki yön päivään, joka seurasi nopeasti. (Hän loi) auringon, kuun ja tähdet Hänen käskynsä alaisina. Muistakaa! Kaikki luomakunta ja asiat ovat Hänen oikeuttaan. Kunnia olkoon Allahille, kaikkien maailmojen Herralle.

اُدْعُوْا رَبَّكُمْ تَضَرُّعًا وَّخُفْيَةً ۗاِنَّهٗ لَا يُحِبُّ الْمُعْتَدِيْنَۚ

ud‘ū rabbakum taḍarru‘aw wa khufūyah(tan), innahū lā yuḥibbul-mu‘tadīn(a).

Rukoilkaa Jumalaanne nöyrällä sydämellä ja hiljaisella äänellä. Hän ei todellakaan pidä niistä, jotka ylittävät rajoja.

وَلَا تُفْسِدُوْا فِى الْاَرْضِ بَعْدَ اِصْلَاحِهَا وَادْعُوْهُ خَوْفًا وَّطَمَعًاۗ اِنَّ رَحْمَتَ اللّٰهِ قَرِيْبٌ مِّنَ الْمُحْسِنِيْنَ

wa lā tufsidū fil-arḍi ba‘da iṣlāḥihā wad‘ūhu khaufaw wa ṭama‘ā(n), inna raḥmatallāhi qarībum minal-muḥsinīn(a).

Älkääkä aiheuttako maan päällä vahinkoa sen jälkeen, kun se on (luotu) hyvin. Rukoilkaa Häntä peläten ja toivoen. Totisesti, Allahin armo on hyvin lähellä niitä, jotka tekevät hyvää.

وَهُوَ الَّذِيْ يُرْسِلُ الرِّيٰحَ بُشْرًاۢ بَيْنَ يَدَيْ رَحْمَتِهٖۗ حَتّٰٓى اِذَآ اَقَلَّتْ سَحَابًا ثِقَالًا سُقْنٰهُ لِبَلَدٍ مَّيِّتٍ فَاَنْزَلْنَا بِهِ الْمَاۤءَ فَاَخْرَجْنَا بِهٖ مِنْ كُلِّ الثَّمَرٰتِۗ كَذٰلِكَ نُخْرِجُ الْمَوْتٰى لَعَلَّكُمْ تَذَكَّرُوْنَ

wa huwal-lażī yursilur-riyāḥa busyram baina yadai raḥmatih(ī), ḥattā iżā aqallat saḥāban ṡiqālan suqnāhu libaladim mayyitin fa anzalnā bihil-mā'a fa akhrajnā bihī min kulliṡ-ṡamarāt(i), każālika nukhrijul-mautā la‘allakum tażakkarūn(a).

Hän puhaltaa tuulen hyvän uutisen tuojana, ennen armonsa (sateen) saapumista, niin että kun tuuli tuo pilviä, ajamme ne karulle alueelle ja lähetämme sitten sateen sille alueelle. Sitten Me kasvatimme tuolla sateella erilaisia ​​hedelmiä. Näin Me herätämme kuolleet, toivottavasti opitte läksyn.

وَالْبَلَدُ الطَّيِّبُ يَخْرُجُ نَبَاتُهٗ بِاِذْنِ رَبِّهٖۚ وَالَّذِيْ خَبُثَ لَا يَخْرُجُ اِلَّا نَكِدًاۗ كَذٰلِكَ نُصَرِّفُ الْاٰيٰتِ لِقَوْمٍ يَّشْكُرُوْنَ ࣖ

wal-baladuṭ-ṭayyibu yakhruju nabātuhū bi'iżni rabbih(ī), wal-lażī khabuṡa lā yakhruju illā nakidā(n), każālika nuṣarriful-āyāti liqaumiy yasykurūn(a).

Ja maa on hyvä, kasvit kasvavat runsaasti Jumalan sallimuksella; ja köyhässä maaperässä kasvavat sadot kuihtuvat. Näin Me selitämme yhä uudelleen (suuruutemme) merkkejä kiitollisille.

لَقَدْ اَرْسَلْنَا نُوْحًا اِلٰى قَوْمِهٖ فَقَالَ يٰقَوْمِ اعْبُدُوا اللّٰهَ مَا لَكُمْ مِّنْ اِلٰهٍ غَيْرُهٗۗ اِنِّيْٓ اَخَافُ عَلَيْكُمْ عَذَابَ يَوْمٍ عَظِيْمٍ

laqad arsalnā nūḥan ilā qaumihī fa qāla yā qaumi‘budullāha mā lakum min ilāhin gairuh(ū), innī akhāfu ‘alaikum ‘ażāba yaumin ‘aẓīm(in).

Totisesti, Me lähetimme Nooan kansansa luokse, ja hän sanoi: "Oi kansani! Palvelkaa Allahia! Teille ei ole muuta jumalaa (palvontaa) kuin Hän. Pelkäänpä, että teitä rangaistaan ​​tuona kauheana päivänä (tuomiopäivänä).

قَالَ الْمَلَاُ مِنْ قَوْمِهٖٓ اِنَّا لَنَرٰىكَ فِيْ ضَلٰلٍ مُّبِيْنٍ

qālal mala'u min qaumihī innā lanarāka fī ḍalālim mubīn(in).

Hänen kansansa johtajat sanoivat: "Totisesti, me näemme, että olette selvästi harhassa."

قَالَ يٰقَوْمِ لَيْسَ بِيْ ضَلٰلَةٌ وَّلٰكِنِّيْ رَسُوْلٌ مِّنْ رَّبِّ الْعٰلَمِيْنَ

qāla yā qaumi laisa bī ḍalālatuw wa lākinnī rasūlum mir rabbil-‘ālamīn(a).

Hän (Nooa) vastasi: "Oi kansani! En ole eksyksissä, vaan olen kaikkien maailmojen Herran lähettiläs.

اُبَلِّغُكُمْ رِسٰلٰتِ رَبِّيْ وَاَنْصَحُ لَكُمْ وَاَعْلَمُ مِنَ اللّٰهِ مَا لَا تَعْلَمُوْنَ

uballigukum risālāti rabbī wa anṣaḥu lakum wa a‘lamu minallāhi mā lā ta‘lamūn(a).

Minä välitän teille Herrani sanoman, annan teille neuvoja, ja tiedän Allahilta sen, mitä te ette tiedä."

اَوَعَجِبْتُمْ اَنْ جَاۤءَكُمْ ذِكْرٌ مِّنْ رَّبِّكُمْ عَلٰى رَجُلٍ مِّنْكُمْ لِيُنْذِرَكُمْ وَلِتَتَّقُوْا وَلَعَلَّكُمْ تُرْحَمُوْنَ

awa‘ajibtum an jā'akum żikrum mir rabbikum ‘alā rajulim minkum liyunżirakum wa litattaqū wa la‘allakum turḥamūn(a).

Ja oletteko yllättyneitä siitä, että varoitus tuli Herraltanne teidän joukostanne olevan miehen kautta varoittaakseen teitä ja jotta teistä tulisi hurskaita, jotta saisitte armon?

فَكَذَّبُوْهُ فَاَنْجَيْنٰهُ وَالَّذِيْنَ مَعَهٗ فِى الْفُلْكِ وَاَغْرَقْنَا الَّذِيْنَ كَذَّبُوْا بِاٰيٰتِنَاۗ اِنَّهُمْ كَانُوْا قَوْمًا عَمِيْنَ ࣖ

fa każżabūhu fa anjaināhu wal-lażīna ma‘ahū fil-fulki wa agraqnal-lażīna każżabū bi'āyātinā, innahum kānū qauman ‘amīn(a).

Niin he kielsivät hänet (Nooan). Sitten pelastimme hänet ja ne, jotka hänen kanssaan olivat laivalla. Me hukutamme ne, jotka kieltävät merkkimme. Totisesti, he ovat sokeita (sydämiensä silmien) ihmisiä.

۞ وَاِلٰى عَادٍ اَخَاهُمْ هُوْدًاۗ قَالَ يٰقَوْمِ اعْبُدُوا اللّٰهَ مَا لَكُمْ مِّنْ اِلٰهٍ غَيْرُهٗۗ اَفَلَا تَتَّقُوْنَ

wa ilā ‘ādin akhāḥum hūdā(n), qāla yā qaumi‘budullāha mā lakum min ilāhin gairuh(ū), afalā tattaqūn(a).

Ja 'Aadin kansalle (lähetimme) Hudin, heidän veljensä. Hän sanoi: "Oi kansani! Palvelkaa Allahia! Ei ole muuta jumalaa (palvontaa) teille kuin Hän. Miksi ette siis pelkää Allahia?"

قَالَ الْمَلَاُ الَّذِيْنَ كَفَرُوْا مِنْ قَوْمِهٖٓ اِنَّا لَنَرٰىكَ فِيْ سَفَاهَةٍ وَّاِنَّا لَنَظُنُّكَ مِنَ الْكٰذِبِيْنَ

qālal-mala'ul-lażīna kafarū min qaumihī innā lanarāka fī safāhatiw wa innā lanaẓunnuka minal-kāżibīn(a).

Hänen kansansa epäuskoisten johtajat sanoivat: "Totisesti, me pidämme teitä täysin hulluina ja luulemme teidän kuuluvan valehtelijoihin."

قَالَ يٰقَوْمِ لَيْسَ بِيْ سَفَاهَةٌ وَّلٰكِنِّيْ رَسُوْلٌ مِّنْ رَّبِّ الْعٰلَمِيْنَ

qāla yā qaumi laisa bī safāhatuw wa lākinnī rasūlum mir rabbil-‘ālamīn(a).

Hud vastasi: "Oi kansani! En minä ole hullu, vaan olen kaikkien maailmojen Herran lähettiläs.

اُبَلِّغُكُمْ رِسٰلٰتِ رَبِّيْ وَاَنَا۠ لَكُمْ نَاصِحٌ اَمِيْنٌ

uballigukum risālāti rabbī wa ana lakum nāṣiḥun amīn(un).

Välitän teille Herrani sanoman ja annan teille luotettavia neuvoja.

اَوَعَجِبْتُمْ اَنْ جَاۤءَكُمْ ذِكْرٌ مِّنْ رَّبِّكُمْ عَلٰى رَجُلٍ مِّنْكُمْ لِيُنْذِرَكُمْۗ وَاذْكُرُوْٓا اِذْ جَعَلَكُمْ خُلَفَاۤءَ مِنْۢ بَعْدِ قَوْمِ نُوْحٍ وَّزَادَكُمْ فِى الْخَلْقِ بَصْۣطَةً ۚفَاذْكُرُوْٓا اٰلَاۤءَ اللّٰهِ لَعَلَّكُمْ تُفْلِحُوْنَ

awa‘ajibtum an jā'akum żikrum mir rabbikum ‘alā rajulim minkum liyunżirakum, ważkurū iż ja‘alakum khulafā'a mim ba‘di qaumi nūḥiw wa zādakum fil-khalqi basṭah(tan), fażkurū ālā'allāhi la‘allakum tufliḥūn(a).

Ja oletteko yllättyneitä siitä, että Herraltanne tuli varoitus teidän keskuudestanne olevan miehen kautta varoittaakseen teitä? Muistakaa, kun Hän teki teistä kalifeja Nooan kansan jälkeen ja oli teidän yläpuolellanne fyysisessä voimassa ja koossa. Muistakaa siis Allahin siunaukset, jotta olisitte onnekkaita."

قَالُوْٓا اَجِئْتَنَا لِنَعْبُدَ اللّٰهَ وَحْدَهٗ وَنَذَرَ مَا كَانَ يَعْبُدُ اٰبَاۤؤُنَاۚ فَأْتِنَا بِمَا تَعِدُنَآ اِنْ كُنْتَ مِنَ الصّٰدِقِيْنَ

qālū aji'tanā lina‘budallāha waḥdahū wa nażara mā kāna ya‘budu ābā'unā, fa'tinā bimā ta‘idunā in kunta minaṣ ṣādiqīn(a).

He sanoivat: "Tulitteko luoksemme, jotta palvoisimme vain Allahia ja hylkäisimme sen, mitä esi-isämme palvoivat? Todistakaa sitten uhkauksenne meille, jos olette oikeassa!"

قَالَ قَدْ وَقَعَ عَلَيْكُمْ مِّنْ رَّبِّكُمْ رِجْسٌ وَّغَضَبٌۗ اَتُجَادِلُوْنَنِيْ فِيْٓ اَسْمَاۤءٍ سَمَّيْتُمُوْهَآ اَنْتُمْ وَاٰبَاۤؤُكُمْ مَّا نَزَّلَ اللّٰهُ بِهَا مِنْ سُلْطٰنٍۗ فَانْتَظِرُوْٓا اِنِّيْ مَعَكُمْ مِّنَ الْمُنْتَظِرِيْنَ

qāla qad waqa‘a ‘alaikum mir rabbikum rijsuw wa gaḍab(un), atujādilūnanī fī asmā'in sammaitumūhā antum wa ābā'ukum mā nazzalallāhu bihā min sulṭān(in), fantaẓirū innī ma‘akum minal-muntaẓirīn(a).

Hän (Hud) vastasi: "Totisesti, viha ja Jumalan viha kohtaavat teitä. Haluatko väitellä kanssani nimistä (epäjumalista), jotka te ja esi-isänne olette itse luoneet, vaikka Allah ei ole ilmoittanut siitä tietoa? Jos haluatte, odottakaa! Minäkin olen teidän kanssanne niiden joukossa, jotka odottavat."

فَاَنْجَيْنٰهُ وَالَّذِيْنَ مَعَهٗ بِرَحْمَةٍ مِّنَّا وَقَطَعْنَا دَابِرَ الَّذِيْنَ كَذَّبُوْا بِاٰيٰتِنَا وَمَا كَانُوْا مُؤْمِنِيْنَ ࣖ

fa anjaināhu wal-lażīna ma‘ahū biraḥmatim minnā wa qaṭa‘nā dābiral-lażīna każżabū bi'āyātinā wa mā kānū mu'minīn(a).

Niin Me pelastimme hänet (Hudin) ja hänen kanssaan olleet armollamme ja tuhosimme juuriaan myöten ne, jotka kielsivät merkkimme. He eivät ole uskovia.

وَاِلٰى ثَمُوْدَ اَخَاهُمْ صٰلِحًاۘ قَالَ يٰقَوْمِ اعْبُدُوا اللّٰهَ مَا لَكُمْ مِّنْ اِلٰهٍ غَيْرُهٗۗ قَدْ جَاۤءَتْكُمْ بَيِّنَةٌ مِّنْ رَّبِّكُمْۗ هٰذِهٖ نَاقَةُ اللّٰهِ لَكُمْ اٰيَةً فَذَرُوْهَا تَأْكُلْ فِيْٓ اَرْضِ اللّٰهِ وَلَا تَمَسُّوْهَا بِسُوْۤءٍ فَيَأْخُذَكُمْ عَذَابٌ اَلِيْمٌ

wa ilā ṡamūda akhāhum ṣāliḥā(n), qāla yā qaumi‘budullāha mā lakum min ilāhin gairuh(ū), qad jā'atkum bayyinatum mir rabbikum, hāżihī nāqatullāhi lakum āyatan fa żarūhā ta'kul fī arḍillāhi wa lā tamassūhā bisū'in fa ya'khużakum ‘ażābun alīm(un).

Ja Samudin kansalle (lähetimme) heidän veljensä Salehin. Hän sanoi: "Oi kansani! Palvelkaa Allahia! Teillä ei ole muuta jumalaa (palvontaa) kuin Hän. Totisesti, teille on tullut selkeä todiste Herraltanne. Tämä naaraskameli Allahilta on merkki teille. Antakaa sen syödä Allahin maata, älkääkä vahingoittako sitä, tai sen seurauksena kärsikää tuskallista rangaistusta."

وَاذْكُرُوْٓا اِذْ جَعَلَكُمْ خُلَفَاۤءَ مِنْۢ بَعْدِ عَادٍ وَّبَوَّاَكُمْ فِى الْاَرْضِ تَتَّخِذُوْنَ مِنْ سُهُوْلِهَا قُصُوْرًا وَّتَنْحِتُوْنَ الْجِبَالَ بُيُوْتًا ۚفَاذْكُرُوْٓا اٰلَاۤءَ اللّٰهِ وَلَا تَعْثَوْا فِى الْاَرْضِ مُفْسِدِيْنَ

ważkurū iż ja‘alakum khulafā'a mim ba‘di ‘ādiw wa bawwa'akum fil-arḍi tattakhiżūna min suhūlihā quṣūraw wa tanḥitūnal-jibāla buyūtā(n), fażkurū ālā'allāhi wa lā ta‘ṡau fil-arḍi mufsidīn(a).

Ja muistakaa, kun Hän teki teistä Aadin seuraajia ja asetti teidät maahan. Tasangoille rakensitte palatseja ja kukkuloille hakatte taloja. Muistakaa siis Allahin suosiota älkääkä levittäkö turmelusta maahan.

قَالَ الْمَلَاُ الَّذِيْنَ اسْتَكْبَرُوْا مِنْ قَوْمِهٖ لِلَّذِيْنَ اسْتُضْعِفُوْا لِمَنْ اٰمَنَ مِنْهُمْ اَتَعْلَمُوْنَ اَنَّ صٰلِحًا مُّرْسَلٌ مِّنْ رَّبِّهٖۗ قَالُوْٓا اِنَّا بِمَآ اُرْسِلَ بِهٖ مُؤْمِنُوْنَ

qālal-mala'ul-lażīnastakbarū min qaumihī lil-lażīnastuḍ‘ifū liman āmana minhum ata‘lamūna anna ṣāliḥam mursalum mir rabbih(ī), qālū innā bimā ursila bihī mu'minūn(a).

Ylpeät johtajat sanoivat niille, joita pidettiin heikkoina, niille, jotka olivat uskoneet kansansa keskuudessa: "Tiesittekö, että Saleh on Herransa lähettiläs?" He sanoivat: "Totisesti, me uskomme siihen, mitä hän välitti."

قَالَ الَّذِيْنَ اسْتَكْبَرُوْٓا اِنَّا بِالَّذِيْٓ اٰمَنْتُمْ بِهٖ كٰفِرُوْنَ

qālal-lażīnastakbarū innā bil-lażī āmantum bihī kāfirūn(a).

Ne, jotka kerskuvat, sanovat: "Totisesti, me kiellämme sen, mihin te uskotte."

فَعَقَرُوا النَّاقَةَ وَعَتَوْا عَنْ اَمْرِ رَبِّهِمْ وَقَالُوْا يٰصٰلِحُ ائْتِنَا بِمَا تَعِدُنَآ اِنْ كُنْتَ مِنَ الْمُرْسَلِيْنَ

fa ‘aqarun-nāqata wa ‘atau ‘an amri rabbihim wa qālū yā ṣāliḥu'tinā bimā ta‘idunā in kunta minal-mursalīn(a).

Sitten he teurastivat naaraskamelin ja toimivat ylimielisesti Herransa käskyä vastaan. He sanoivat: "Oi Saleh! Todista meille uhkauksesi, jos on totta, että olet yksi sanansaattajista."

فَاَخَذَتْهُمُ الرَّجْفَةُ فَاَصْبَحُوْا فِيْ دَارِهِمْ جٰثِمِيْنَ

fa akhażathumur-rajfatu fa aṣbaḥū fī dārihim jāṡimīn(a).

Sitten maanjäristys iski heihin, ja he kuolivat makaamaan talonsa raunioihin.

فَتَوَلّٰى عَنْهُمْ وَقَالَ يٰقَوْمِ لَقَدْ اَبْلَغْتُكُمْ رِسَالَةَ رَبِّيْ وَنَصَحْتُ لَكُمْ وَلٰكِنْ لَّا تُحِبُّوْنَ النّٰصِحِيْنَ

fa tawallā ‘anhum wa qāla yā qaumi laqad ablagtukum risālata rabbī wa naṣaḥtu lakum wa lākil lā tuḥibbūnan-nāṣiḥīn(a).

Sitten hän (Saleh) jätti heidät sanoen: "Oi kansani! Olen todellakin välittänyt teille Herrani sanoman ja olen neuvonut teitä. Mutta te ette pidä ihmisistä, jotka antavat neuvoja."

وَلُوْطًا اِذْ قَالَ لِقَوْمِهٖٓ اَتَأْتُوْنَ الْفَاحِشَةَ مَا سَبَقَكُمْ بِهَا مِنْ اَحَدٍ مِّنَ الْعٰلَمِيْنَ

wa lūṭan iż qāla liqaumihī ata'tūnal-fāḥisyata mā sabaqakum bihā min aḥadim minal-‘ālamīn(a).

Ja (lähetimme myös) Lutin, kun hän sanoi kansalleen: "Miksi teette iljettävän teon, jota kukaan ei ole tehnyt ennen teitä (tässä maailmassa)?

اِنَّكُمْ لَتَأْتُوْنَ الرِّجَالَ شَهْوَةً مِّنْ دُوْنِ النِّسَاۤءِۗ بَلْ اَنْتُمْ قَوْمٌ مُّسْرِفُوْنَ

innakum lata'tūnar-rijāla syahwatam min dūnin-nisā'(i), bal antum qaumum musrifūn(a).

Totisesti, olette purkaneet himoanne miehiin, ette naisiin. Olette todellakin ylimielinen kansa."

وَمَا كَانَ جَوَابَ قَوْمِهٖٓ اِلَّآ اَنْ قَالُوْٓا اَخْرِجُوْهُمْ مِّنْ قَرْيَتِكُمْۚ اِنَّهُمْ اُنَاسٌ يَّتَطَهَّرُوْنَ

wa mā kāna jawāba qaumihī illā an qālū akhrijūhum min qaryatikum, innahum unāsuy yataṭahharūn(a).

Ja hänen kansansa vastaus ei ollut muuta kuin: "Karkottakaa heidät (Lut ja hänen seuraajansa) maastanne, he ovat ihmisiä, jotka pitävät itseään pyhinä."

فَاَنْجَيْنٰهُ وَاَهْلَهٗٓ اِلَّا امْرَاَتَهٗ كَانَتْ مِنَ الْغٰبِرِيْنَ

fa anjaināhu wa ahlahū illamra'atahū kānat minal-gābirīn(a).

Sitten Me pelastimme hänet ja hänen seuraajansa, paitsi hänen vaimonsa. Hän (hänen vaimonsa) oli yksi jäljelle jääneistä.

وَاَمْطَرْنَا عَلَيْهِمْ مَّطَرًاۗ فَانْظُرْ كَيْفَ كَانَ عَاقِبَةُ الْمُجْرِمِيْنَ ࣖ

wa amṭarnā ‘alaihim maṭarā(n), fanẓur kaifa kāna ‘āqibatul-mujrimīn(a).

Ja Me antoimme heille sateen (kiviä). Joten kiinnittäkää huomiota siihen, mitä tapahtuu sille, joka tekee syntiä.

وَاِلٰى مَدْيَنَ اَخَاهُمْ شُعَيْبًاۗ قَالَ يٰقَوْمِ اعْبُدُوا اللّٰهَ مَا لَكُمْ مِّنْ اِلٰهٍ غَيْرُهٗۗ قَدْ جَاۤءَتْكُمْ بَيِّنَةٌ مِّنْ رَّبِّكُمْ فَاَوْفُوا الْكَيْلَ وَالْمِيْزَانَ وَلَا تَبْخَسُوا النَّاسَ اَشْيَاۤءَهُمْ وَلَا تُفْسِدُوْا فِى الْاَرْضِ بَعْدَ اِصْلَاحِهَاۗ ذٰلِكُمْ خَيْرٌ لَّكُمْ اِنْ كُنْتُمْ مُّؤْمِنِيْنَۚ

wa ilā madyana akhāhum syu‘aibā(n), qāla yā qaumi‘budullāha mā lakum min ilāhin gairuh(ū), qad jā'atkum bayyinatum mir rabbikum fa auful-kaila wal-mīzāna wa lā tabkhasun-nāsa asy-yā'ahum wa lā tufsidū fil-arḍi ba‘da iṣlāḥihā, żālikum khairul lakum in kuntum mu'minīn(a).

Ja Medinan kansalle Me (lähetimme) Shuaibin, heidän oman veljensä. Hän sanoi: "Oi kansani! Palvelkaa Allahia. Ei ole muuta jumalaa (palvontaa) kuin Hän. Totisesti, teille on tullut selvä todistus Herraltanne. Täydelliset mitat ja vaa'at, älkääkä vahingoittako ketään pienimmässäkään määrin. Älkää vahingoittako maata sen jälkeen, kun se on (luotu) hyvin. Se on teille parempi, jos olette uskovaisia."

وَلَا تَقْعُدُوْا بِكُلِّ صِرَاطٍ تُوْعِدُوْنَ وَتَصُدُّوْنَ عَنْ سَبِيْلِ اللّٰهِ مَنْ اٰمَنَ بِهٖ وَتَبْغُوْنَهَا عِوَجًاۚ وَاذْكُرُوْٓا اِذْ كُنْتُمْ قَلِيْلًا فَكَثَّرَكُمْۖ وَانْظُرُوْا كَيْفَ كَانَ عَاقِبَةُ الْمُفْسِدِيْنَ

wa lā taq‘udū bikulli ṣirāṭin tū‘idūna wa taṣuddūna ‘an sabīlillāhi man āmana bihī wa tabgūnahā ‘iwajā(n), ważkurū iż kuntum qalīlan fa kaṡṡarakum, wanẓurū kaifa kāna ‘āqibatul-mufsidīn(a).

Älkääkä istuko millään polulla pelottelemalla ja estämällä uskovia Allahin polulta ja pyrkimällä harhauttamaan sitä. Muistakaa, kun teitä oli vähän, silloin Allah lisäsi teidän lukumääräänne. Ja kiinnittäkää huomiota siihen, mitä tapahtuu niille, jotka tekevät vahinkoa.

وَاِنْ كَانَ طَاۤىِٕفَةٌ مِّنْكُمْ اٰمَنُوْا بِالَّذِيْٓ اُرْسِلْتُ بِهٖ وَطَاۤىِٕفَةٌ لَّمْ يُؤْمِنُوْا فَاصْبِرُوْا حَتّٰى يَحْكُمَ اللّٰهُ بَيْنَنَاۚ وَهُوَ خَيْرُ الْحٰكِمِيْنَ ۔

wa in kāna ṭā'ifatum minkum āmanū bil-lażī ursiltu bihī wa ṭā'ifatul lam tu'minū faṣbirū ḥattā yaḥkumallāhu bainanā, wa huwa khairul-ḥākimīn(a).

Jos keskuudessanne on ryhmä, joka uskoo (opetuksiin), jotka olen lähettänyt välittämään niitä, ja on (myös) ryhmä, joka ei usko, niin olkaa kärsivällisiä, kunnes Allah ratkaisee meidän välillämme. Hän on paras tuomari.

۞ قَالَ الْمَلَاُ الَّذِيْنَ اسْتَكْبَرُوْا مِنْ قَوْمِهٖ لَنُخْرِجَنَّكَ يٰشُعَيْبُ وَالَّذِيْنَ اٰمَنُوْا مَعَكَ مِنْ قَرْيَتِنَآ اَوْ لَتَعُوْدُنَّ فِيْ مِلَّتِنَاۗ قَالَ اَوَلَوْ كُنَّا كٰرِهِيْنَ

qālal-mala'ul-lażīnastakbarū min qaumihī lanukhrijannaka yā syu‘aibu wal-lażīna āmanū ma‘aka min qaryatinā au lata‘ūdunna fī millatinā, qāla awalau kunnā kārihīn(a).

Shuaib-heimon ylimieliset johtajat sanoivat: "Oi Shuaib! Me varmasti karkotamme sinut ja uskovat maastamme, ellette palaa uskontoomme." Shuaib sanoi: "Aiotteko (karkottaa meidät), vaikka emme pidä siitä?

قَدِ افْتَرَيْنَا عَلَى اللّٰهِ كَذِبًا اِنْ عُدْنَا فِيْ مِلَّتِكُمْ بَعْدَ اِذْ نَجّٰىنَا اللّٰهُ مِنْهَاۗ وَمَا يَكُوْنُ لَنَآ اَنْ نَّعُوْدَ فِيْهَآ اِلَّآ اَنْ يَّشَاۤءَ اللّٰهُ رَبُّنَاۗ وَسِعَ رَبُّنَا كُلَّ شَيْءٍ عِلْمًاۗ عَلَى اللّٰهِ تَوَكَّلْنَاۗ رَبَّنَا افْتَحْ بَيْنَنَا وَبَيْنَ قَوْمِنَا بِالْحَقِّ وَاَنْتَ خَيْرُ الْفٰتِحِيْنَ

qadiftarainā ‘alallāhi każiban in ‘udnā fī millatikum ba‘da iż najjānallāhu minhā, wa mā yakūnu lanā an na‘ūda fīhā illā ay yasyā'allāhu rabbunā, wasi‘a rabbunā kulla syai'in ‘ilmā(n), ‘alallāhi tawakkalnā, rabbanaftaḥ bainanā wa baina qauminā bil-ḥaqqi wa anta khairul-fātiḥīn(a).

Totisesti, olisimme keksineet suuren valheen Allahia vastaan, jos palaisimme uskontoonne sen jälkeen, kun Allah on pelastanut meidät siitä. Eikä meidän sovi palata hänen luokseen, ellei Allah, Herramme, niin tahdo. Herramme tieto kattaa kaiken. Vain Allahiin me luotamme. Oi Herramme, tuomitse meidän ja kansamme välillä oikeudenmukaisesti. Sinä olet paras päätöksentekijä."

وَقَالَ الْمَلَاُ الَّذِيْنَ كَفَرُوْا مِنْ قَوْمِهٖ لَىِٕنِ اتَّبَعْتُمْ شُعَيْبًا اِنَّكُمْ اِذًا لَّخٰسِرُوْنَ

wa qālal-mala'ul-lażīna kafarū min qaumihī la'inittaba‘tum syu‘aiban innakum iżal lakhāsirūn(a).

Ja hänen kansansa (Shuaibin) uskottomat johtajat sanoivat (toisilleen): "Totisesti, jos seuraatte Shuaibia, te varmasti häviätte."

فَاَخَذَتْهُمُ الرَّجْفَةُ فَاَصْبَحُوْا فِيْ دَارِهِمْ جٰثِمِيْنَۙ

fa akhażathumur-rajfatu fa aṣbaḥū fī dārihim jāṡimīn(a).

Sitten maanjäristys iski heihin, ja he kuolivat makaamaan talojensa raunioihin.

الَّذِيْنَ كَذَّبُوْا شُعَيْبًا كَاَنْ لَّمْ يَغْنَوْا فِيْهَاۚ اَلَّذِيْنَ كَذَّبُوْا شُعَيْبًا كَانُوْا هُمُ الْخٰسِرِيْنَ

al-lażīna każżabū syu‘aiban ka'allam yagnau fīhā, al-lażīna każżabū syu‘aiban kānū humul-khāsirīn(a).

Ihmiset, jotka kielsivät Shuaibin, olivat kuin he eivät olisi koskaan asuneetkaan siinä (maassa). Ne, jotka kieltävät Shuaibin, häviävät.

فَتَوَلّٰى عَنْهُمْ وَقَالَ يٰقَوْمِ لَقَدْ اَبْلَغْتُكُمْ رِسٰلٰتِ رَبِّيْ وَنَصَحْتُ لَكُمْۚ فَكَيْفَ اٰسٰى عَلٰى قَوْمٍ كٰفِرِيْنَ ࣖ

fa tawallā ‘anhum wa qāla yā qaumi laqad ablagtukum risālāti rabbī wa naṣaḥtu lakum, fa kaifa āsā ‘alā qaumin kāfirīn(a).

Niinpä Shuaib jätti heidät sanoen: "Oi kansani! Olen todellakin välittänyt teille Herrani sanoman ja olen neuvonut teitä. Kuinka siis voin surra uskottomien puolesta?"

وَمَآ اَرْسَلْنَا فِيْ قَرْيَةٍ مِّنْ نَّبِيٍّ اِلَّآ اَخَذْنَآ اَهْلَهَا بِالْبَأْسَاۤءِ وَالضَّرَّاۤءِ لَعَلَّهُمْ يَضَّرَّعُوْنَ

wa mā arsalnā fī qaryatim min nabiyyin illā akhażnā ahlahā bil-ba'sā'i waḍ-ḍarrā'i la‘allahum yaḍḍarra‘ūn(a).

Emme lähettäneet profeettaa maahan (ja sen asukkaat hylkäsivät tuon profeetan), vaan aiheutimme sen asukkaille vaikeuksia ja kärsimystä, jotta he (alistuisivat) nöyrtyisivät.

ثُمَّ بَدَّلْنَا مَكَانَ السَّيِّئَةِ الْحَسَنَةَ حَتّٰى عَفَوْا وَّقَالُوْا قَدْ مَسَّ اٰبَاۤءَنَا الضَّرَّاۤءُ وَالسَّرَّاۤءُ فَاَخَذْنٰهُمْ بَغْتَةً وَّهُمْ لَا يَشْعُرُوْنَ

Ṡumma baddalnā makānas-sayyi'atil-ḥasanata ḥattā ‘afau wa qālū qad massa ābā'anaḍ-ḍarrā'u was-sarrā'u fa akhażnāhum bagtataw wa hum lā yasy‘urūn(a).

Sitten korvasimme kärsimyksen nautinnolla (niin että heidän jälkeläisensä ja vaurautensa lisääntyisivät), ja sitten he sanoivat: "Esi-isämme kokivat todellakin kärsimystä ja nautintoa", joten aiheutimme heille yhtäkkiä tuskaa, heidän huomaamattaan.

وَلَوْ اَنَّ اَهْلَ الْقُرٰٓى اٰمَنُوْا وَاتَّقَوْا لَفَتَحْنَا عَلَيْهِمْ بَرَكٰتٍ مِّنَ السَّمَاۤءِ وَالْاَرْضِ وَلٰكِنْ كَذَّبُوْا فَاَخَذْنٰهُمْ بِمَا كَانُوْا يَكْسِبُوْنَ

wa lau anna ahlal-qurā āmanū wattaqau lafataḥnā ‘alaihim barakātim minas-samā'i wal ardḍi wa lākin każżabū fa akhażnāhum bimā kānū yaksibūn(a).

Ja jos maan kansa olisi uskonut ja ollut hurskas, olisimme antanut heille siunauksia taivaista ja maasta, mutta ne osoittautuivat valheiksi (jakeiksemme), joten rankaisimme heitä heidän tekojensa mukaan.

اَفَاَمِنَ اَهْلُ الْقُرٰٓى اَنْ يَّأْتِيَهُمْ بَأْسُنَا بَيَاتًا وَّهُمْ نَاۤىِٕمُوْنَۗ

afa amina ahlul-qurā ay ya'tiyahum ba'sunā bayātaw wa hum nā'imūn(a).

Joten tuntevatko maan kansa itsensä turvassa kuritukseltamme, joka tulee yöllä heidän nukkuessaan?

اَوَاَمِنَ اَهْلُ الْقُرٰٓى اَنْ يَّأْتِيَهُمْ بَأْسُنَا ضُحًى وَّهُمْ يَلْعَبُوْنَ

awa amina ahlul-qurā ay ya'tiyahum ba'sunā ḍuḥaw wa hum yal‘abūn(a).

Vai tuntevatko maan kansa itsensä turvassa kuritukseltamme, joka tulee aamulla heidän leikkiessään?

اَفَاَمِنُوْا مَكْرَ اللّٰهِۚ فَلَا يَأْمَنُ مَكْرَ اللّٰهِ اِلَّا الْقَوْمُ الْخٰسِرُوْنَ ࣖ

afa aminū makrallāh(i), falā ya'manu makrallāhi illal-qaumul khāsirūn(a).

Vai tuntevatko he itsensä turvassa Allahin (odottamattomalta) kuritukselta? Kukaan ei tunne oloaan turvassa Allahin kuritukselta paitsi ne, jotka ovat hävinneet.

اَوَلَمْ يَهْدِ لِلَّذِيْنَ يَرِثُوْنَ الْاَرْضَ مِنْۢ بَعْدِ اَهْلِهَآ اَنْ لَّوْ نَشَاۤءُ اَصَبْنٰهُمْ بِذُنُوْبِهِمْۚ وَنَطْبَعُ عَلٰى قُلُوْبِهِمْ فَهُمْ لَا يَسْمَعُوْنَ

awalam yahdi lil-lażīna yariṡūnal-arḍa mim ba‘di ahlihā allau nasyā'u aṣabnāhum biżunūbihim, wa naṭba‘u ‘alā qulūbihim fahum lā yasma‘ūn(a).

Vai eikö ihmisille, jotka perivät maan sen asukkaiden (kadottua) ole selvää? Että jos olisimme halunneet, olisimme rankaissut heitä heidän synneistään; ja Me olisimme lukinneet heidän sydämensä, jotta he eivät kuulisi (opetusta).

تِلْكَ الْقُرٰى نَقُصُّ عَلَيْكَ مِنْ اَنْۢبَاۤىِٕهَاۚ وَلَقَدْ جَاۤءَتْهُمْ رُسُلُهُمْ بِالْبَيِّنٰتِۚ فَمَا كَانُوْا لِيُؤْمِنُوْا بِمَا كَذَّبُوْا مِنْ قَبْلُۗ كَذٰلِكَ يَطْبَعُ اللّٰهُ عَلٰى قُلُوْبِ الْكٰفِرِيْنَ

tilkal-qurā naquṣṣu ‘alaika min ambā'ihā, wa laqad jā'athum rusuluhum bil-bayyināt(i), famā kānū liyu'minū bimā każżabū min qabl(u), każālika yaṭba‘ullāhu ‘alā qulūbil-kāfirīn(a).

Nämä ovat maat (jotka tuhosimme), Me kerromme teille joitakin niiden tarinoita. Heidän lähettiläänsä olivat todellakin tulleet heidän luokseen selkeiden todisteiden kanssa. Mutta he eivät uskoneet (eivätkä) siihen, minkä he olivat aiemmin kieltäneet. Näin Allah sinetöi uskottomien sydämet.

وَمَا وَجَدْنَا لِاَكْثَرِهِمْ مِّنْ عَهْدٍۚ وَاِنْ وَّجَدْنَآ اَكْثَرَهُمْ لَفٰسِقِيْنَ

wa mā wajadnā li'akṡarihim min ‘ahd(in), wa iw wajadnā akṡarahum lafāsiqīn(a).

Emmekä löydä useimpien heistä pitävän lupauksiaan. Sen sijaan havaitsimme, että useimmat heistä olivat todella jumalattomia ihmisiä.

ثُمَّ بَعَثْنَا مِنْۢ بَعْدِهِمْ مُّوْسٰى بِاٰيٰتِنَآ اِلٰى فِرْعَوْنَ وَمَلَا۟ىِٕهٖ فَظَلَمُوْا بِهَاۚ فَانْظُرْ كَيْفَ كَانَ عَاقِبَةُ الْمُفْسِدِيْنَ

Ṡumma ba‘aṡnā mim ba‘dihim mūsā bi'āyātinā ilā fir‘auna wa mala'ihī fa ẓalamū bihā, fanẓur kaifa kāna ‘āqibatul-mufsidīn(a).

Heidän jälkeensä lähetimme Mooseksen todisteidemme kanssa faaraolle ja hänen kansansa johtajille, mutta he kielsivät todisteet. Joten kiinnittäkää huomiota siihen, mitä tapahtuu niille, jotka tekevät vahinkoa.

وَقَالَ مُوْسٰى يٰفِرْعَوْنُ اِنِّيْ رَسُوْلٌ مِّنْ رَّبِّ الْعٰلَمِيْنَۙ

wa qāla mūsa yā fir‘aunu innī rasūlum mir rabbil-‘ālamīn(a).

Ja Mooses sanoi: "Oi faarao! Totisesti, olen kaikkien maailmojen Herran lähettiläs,

حَقِيْقٌ عَلٰٓى اَنْ لَّآ اَقُوْلَ عَلَى اللّٰهِ اِلَّا الْحَقَّۗ قَدْ جِئْتُكُمْ بِبَيِّنَةٍ مِّنْ رَّبِّكُمْ فَاَرْسِلْ مَعِيَ بَنِيْٓ اِسْرَاۤءِيْلَ ۗ

Ḥaqīqun ‘alā allā aqūla ‘alallāhi illal-ḥaqq(a), qad ji'tukum bibayyinatim mir rabbikum fa arsil ma‘iya banī isrā'īl(a).

Olen velvollinen kertomaan totuuden Allahista. Totisesti, olen tullut luoksenne selkeiden todisteiden kanssa Herraltanne, joten antakaa israelilaisten (mennä) kanssani."

قَالَ اِنْ كُنْتَ جِئْتَ بِاٰيَةٍ فَأْتِ بِهَآ اِنْ كُنْتَ مِنَ الصّٰدِقِيْنَ

qāla in kunta ji'ta bi'āyatin fa'ti bihā in kunta minaṣ ṣādiqīn(a).

Hän (faarao) vastasi: "Jos on totta, että tuot todisteita, niin osoita ne, että olet yksi totuudenmukaisista ihmisistä."

فَاَلْقٰى عَصَاهُ فَاِذَا هِيَ ثُعْبَانٌ مُّبِيْنٌ ۖ

fa alqā ‘aṣāhu fa iżā hiya ṡu‘bānum mubīn(un).

Sitten (Mooses) heitti sauvansa, ja yhtäkkiä sauva muuttui suureksi käärmeeksi.

وَّنَزَعَ يَدَهٗ فَاِذَا هِيَ بَيْضَاۤءُ لِلنّٰظِرِيْنَ ࣖ

wa naza‘a yadahū fa iżā hiya baiḍā'u lin-nāẓirīn(a).

Ja hän veti kätensä ulos, ja yhtäkkiä se hehkui valkoiseksi niille, jotka sen näkivät.

قَالَ الْمَلَاُ مِنْ قَوْمِ فِرْعَوْنَ اِنَّ هٰذَا لَسٰحِرٌ عَلِيْمٌۙ

qālal-mala'u min qaumi fir‘auna inna hāżā lasāḥirum ‘alīm(un).

Faraon kansan johtajat sanoivat: "Tämä mies on todellakin ovela velho,

يُّرِيْدُ اَنْ يُّخْرِجَكُمْ مِّنْ اَرْضِكُمْ ۚ فَمَاذَا تَأْمُرُوْنَ

yurīdu ay yukhrijakum min arḍikum, fa māżā ta'murūn(a).

joka haluaa karkottaa teidät maastanne." (Faarao sanoi): "Mitä te sitten ehdotatte?"

قَالُوْآ اَرْجِهْ وَاَخَاهُ وَاَرْسِلْ فِى الْمَدَاۤىِٕنِ حٰشِرِيْنَۙ

qālū arjih wa akhāhu wa arsil fil-madā'ini ḥāsyirīn(a).

(Päälliköt) vastasivat: "Pidättäkää (jonkin aikaa) hänet ja hänen veljensä ja lähettäkää väkeä kaupunkeihin kokoamaan (velhot),

يَأْتُوْكَ بِكُلِّ سٰحِرٍ عَلِيْمٍ

ya'tūka bikulli sāḥirin ‘alīm(in).

jotta he tuoisivat kaikki nerokkaat velhot luoksenne."

وَجَاۤءَ السَّحَرَةُ فِرْعَوْنَ قَالُوْٓا اِنَّ لَنَا لَاَجْرًا اِنْ كُنَّا نَحْنُ الْغٰلِبِيْنَ

wa jā'as-saḥaratu fir‘auna qālū inna lanā la'ajran in kunnā naḥnul-gālibīn(a).

Ja velhot tulivat faaraon luo. He sanoivat: "(Saammeko) palkkion, jos voitamme?"

قَالَ نَعَمْ وَاِنَّكُمْ لَمِنَ الْمُقَرَّبِيْنَ

qāla na‘am wa innakum laminal-muqarrabīn(a).

Hän (faarao) vastasi: "Kyllä, itse asiassa sinun täytyy olla niiden joukossa, jotka ovat lähelläni."

قَالُوْا يٰمُوْسٰٓى اِمَّآ اَنْ تُلْقِيَ وَاِمَّآ اَنْ نَّكُوْنَ نَحْنُ الْمُلْقِيْنَ

qālū yā mūsā immā an tulqiya wa immā an nakūna naḥnul-mulqīn(a).

He (velhot) sanoivat: "Oi Musa! Heitätkö sinä ensin, vai heitämmekö me?"

قَالَ اَلْقُوْاۚ فَلَمَّآ اَلْقَوْا سَحَرُوْٓا اَعْيُنَ النَّاسِ وَاسْتَرْهَبُوْهُمْ وَجَاۤءُوْ بِسِحْرٍ عَظِيْمٍ

qāla alqū, falammā alqau saḥarū a‘yunan-nāsi wastarhabūhum wa jā'ū bisiḥrin ‘aẓīm(in).

Hän (Mooses) vastasi: "Heitä se (ensin)!" Heitettyään sen he lumoivat kansan silmät ja pelottivat heitä, koska he osoittivat suurta (hämmästyttävää) taikuutta.

۞ وَاَوْحَيْنَآ اِلٰى مُوْسٰٓى اَنْ اَلْقِ عَصَاكَۚ فَاِذَا هِيَ تَلْقَفُ مَا يَأْفِكُوْنَۚ

wa auḥainā ilā mūsā an alqi ‘aṣāk(a), fa iżā hiya talqafu mā ya'fikūn(a).

Ja Me ilmoitimme Moosekselle: "Heitä sauvasi alas!" Niinpä hän yhtäkkiä nielaisi kaikki heidän valheensa.

فَوَقَعَ الْحَقُّ وَبَطَلَ مَا كَانُوْا يَعْمَلُوْنَۚ

fa waqa‘al-ḥaqqu wa baṭala mā kānū ya‘malūn(a).

Silloin totuus todistettiin, ja kaikki, mitä he tekivät, oli turhaa.

فَغُلِبُوْا هُنَالِكَ وَانْقَلَبُوْا صٰغِرِيْنَۚ

fa gulibū hunālika wanqalabū ṣāgirīn(a).

Niin heidät voitettiin siinä paikassa ja heistä tuli halveksittava kansa.

وَاُلْقِيَ السَّحَرَةُ سٰجِدِيْنَۙ

wa ulqiyas-saḥaratu sājidīn(a).

Ja velhot lankesivat heti maahan ja kumarsivat.

قَالُوْٓا اٰمَنَّا بِرَبِّ الْعٰلَمِيْنَۙ

qālū āmannā birabbil-‘ālamīn(a).

He sanoivat: "Me uskomme kaikkien maailmojen Herraan,

رَبِّ مُوْسٰى وَهٰرُوْنَ

rabbi mūsā wa hārūn(a).

(nimittäin) Mooseksen ja Aaronin Jumalaan."

قَالَ فِرْعَوْنُ اٰمَنْتُمْ بِهٖ قَبْلَ اَنْ اٰذَنَ لَكُمْۚ اِنَّ هٰذَا لَمَكْرٌ مَّكَرْتُمُوْهُ فِى الْمَدِيْنَةِ لِتُخْرِجُوْا مِنْهَآ اَهْلَهَاۚ فَسَوْفَ تَعْلَمُوْنَ

qāla fir‘aunu āmantum bihī qabla an āżana lakum, inna hāżā lamakrum makartumūhu fil-madīnati litukhrijū minhā ahlahā, fa saufa ta‘lamūn(a).

Farao sanoi: "Miksi uskoitte häneen ennen kuin annoin teille luvan? Tämä on todellakin juoni, jonka olette keksineet tässä kaupungissa ajaaksenne pois sen asukkaat. Pian tulette tietämään (tämän seuraukset).

لَاُقَطِّعَنَّ اَيْدِيَكُمْ وَاَرْجُلَكُمْ مِّنْ خِلَافٍ ثُمَّ لَاُصَلِّبَنَّكُمْ اَجْمَعِيْنَ

la'uqaṭṭi‘anna aidiyakum wa arjulakum min khilāfin ṡumma la'uṣallibannakum ajma‘īn(a).

Minä katkaisen varmasti kätenne ja jalkanne, teen ne ristikkäin (oikea käsi ja vasen jalka tai päinvastoin), sitten ristiinnaulitsen teidät kaikki."

قَالُوْٓا اِنَّآ اِلٰى رَبِّنَا مُنْقَلِبُوْنَۙ

qālū innā ilā rabbinā munqalibūn(a).

He (velhot) vastasivat: "Totisesti, me palaamme Herramme luo."

وَمَا تَنْقِمُ مِنَّآ اِلَّآ اَنْ اٰمَنَّا بِاٰيٰتِ رَبِّنَا لَمَّا جَاۤءَتْنَا ۗرَبَّنَآ اَفْرِغْ عَلَيْنَا صَبْرًا وَّتَوَفَّنَا مُسْلِمِيْنَ ࣖ

wa mā tanqimu minnā illā an āmannā bi'āyāti rabbinā lammā jā'atnā, rabanā afrig ‘alainā ṣabraw wa tawaffanā muslimīn(a).

Ettekä te kostaneet meille, vaan koska uskoimme Herramme jakeisiin, kun ne tulivat luoksemme." (He rukoilivat): "Herramme, anna meille kärsivällisyyttä ja kuole muslimeina (antautuen Sinulle)."

وَقَالَ الْمَلَاُ مِنْ قَوْمِ فِرْعَوْنَ اَتَذَرُ مُوْسٰى وَقَوْمَهٗ لِيُفْسِدُوْا فِى الْاَرْضِ وَيَذَرَكَ وَاٰلِهَتَكَۗ قَالَ سَنُقَتِّلُ اَبْنَاۤءَهُمْ وَنَسْتَحْيٖ نِسَاۤءَهُمْۚ وَاِنَّا فَوْقَهُمْ قٰهِرُوْنَ

wa qālal-mala'u min qaumi fir‘auna atażaru mūsā wa qaumahū liyufsidū fil-arḍi wa yażaraka wa ālihatak(a), qāla sanuqattilu abnā'ahum wa nastaḥyī nisā'ahum, wa innā fauqahum qāhirūn(a).

Ja faaraon kansan johtajat sanoivat: "Aiotteko sallia Mooseksen ja hänen kansansa aiheuttaa tuhoa tässä maassa (Egyptissä) ja hylätä teidät ja jumalanne?" (Faarao) vastasi: "Me tapamme heidän poikansa ja annamme heidän tyttäriensä elää, ja meillä on todellakin täysi valta heihin."

قَالَ مُوْسٰى لِقَوْمِهِ اسْتَعِيْنُوْا بِاللّٰهِ وَاصْبِرُوْاۚ اِنَّ الْاَرْضَ لِلّٰهِ ۗيُوْرِثُهَا مَنْ يَّشَاۤءُ مِنْ عِبَادِهٖۗ وَالْعَاقِبَةُ لِلْمُتَّقِيْنَ

qāla mūsā liqaumihista‘īnū billāhi waṣbirū, innal-arḍa lillāh(i), yūriṡuhā may yasyā'u min ‘ibādih(ī), wal-‘āqibatu lil-muttaqīn(a).

Mooses sanoi kansalleen: "Pyytäkää apua Allahilta ja olkaa kärsivällisiä. Totisesti (tämä) maa kuuluu Allahille; Hän perii sen kenelle haluaa palvelijoistaan. Ja (hyvä) loppu on niille, jotka ovat hurskaita."

قَالُوْٓا اُوْذِيْنَا مِنْ قَبْلِ اَنْ تَأْتِيَنَا وَمِنْۢ بَعْدِ مَا جِئْتَنَا ۗقَالَ عَسٰى رَبُّكُمْ اَنْ يُّهْلِكَ عَدُوَّكُمْ وَيَسْتَخْلِفَكُمْ فِى الْاَرْضِ فَيَنْظُرَ كَيْفَ تَعْمَلُوْنَ ࣖ

qālū ūżīnā min qabli an ta'tiyanā wa mim ba‘di mā ji'tanā, qāla ‘asā rabbukum ay yuhlika ‘aduwwakum wa yastakhlifakum fil-arḍi fa yanẓura kaifa ta‘malūn(a).

He (Mooseksen kansa) sanoivat: "(Faraon) sortamat olivat meidän sorta ennen kuin tulitte luoksemme ja sen jälkeen." (Mooses) vastasi: "Toivottavasti Herranne tuhoaa vihollisenne ja tekee teistä kalifin maan päällä; Sitten Hän näkee, miten teillä menee."

وَلَقَدْ اَخَذْنَآ اٰلَ فِرْعَوْنَ بِالسِّنِيْنَ وَنَقْصٍ مِّنَ الثَّمَرٰتِ لَعَلَّهُمْ يَذَّكَّرُوْنَ

wa laqad akhażnā āla fir‘auna bis-sinīna wa naqṣim minaṡ-ṡamarāti la‘allahum yażżakkarūn(a).

Ja totisesti, Me olemme rankaissut faaraota ja hänen kansaansa (tuottamalla) heille monia kuivuuden ja hedelmän puutteen vuosia, jotta he oppisivat läksyn.

فَاِذَا جَاۤءَتْهُمُ الْحَسَنَةُ قَالُوْا لَنَا هٰذِهٖ ۚوَاِنْ تُصِبْهُمْ سَيِّئَةٌ يَّطَّيَّرُوْا بِمُوْسٰى وَمَنْ مَّعَهٗۗ اَلَآ اِنَّمَا طٰۤىِٕرُهُمْ عِنْدَ اللّٰهِ وَلٰكِنَّ اَكْثَرَهُمْ لَا يَعْلَمُوْنَ

fa iżā jā'athumul-ḥasanatu qālū lanā hāżihī, wa in tuṣibhum sayyi'atuy yaṭṭayyarū bimūsā wa mam ma‘ah(ū), alā innamā ṭā'iruhum ‘indallāhi wa lākinna aksṡarahum lā ya‘lamūn(a).

Sitten, kun hyvä (vauraus) tulee heille, he sanovat: "Tämä on meidän (ponnistelujemme) ansiota." Ja jos he olivat vaikeuksissa, he syyttivät onnettomuudesta Moosesta ja hänen seuraajiaan. Tietävät, että heidän kohtalonsa on Allahin käsissä, mutta useimmat heistä eivät tiedä.

وَقَالُوْا مَهْمَا تَأْتِنَا بِهٖ مِنْ اٰيَةٍ لِّتَسْحَرَنَا بِهَاۙ فَمَا نَحْنُ لَكَ بِمُؤْمِنِيْنَ

wa qālū mahmā ta'tinā bihī min āyatil litasḥaranā bihā, famā naḥnu laka bimu'minīn(a).

Ja he sanoivat (Moosekselle): "Mitä tahansa todisteita tuotkaan meille lumotaksesi meidät, emme usko sinuun."

فَاَرْسَلْنَا عَلَيْهِمُ الطُّوْفَانَ وَالْجَرَادَ وَالْقُمَّلَ وَالضَّفَادِعَ وَالدَّمَ اٰيٰتٍ مُّفَصَّلٰتٍۗ فَاسْتَكْبَرُوْا وَكَانُوْا قَوْمًا مُّجْرِمِيْنَ

fa arsalnā ‘alaihimuṭ-ṭūfāna wal-jarāda wal-qummala waḍ-ḍafādi‘a wad-dama āyātim mufaṣṣalāt(in), fastakbarū wa kānū qaumam mujrimīn(a).

Niinpä Me lähetimme heille taifuuneja, heinäsirkkoja, kirppuja, sammakoita ja verta (juomavesi muuttui vereksi) selkeinä todisteina, mutta he silti kerskuivat ja olivat syntistä kansaa.

وَلَمَّا وَقَعَ عَلَيْهِمُ الرِّجْزُ قَالُوْا يٰمُوْسَى ادْعُ لَنَا رَبَّكَ بِمَا عَهِدَ عِنْدَكَۚ لَىِٕنْ كَشَفْتَ عَنَّا الرِّجْزَ لَنُؤْمِنَنَّ لَكَ وَلَنُرْسِلَنَّ مَعَكَ بَنِيْٓ اِسْرَاۤءِيْلَ ۚ

wa lammā waqa‘a ‘alihimur-rijzu qālū yā mūsad‘u lanā rabbaka bimā ‘ahida ‘indak(a), la'in kasyafta ‘annar-rijza lanu'minanna laka wa lanursilanna ma‘aka banī isrā'īl(a).

Ja kun heitä kohtasi rangaistus (joka on selitetty), he sanoivat: "Oi Mooses! Pyydä meidän puolestamme Herraltasi Hänen sinulle antamansa lupauksen mukaisesti." Jos voit poistaa tämän rangaistuksen meiltä, ​​me varmasti uskomme sinuun ja annamme Israelin lasten mennä kanssasi."

فَلَمَّا كَشَفْنَا عَنْهُمُ الرِّجْزَ اِلٰٓى اَجَلٍ هُمْ بَالِغُوْهُ اِذَا هُمْ يَنْكُثُوْنَ

falammā kasyafnā ‘anhumur-rijza ilā ajalin hum bāligūhu iżā hum yankuṡūn(a).

Mutta sen jälkeen, kun poistimme heiltä rangaistuksen, kunnes heidän määräaikansa päättyi, he rikkoivat lupauksensa.

فَانْتَقَمْنَا مِنْهُمْ فَاَغْرَقْنٰهُمْ فِى الْيَمِّ بِاَنَّهُمْ كَذَّبُوْا بِاٰيٰتِنَا وَكَانُوْا عَنْهَا غٰفِلِيْنَ

fantaqamnā minhum fa agraqnāhum fil-yammi bi'annahum każżabū bi'āyātinā wa kānū ‘anhā gāfilīn(a).

Niinpä Me rankaisimme joitakin heistä, sitten Me hukutimme heidät mereen, koska he olivat kieltäneet ja laiminlyöneet merkkimme.

وَاَوْرَثْنَا الْقَوْمَ الَّذِيْنَ كَانُوْا يُسْتَضْعَفُوْنَ مَشَارِقَ الْاَرْضِ وَمَغَارِبَهَا الَّتِيْ بٰرَكْنَا فِيْهَاۗ وَتَمَّتْ كَلِمَتُ رَبِّكَ الْحُسْنٰى عَلٰى بَنِيْٓ اِسْرَاۤءِيْلَۙ بِمَا صَبَرُوْاۗ وَدَمَّرْنَا مَا كَانَ يَصْنَعُ فِرْعَوْنُ وَقَوْمُهٗ وَمَا كَانُوْا يَعْرِشُوْنَ

wa auraṡnal-qaumal-lażīna kānū yustaḍ‘afūna masyāriqal-arḍi wa magāribahal-latī bāraknā fīhā, wa tammat kalimatu rabbikal-ḥusnā ‘alā banī isrā'īl(a), bimā ṣabarū, wa dammarnā mā kāna yaṣna‘u fir‘aunu wa qaumuhū wa mā kānū ya‘risyūn(a).

Ja Me annoimme sorretuille ihmisille maan itäiset ja läntiset osat, jotka olimme siunanneet. Ja teidän hyvän Herranne sana on täyttynyt (lupauksena) israelilaisille heidän kärsivällisyytensä ansiosta. Ja Me tuhosimme sen, mitä faarao ja hänen kansansa olivat luoneet ja rakentaneet.

وَجَاوَزْنَا بِبَنِيْٓ اِسْرَاۤءِيْلَ الْبَحْرَ فَاَتَوْا عَلٰى قَوْمٍ يَّعْكُفُوْنَ عَلٰٓى اَصْنَامٍ لَّهُمْ ۚقَالُوْا يٰمُوْسَى اجْعَلْ لَّنَآ اِلٰهًا كَمَا لَهُمْ اٰلِهَةٌ ۗقَالَ اِنَّكُمْ قَوْمٌ تَجْهَلُوْنَ

wa jāwaznā bibanī isrā'īlal-baḥra fa atau ‘alā qaumiy ya‘kufūna ‘alā aṣnāmil lahum, qālū yā mūsaj‘al lanā ilāhan kamā lahum ālihah(tun), qāla innakum qaumun tajhalūn(a).

Ja Me pelastimme israelilaiset tuon meren (Punaisenmeren pohjoisosan) yli. Kun he tulivat kansan luo, joka jatkoi epäjumalien palvontaa, he (israelilaiset) sanoivat: "Oi Mooses! Tee meille jumala (epäjumala), koska heillä on useita jumalia (epäjumalia)." (Mooses) vastasi: "Totisesti, te olette tyhmiä ihmisiä."

اِنَّ هٰٓؤُلَاۤءِ مُتَبَّرٌ مَّا هُمْ فِيْهِ وَبٰطِلٌ مَّا كَانُوْا يَعْمَلُوْنَ

inna hā'ulā'i mutabbarum mā hum fīhi wa bāṭilum mā kānū ya‘malūn(a).

Totisesti, heidät tuhotaan (heidän uskomustensa vuoksi), ja heidän tekonsa ovat turhia.

قَالَ اَغَيْرَ اللّٰهِ اَبْغِيْكُمْ اِلٰهًا وَّهُوَ فَضَّلَكُمْ عَلَى الْعٰلَمِيْنَ

qāla agairallāhi abgīkum ilāhaw wa huwa faḍḍalakum ‘alal-‘ālamīn(a).

Hän (Mooses) sanoi: "Onko minun sopivaa etsiä teille muuta jumalaa kuin Allah, vaikka Hän onkin asettanut teidät kaikkien ihmisten edelle (silloin)."

وَاِذْ اَنْجَيْنٰكُمْ مِّنْ اٰلِ فِرْعَوْنَ يَسُوْمُوْنَكُمْ سُوْۤءَ الْعَذَابِۚ يُقَتِّلُوْنَ اَبْنَاۤءَكُمْ وَيَسْتَحْيُوْنَ نِسَاۤءَكُمْۗ وَفِيْ ذٰلِكُمْ بَلَاۤءٌ مِّنْ رَّبِّكُمْ عَظِيْمٌ ࣖ

wa iż anjainākum min āli fir‘auna yasūmūnakum sū'al-‘ażāb(i), yuqattilūna abnā'akum wa yastaḥyūna nisā'akum wa fī żālikum balā'um mir rabbikum ‘aẓīm(un).

Ja (muistakaa, oi Israelin lapset), että kun pelastimme teidät (faaraolta) ja hänen kansaltaan, jotka aiheuttivat teille ankaria piinoja, he tappoivat poikanne ja säästivät tyttärienne hengen. Ja siinä tapauksessa se on suuri koetus Herraltanne.

۞ وَوٰعَدْنَا مُوْسٰى ثَلٰثِيْنَ لَيْلَةً وَّاَتْمَمْنٰهَا بِعَشْرٍ فَتَمَّ مِيْقَاتُ رَبِّهٖٓ اَرْبَعِيْنَ لَيْلَةً ۚوَقَالَ مُوْسٰى لِاَخِيْهِ هٰرُوْنَ اخْلُفْنِيْ فِيْ قَوْمِيْ وَاَصْلِحْ وَلَا تَتَّبِعْ سَبِيْلَ الْمُفْسِدِيْنَ

wa wā‘adnā mūsā ṡalāṡīna lailataw wa atmamnāhā bi‘asyrin fa tamma mīqātu rabbihī arba‘īna lailah(tan), wa qāla mūsā li'akhīhi hārūnakhlufnī fī qaumī wa aṣliḥ wa lā tattabi‘ sabīlal-mufsidīn(a).

Ja Me lupasimme Moosekselle (antaen Tooran) kolmekymmentä yötä, ja täydensimme öiden määrän kymmenellä (enemmän öillä), joten aika, jonka Jumala oli määrännyt neljäksikymmeneksi yöksi, oli täydellinen. Ja Mooses sanoi veljelleen (nimittäin) Harunille: "Korvaa minut kansani johtamisessa ja paranna (itseäsi ja kansaasi), äläkä seuraa niiden polkua, jotka tekevät pahaa."

وَلَمَّا جَاۤءَ مُوْسٰى لِمِيْقَاتِنَا وَكَلَّمَهٗ رَبُّهٗۙ قَالَ رَبِّ اَرِنِيْٓ اَنْظُرْ اِلَيْكَۗ قَالَ لَنْ تَرٰىنِيْ وَلٰكِنِ انْظُرْ اِلَى الْجَبَلِ فَاِنِ اسْتَقَرَّ مَكَانَهٗ فَسَوْفَ تَرٰىنِيْۚ فَلَمَّا تَجَلّٰى رَبُّهٗ لِلْجَبَلِ جَعَلَهٗ دَكًّا وَّخَرَّ مُوْسٰى صَعِقًاۚ فَلَمَّآ اَفَاقَ قَالَ سُبْحٰنَكَ تُبْتُ اِلَيْكَ وَاَنَا۠ اَوَّلُ الْمُؤْمِنِيْنَ

wa lammā jā'a mūsā limīqātinā wa kallamahū rabbuh(ū), qāla rabbi arinī anẓur ilaik(a), qāla lan tarānī wa lākininẓur ilal-jabali fa inistaqarra makānahū fa saufa tarānī, falammā tajallā rabbuhū lil-jabali ja‘alahū dakkaw wa kharra mūsā ṣa‘iqā(n), falammā afāqa qāla subḥānaka tubtu ilaika wa ana awwalul-mu'minīn(a).

Ja kun Mooses tuli (munajat) määräämänämme aikana ja Jumala oli puhunut (suoraan) hänelle, (Mooses) sanoi: "Oi Herrani, ilmesty (itsesi) minulle, jotta voin nähdä Sinut." (Allah) sanoi: "Et (pysty) näkemään Minua, mutta katso vuorta. Jos se pysyy paikallaan (kuten tavallisesti), niin varmasti näet Minut." Niinpä, kun hänen Herransa paljasti (Hänen majesteettinsa) vuorelle, vuori tuhoutui ja Mooses menetti tajuntansa. Kun Mooses palasi tajuihinsa, hän sanoi: "Kunnia olkoon Sinulle, kadun Sinua ja olen ensimmäinen, joka uskoo."

قَالَ يٰمُوْسٰٓى اِنِّى اصْطَفَيْتُكَ عَلَى النَّاسِ بِرِسٰلٰتِيْ وَبِكَلَامِيْ ۖفَخُذْ مَآ اٰتَيْتُكَ وَكُنْ مِّنَ الشّٰكِرِيْنَ

qāla yā mūsā inniṣṭafaituka ‘alan-nāsi birisālātī wa bikalāmī, fa khuż mā ātaituka wa kum minasy-syākirīn(a).

(Allah) sanoi: "Oi Mooses! Totisesti, minä valitsin sinut muiden kansojen joukosta (sinun aikanasi) viemään viestiäni ja sanojani, joten pidä kiinni siitä, mitä olen sinulle antanut, ja ole kiitollisten joukossa."

وَكَتَبْنَا لَهٗ فِى الْاَلْوَاحِ مِنْ كُلِّ شَيْءٍ مَّوْعِظَةً وَّتَفْصِيْلًا لِّكُلِّ شَيْءٍۚ فَخُذْهَا بِقُوَّةٍ وَّأْمُرْ قَوْمَكَ يَأْخُذُوْا بِاَحْسَنِهَا ۗسَاُورِيْكُمْ دَارَ الْفٰسِقِيْنَ

wa katabnā lahū fil-alwāḥi min kulli syai'im mau‘iẓataw wa tafṣīlal likulli syai'(in), fa khużhā biquwwatiw wa'mur qaumaka ya'khużū bi'aḥsanihā, sa'urīkum dāral-fāsiqīn(a).

Ja Me kirjoitimme Moosekselle tauluihin (Tooraan) kaiken opetukseksi ja selitykseksi kaikelle; niin (Me sanoimme): "Pidä siitä kiinni ja käske kansaasi pitämään siitä kiinni parhaansa mukaan, niin minä näytän sinulle jumalattomien maan."

سَاَصْرِفُ عَنْ اٰيٰتِيَ الَّذِيْنَ يَتَكَبَّرُوْنَ فِى الْاَرْضِ بِغَيْرِ الْحَقِّۗ وَاِنْ يَّرَوْا كُلَّ اٰيَةٍ لَّا يُؤْمِنُوْا بِهَاۚ وَاِنْ يَّرَوْا سَبِيْلَ الرُّشْدِ لَا يَتَّخِذُوْهُ سَبِيْلًاۚ وَاِنْ يَّرَوْا سَبِيْلَ الْغَيِّ يَتَّخِذُوْهُ سَبِيْلًاۗ ذٰلِكَ بِاَنَّهُمْ كَذَّبُوْا بِاٰيٰتِنَا وَكَانُوْا عَنْهَا غٰفِلِيْنَ

sa'aṣrifu ‘an āyātiyal-lażīna yatakabbarūna fil-arḍi bigairil-ḥaqq(i), wa iy yarau kulla āyatil lā yu'minū bihā, wa iy yarau sabīlar-rusydi lā yattakhiżūhu sabīlā(n), wa iy yarau sabīlal-gayyi yattakhiżūhu sabīlā(n), żālika bi'annahum każżabū bi'āyātinā wa kānū ‘anhā gāfilīn(a).

Minä käännyn pois (voimani) merkeistä ne, jotka kerskuvat maan päällä ilman pätevää syytä. Vaikka he näkisivät kaikki (voimani) merkit, he eivät silti uskoisi niihin. Ja jos he näkevät polun, joka johtaa johdatukseen, he eivät (tule) seuraamaan sitä, mutta jos he näkevät harhan polun, he seuraavat sitä. Tämä johtuu siitä, että he kieltävät merkkimme ja ovat aina niistä välinpitämättömiä.

وَالَّذِيْنَ كَذَّبُوْا بِاٰيٰتِنَا وَلِقَاۤءِ الْاٰخِرَةِ حَبِطَتْ اَعْمَالُهُمْۗ هَلْ يُجْزَوْنَ اِلَّا مَا كَانُوْا يَعْمَلُوْنَ ࣖ

wal-lażīna każżabū bi'āyātinā wa liqā'il-ākhirati ḥabiṭat a‘māluhum, hal yujzauna illā mā kānū ya‘malūn(a).

Ja niiden, jotka kieltävät merkkimme (voimamme) ja (kieltävät) tuonpuoleisen olemassaolon, tekonsa ovat turhia. Heille maksetaan tekojensa mukaan.

وَاتَّخَذَ قَوْمُ مُوْسٰى مِنْۢ بَعْدِهٖ مِنْ حُلِيِّهِمْ عِجْلًا جَسَدًا لَّهٗ خُوَارٌۗ اَلَمْ يَرَوْا اَنَّهٗ لَا يُكَلِّمُهُمْ وَلَا يَهْدِيْهِمْ سَبِيْلًاۘ اِتَّخَذُوْهُ وَكَانُوْا ظٰلِمِيْنَ

wattakhaża mūsā mim ba‘dihī min ḥuliyyihim ‘ijlan jasadal lahū khuwār(un), alam yarau annahū lā yukallimuhum wa lā yahdīhim sabīlā(n), ittakhażūhu wa kānū ẓālimīn(a).

Ja Mooseksen kansa (Mooseksen lähdön Siinainvuorelle jälkeen) teki (kulta)koruista patsaan vasikasta, jolla oli ruumis ja joka osasi ammua. Eivätkö he tiedä, että vasikka ei voi puhua heille eikä näyttää heille tietä? He tekivät sen (uhriksi). He ovat epäoikeudenmukaisia ​​ihmisiä.

وَلَمَّا سُقِطَ فِيْٓ اَيْدِيْهِمْ وَرَاَوْا اَنَّهُمْ قَدْ ضَلُّوْاۙ قَالُوْا لَىِٕنْ لَّمْ يَرْحَمْنَا رَبُّنَا وَيَغْفِرْ لَنَا لَنَكُوْنَنَّ مِنَ الْخٰسِرِيْنَ

wa lammā suqiṭa fī aidīhim wa ra'au annahum qad ḍallū, qālū la'il lam yarḥamnā rabbunā wa yagfir lanā lanakūnanna minal-khāsirīn(a).

Ja kun he katuivat tekojaan ja ymmärsivät eksyneensä, he sanoivat: "Totisesti, jos Herramme ei armahda meitä eikä anna meille anteeksi, me olemme varmasti häviäjiä."

وَلَمَّا رَجَعَ مُوْسٰٓى اِلٰى قَوْمِهٖ غَضْبَانَ اَسِفًاۙ قَالَ بِئْسَمَا خَلَفْتُمُوْنِيْ مِنْۢ بَعْدِيْۚ اَعَجِلْتُمْ اَمْرَ رَبِّكُمْۚ وَاَلْقَى الْاَلْوَاحَ وَاَخَذَ بِرَأْسِ اَخِيْهِ يَجُرُّهٗٓ اِلَيْهِ ۗقَالَ ابْنَ اُمَّ اِنَّ الْقَوْمَ اسْتَضْعَفُوْنِيْ وَكَادُوْا يَقْتُلُوْنَنِيْۖ فَلَا تُشْمِتْ بِيَ الْاَعْدَاۤءَ وَلَا تَجْعَلْنِيْ مَعَ الْقَوْمِ الظّٰلِمِيْنَ

wa lammā raja‘a mūsā ilā qaumihī gaḍbāna asifā(n), qāla bi'samā khalaftumūnī mim ba‘dī, a‘ajiltum amra rabbikum, wa alqal-alwāḥa wa akhaża bira'si akhīhi yajurruhū ilaih(i), qālabna umma innal-qaumastaḍ‘afūnī wa kādū yaqtulūnanī, falā tusymit biyal-a‘dā'a wa lā taj‘alnī ma‘al-qaumiẓ-ẓālimīn(a).

Ja kun Mooses oli palannut kansansa luo, hän oli vihainen ja surullinen ja sanoi: "Mitä kauheita tekoja teittekään, kun olin poissa! Haluatko rikkoa Herrasi lupausta?" Mooses heitti taulun (Tooran) alas ja tarttui veljensä (Harunin) päähän vetäen sitä itseään kohti. (Harun) sanoi: "Oi äitini poika! Tämä kansa on pitänyt minua heikkona ja he melkein tappoivat minut, joten älä anna vihollistesi riemuita onnettomuudestani äläkä tee minusta epäoikeudenmukaista ihmistä."

قَالَ رَبِّ اغْفِرْ لِيْ وَلِاَخِيْ وَاَدْخِلْنَا فِيْ رَحْمَتِكَ ۖوَاَنْتَ اَرْحَمُ الرّٰحِمِيْنَ ࣖ

qāla rabbigfirlī wa li'akhī wa adkhilnā fī raḥmatik(a), wa anta arḥamur-rāḥimīn(a).

Hän (Mooses) rukoili: "Oi Herrani, anna anteeksi minulle ja veljelleni ja anna meidän armollisuutesi osaksi, sillä Sinä olet armollisin kaikista armollisimmista."

اِنَّ الَّذِيْنَ اتَّخَذُوا الْعِجْلَ سَيَنَالُهُمْ غَضَبٌ مِّنْ رَّبِّهِمْ وَذِلَّةٌ فِى الْحَيٰوةِ الدُّنْيَاۗ وَكَذٰلِكَ نَجْزِى الْمُفْتَرِيْنَ

innal-lażīnattakhażul-‘ijla sayanāluhum gaḍabum mir rabbihim wa żillatun fil-ḥayātid-dun-yā, wa każālika najzil-muftarīn(a).

Totisesti, ne, jotka tekevät vasikan (patsaan) (palvontansa kohteeksi), saavat jonain päivänä osakseen Herransa vihan ja nöyryytyksen elämässä tässä maailmassa. Näin Me palkitsemme ne, jotka valehtelevat.

وَالَّذِيْنَ عَمِلُوا السَّيِّاٰتِ ثُمَّ تَابُوْا مِنْۢ بَعْدِهَا وَاٰمَنُوْٓا اِنَّ رَبَّكَ مِنْۢ بَعْدِهَا لَغَفُوْرٌ رَّحِيْمٌ

wal-lażīna ‘amilus-sayyi'āti ṡumma tābū mim ba‘dihā wa āmanū inna rabbaka mim ba‘dihā lagafūrur raḥīm(un).

Ja ne, jotka ovat tehneet pahaa, mutta sitten katuvat ja uskovat, totisesti, sen jälkeen Herrasi on Anteeksiantavainen, Armollisin.

وَلَمَّا سَكَتَ عَنْ مُّوْسَى الْغَضَبُ اَخَذَ الْاَلْوَاحَۖ وَفِيْ نُسْخَتِهَا هُدًى وَّرَحْمَةٌ لِّلَّذِيْنَ هُمْ لِرَبِّهِمْ يَرْهَبُوْنَ

wa lammā sakata ‘am mūsal-gaḍabu akhażal-alwāḥ(a), wa fī nuskhatihā hudaw wa raḥmatul lil-lażīna hum lirabbihim yarhabūn(a).

Ja kun Mooseksen viha laantui, hän otti (takaisin) taulut (Tooran); hänen kirjoituksissaan on johdatusta ja armoa niille, jotka pelkäävät Herraansa.

وَاخْتَارَ مُوْسٰى قَوْمَهٗ سَبْعِيْنَ رَجُلًا لِّمِيْقَاتِنَا ۚفَلَمَّآ اَخَذَتْهُمُ الرَّجْفَةُ قَالَ رَبِّ لَوْ شِئْتَ اَهْلَكْتَهُمْ مِّنْ قَبْلُ وَاِيَّايَۗ اَتُهْلِكُنَا بِمَا فَعَلَ السُّفَهَاۤءُ مِنَّاۚ اِنْ هِيَ اِلَّا فِتْنَتُكَۗ تُضِلُّ بِهَا مَنْ تَشَاۤءُ وَتَهْدِيْ مَنْ تَشَاۤءُۗ اَنْتَ وَلِيُّنَا فَاغْفِرْ لَنَا وَارْحَمْنَا وَاَنْتَ خَيْرُ الْغٰفِرِيْنَ

wakhtāra mūsā qaumahū sab‘īna rajulal limīqātinā, falammā akhażathumur-rajfatu qāla rabbi lau syi'ta ahlaktahum min qablu wa iyyāy(a), atuhlikunā bimā fa‘alas-sufahā'u minnā, in hiya illā fitnatuk(a), tuḍillu bihā man tasyā'u wa tahdī man tasyā'(u), anta waliyyunā fagfir lanā warḥamnā wa anta khairul-gāfirīn(a).

Ja Mooses valitsi seitsemänkymmentä ihmistä kansastaan ​​(pyytääkseen meiltä katumusta) määräämänämme aikana. Kun heihin iski maanjäristys, Mooses sanoi: "Oi Herrani, jos olisit tahtonut, olisit tuhonnut heidät ja minut jo ennen tätä. Aiotko tuhota meidät niiden tekojen takia, joilla ei ole ymmärrystä keskuudessamme? Se on vain koettelemus Sinulta. Sinä johdat harhaan tällä koettelemuksella kenet tahdot ja ohjaat ketä tahdot. Sinä olet johtajamme, joten anna meille anteeksi ja armahda meitä. Sinä olet paras anteeksiantaja."

۞ وَاكْتُبْ لَنَا فِيْ هٰذِهِ الدُّنْيَا حَسَنَةً وَّفِى الْاٰخِرَةِ اِنَّا هُدْنَآ اِلَيْكَۗ قَالَ عَذَابِيْٓ اُصِيْبُ بِهٖ مَنْ اَشَاۤءُۚ وَرَحْمَتِيْ وَسِعَتْ كُلَّ شَيْءٍۗ فَسَاَكْتُبُهَا لِلَّذِيْنَ يَتَّقُوْنَ وَيُؤْتُوْنَ الزَّكٰوةَ وَالَّذِيْنَ هُمْ بِاٰيٰتِنَا يُؤْمِنُوْنَۚ

waktub lanā fī hāżihid-dun-yā ḥasanataw wa fil-ākhirati innā hudnā ilaik(a), qāla ‘ażābī uṣību bihī man asyā'(u), wa raḥmatī wasi‘at kulla syai'(in), fa sa'aktubuhā lil-lażīna yattaqūna wa yu'tūnaz-zakāta wal-lażīna hum bi'āyātinā yu'minūn(a).

Ja määrää meille hyvyyttä tässä maailmassa ja tuonpuoleisessa. Totisesti, me palaamme (katumme) Sinun luoksesi. (Allah) sanoo: "Minä rankaisen kenet tahdon, ja armoni peittää kaiken. Joten minä annan armoni niille, jotka ovat hurskaita, jotka maksavat zakatia ja jotka uskovat merkkeihimme."

اَلَّذِيْنَ يَتَّبِعُوْنَ الرَّسُوْلَ النَّبِيَّ الْاُمِّيَّ الَّذِيْ يَجِدُوْنَهٗ مَكْتُوْبًا عِنْدَهُمْ فِى التَّوْرٰىةِ وَالْاِنْجِيْلِ يَأْمُرُهُمْ بِالْمَعْرُوْفِ وَيَنْهٰىهُمْ عَنِ الْمُنْكَرِ وَيُحِلُّ لَهُمُ الطَّيِّبٰتِ وَيُحَرِّمُ عَلَيْهِمُ الْخَبٰۤىِٕثَ وَيَضَعُ عَنْهُمْ اِصْرَهُمْ وَالْاَغْلٰلَ الَّتِيْ كَانَتْ عَلَيْهِمْۗ فَالَّذِيْنَ اٰمَنُوْا بِهٖ وَعَزَّرُوْهُ وَنَصَرُوْهُ وَاتَّبَعُوا النُّوْرَ الَّذِيْٓ اُنْزِلَ مَعَهٗٓ ۙاُولٰۤىِٕكَ هُمُ الْمُفْلِحُوْنَ ࣖ

al-lażīna yattabi‘ūnar-rasūlan nabiyyal-ummiyyal-lażī yajidūnahū maktūban ‘indahum fit-taurāti wal-injīli ya'muruhum bil-ma‘rūfi wa yanhāhum ‘anil-munkari wa yuḥillu lahumuṭ-ṭayyibāti wa yuḥarrimu ‘alaihimul-khabā'iṡa wa yaḍa‘u ‘anhum iṣrahum wal-aglālal-latī kānat ‘alaihim, fal-lażīna āmanū bihī wa ‘azzarūhu wa naṣarūhu wattaba‘un nūral-lażī unzila ma‘ah(ū), ulā'ika humul-mufliḥūn(a).

(Nimittäin) ne, jotka seuraavat Lähettiläätä, Profeettaa, joka on ummi (ei osaa lukea eikä kirjoittaa), jonka (nimen) he löytävät kirjoitettuna Toorasta ja Evankeliumista, joka käskee heitä tekemään hyvää ja kieltää pahaa, ja joka sallii kaiken, mikä on heille hyvää, ja kieltää kaiken, mikä on heille pahaa, ja vapauttaa heidät heitä painavista taakoista ja kahleista. Mutta ne, jotka uskovat häneen, ylistävät häntä, auttavat häntä ja seuraavat hänelle (Koraanissa) ilmoitettua kirkasta valoa, ovat onnekkaita ihmisiä.

قُلْ يٰٓاَيُّهَا النَّاسُ اِنِّيْ رَسُوْلُ اللّٰهِ اِلَيْكُمْ جَمِيْعًا ۨالَّذِيْ لَهٗ مُلْكُ السَّمٰوٰتِ وَالْاَرْضِۚ لَآ اِلٰهَ اِلَّا هُوَ يُحْيٖ وَيُمِيْتُۖ فَاٰمِنُوْا بِاللّٰهِ وَرَسُوْلِهِ النَّبِيِّ الْاُمِّيِّ الَّذِيْ يُؤْمِنُ بِاللّٰهِ وَكَلِمٰتِهٖ وَاتَّبِعُوْهُ لَعَلَّكُمْ تَهْتَدُوْنَ

qul yā ayyuhan-nāsu innī rasūlullāhi ilaikum jamī‘anil-lażī lahū mulkus-samāwāti wal-arḍ(i), lā ilāha illā huwa yuḥyī wa yumīt(u), fa āminū billāhi wa rasūlihin-nabiyyil-ummiyyil-lażī yu'minu billāhi wa kalimatihī wattabi‘ūhu la‘allakum tahtadūn(a).

Sano (Muhammed): "Oi ihmiset! Totisesti, minä olen Allahin lähettiläs teille kaikille, jonka valtakunta on taivaissa ja maan päällä. Ei ole muuta jumalaa (jolla on oikeus tulla palvotuksi) kuin Hän, joka antaa elämän ja aiheuttaa kuoleman. Siksi uskokaa Allahiin ja Hänen lähettilääseensä, ummi-profeettaan, joka uskoo Allahiin ja Hänen sanoihinsa (kirjoihinsa). Seuratkaa häntä, jotta olisitte johdatettuja."

وَمِنْ قَوْمِ مُوْسٰٓى اُمَّةٌ يَّهْدُوْنَ بِالْحَقِّ وَبِهٖ يَعْدِلُوْنَ

wa min qaumi mūsā ummatuy yahdūna bil-ḥaqqi wa bihī ya‘dilūn(a).

Ja Mooseksen kansan joukossa oli kansa, joka johdatti (kansaa) totuuden (perustalla) ja silläkin he toimivat oikeudenmukaisesti ja noudattivat oikeutta.

وَقَطَّعْنٰهُمُ اثْنَتَيْ عَشْرَةَ اَسْبَاطًا اُمَمًاۗ وَاَوْحَيْنَآ اِلٰى مُوْسٰٓى اِذِ اسْتَسْقٰىهُ قَوْمُهٗٓ اَنِ اضْرِبْ بِّعَصَاكَ الْحَجَرَۚ فَانْۢبَجَسَتْ مِنْهُ اثْنَتَا عَشْرَةَ عَيْنًاۗ قَدْ عَلِمَ كُلُّ اُنَاسٍ مَّشْرَبَهُمْۗ وَظَلَّلْنَا عَلَيْهِمُ الْغَمَامَ وَاَنْزَلْنَا عَلَيْهِمُ الْمَنَّ وَالسَّلْوٰىۗ كُلُوْا مِنْ طَيِّبٰتِ مَا رَزَقْنٰكُمْۗ وَمَا ظَلَمُوْنَا وَلٰكِنْ كَانُوْٓا اَنْفُسَهُمْ يَظْلِمُوْنَ

wa qaṭṭa‘nāhumuṡnatai ‘asyrata asbāṭan umamā(n), wa auḥainā ilā mūsā iżistasqāhu qaumuhū aniḍrib bi‘aṣākal-ḥajar(a), fambajasat minhuṡnatā ‘asyrata ‘ainā(n), qad ‘alima kullu unāsim masyrabahum, wa ẓallalnā ‘alaihimul-gamāma wa anzalnā ‘alaihimul-manna was-salwā, kulū min ṭayyibāti mā razaqnākum, wa mā ẓalamūnā wa lākin kānū anfusahum yaẓlimūn(a).

Ja Me jaoimme heidät kahteentoista heimoon, joista jokainen oli lukumäärältään suuri. Ja Me ilmoitimme Moosekselle, kun hänen kansansa pyysi häneltä vettä: "Lyö kalliota sauvallasi!" Niin siitä (kivestä) pulppusi kaksitoista vesilähdettä. Jokainen heimo tiesi oman juomapaikkansa. Ja Me varjostimme heidät pilvillä ja lähetimme heille alas mannia ja salwaa. (Me sanoimme): "Syökää hyvin siitä ravinnosta, jonka olemme teille suoneet." He eivät ole tehneet meille vääryyttä, mutta he ovat ne, jotka ovat aina tehneet vääryyttä itselleen.

وَاِذْ قِيْلَ لَهُمُ اسْكُنُوْا هٰذِهِ الْقَرْيَةَ وَكُلُوْا مِنْهَا حَيْثُ شِئْتُمْ وَقُوْلُوْا حِطَّةٌ وَّادْخُلُوا الْبَابَ سُجَّدًا نَّغْفِرْ لَكُمْ خَطِيْۤـٰٔتِكُمْۗ سَنَزِيْدُ الْمُحْسِنِيْنَ

wa iżā qīla lahumuskunū hāżihil-qaryata wa kulū minhā ḥaiṡu syi'tum wa qūlū ḥiṭṭatuw wadkhulul-bāba sujjadan nagfir lakum khaṭī'ātikum, sanazīdul-muḥsinīn(a).

Ja (muistakaa), kun heille (Israelin lapsille) sanottiin: "Asukaa tässä maassa (Baitulmaqdis) ja syökää (sen hedelmiä) missä haluatte." Ja sanokaa: "Vapauta meidät synneistämme ja astukaa portista sisään kumartaen, niin Me annamme anteeksi rikoksenne." Myöhemmin Me lisäämme (palkintoja) niille, jotka tekevät hyvää.

فَبَدَّلَ الَّذِيْنَ ظَلَمُوْا مِنْهُمْ قَوْلًا غَيْرَ الَّذِيْ قِيْلَ لَهُمْ فَاَرْسَلْنَا عَلَيْهِمْ رِجْزًا مِّنَ السَّمَاۤءِ بِمَا كَانُوْا يَظْلِمُوْنَ ࣖ

fa baddalal-lażīna ẓalamū minhum qaulan gairal-lażī qīla lahum fa arsalnā ‘alaihim rijzam minas-samā'i bimā kānū yaẓlimūn(a).

Niinpä heidän keskuudessaan väärintekijät korvasivat (nuo sanat) sanoilla, joita ei ollut puhuttu heille, joten Me langetimme heille rangaistuksen taivaasta heidän vääryytensä vuoksi.

وَسْـَٔلْهُمْ عَنِ الْقَرْيَةِ الَّتِيْ كَانَتْ حَاضِرَةَ الْبَحْرِۘ اِذْ يَعْدُوْنَ فِى السَّبْتِ اِذْ تَأْتِيْهِمْ حِيْتَانُهُمْ يَوْمَ سَبْتِهِمْ شُرَّعًا وَّيَوْمَ لَا يَسْبِتُوْنَۙ لَا تَأْتِيْهِمْ ۛ كَذٰلِكَ ۛنَبْلُوْهُمْ بِمَا كَانُوْا يَفْسُقُوْنَ

was'alhum ‘anil-qaryatil-latī kānat ḥāḍiratal-baḥr(i), iż ya‘dūna fis-sabti iż ta'tīhim ḥītānuhum yauma sabtihim syurra‘aw wa yauma lā yasbitūn(a), lā ta'tīhim - każālika - nablūhum bimā kānū yafsuqūn(a).

Ja kysykää israelilaisilta meren lähellä sijaitsevasta maasta, kun he rikkoivat lauantain sääntöjä, (nimittäin) kun kalat tulivat heidän luokseen (jotka olivat lähellä), ne kelluivat veden pinnalla, vaikka päivinä, jotka eivät olleet sapattia, kalat eivät tulleet heidän luokseen. Näin Me koettelimme heitä, koska he toimivat jumalattomasti.

وَاِذْ قَالَتْ اُمَّةٌ مِّنْهُمْ لِمَ تَعِظُوْنَ قَوْمًاۙ ۨاللّٰهُ مُهْلِكُهُمْ اَوْ مُعَذِّبُهُمْ عَذَابًا شَدِيْدًاۗ قَالُوْا مَعْذِرَةً اِلٰى رَبِّكُمْ وَلَعَلَّهُمْ يَتَّقُوْنَ

wa iż qālat ummatum minhum lima ta‘iẓūna qaumā(n), allāhu muhlikuhum au mu‘ażżibuhum ‘ażāban syadīdā(n), qālū ma‘żiratan ilā rabbikum wa la‘allahum yattaqūn(a).

Ja (muistakaa), kun eräs heidän joukostaan ​​sanoi: "Miksi neuvotte kansaa, jonka Allah tuhoaa tai rankaisee ankaralla rangaistuksella?" He vastasivat: "Jotta meillä olisi tekosyy (vapaus vastuusta) Herranne edessä ja jotta he olisivat hurskaita."

فَلَمَّا نَسُوْا مَا ذُكِّرُوْا بِهٖٓ اَنْجَيْنَا الَّذِيْنَ يَنْهَوْنَ عَنِ السُّوْۤءِ وَاَخَذْنَا الَّذِيْنَ ظَلَمُوْا بِعَذَابٍۢ بَـِٔيْسٍۢ بِمَا كَانُوْا يَفْسُقُوْنَ

falammā nasū mā żukkirū bihī anjainal-lażīna yanhauna ‘anis-sū'i wa akhażnal-lażīna ẓalamū bi‘ażābim ba'īsim bimā kānū yafsuqūn(a).

Niinpä sen jälkeen, kun he unohtivat, mistä heitä oli varoitettu, Me pelastimme ne, jotka kielsivät ihmisiä tekemästä pahaa, ja rankaisimme ankarasti väärintekijöitä, koska he tekivät aina pahaa.

فَلَمَّا عَتَوْا عَنْ مَّا نُهُوْا عَنْهُ قُلْنَا لَهُمْ كُوْنُوْا قِرَدَةً خٰسِـِٕيْنَ

falammā ‘atau ‘am mā nuhū ‘anhu qulnā lahum kūnū qiradatan khāsi'īn(a).

Sitten heistä tuli ylimielisiä kaikesta kielletystä. Me sanoimme heille: "Olkaa nöyriä apinoita."

وَاِذْ تَاَذَّنَ رَبُّكَ لَيَبْعَثَنَّ عَلَيْهِمْ اِلٰى يَوْمِ الْقِيٰمَةِ مَنْ يَّسُوْمُهُمْ سُوْۤءَ الْعَذَابِۗ اِنَّ رَبَّكَ لَسَرِيْعُ الْعِقَابِۖ وَاِنَّهٗ لَغَفُوْرٌ رَّحِيْمٌ

wa iż ta'ażżana rabbuka layab‘aṡanna ‘alaihim ilā yaumil-qiyāmati may yasūmuhum sū'al-‘ażāb(i), inna rabbaka lasarī‘ul-‘iqāb(i), wa innahū lagafūrur raḥīm(un).

Ja (muistakaa), kun Herranne ilmoitti, että Hän todella lähettäisi ihmisiä, jotka langettaisivat heille (juutalaisille) ankarimman rangaistuksen ylösnousemukseen asti. Totisesti, Herranne on hyvin nopea rankaisemaan, ja todellakin Hän on anteeksiantavaisin, armollisin.

وَقَطَّعْنٰهُمْ فِى الْاَرْضِ اُمَمًاۚ مِنْهُمُ الصّٰلِحُوْنَ وَمِنْهُمْ دُوْنَ ذٰلِكَ ۖوَبَلَوْنٰهُمْ بِالْحَسَنٰتِ وَالسَّيِّاٰتِ لَعَلَّهُمْ يَرْجِعُوْنَ

wa qaṭṭa‘nāhum fil-arḍi umamā(n), minhumuṣ-ṣāliḥūna wa minhum dūna żālik(a), wa balaunāhum bil-ḥasanāti was-sayyi'āti la‘allahum yarji‘ūn(a).

Ja Me jaoimme heidät tässä maailmassa useisiin ryhmiin; heidän joukossaan on hurskaita ihmisiä ja on niitä, jotka eivät ole. Ja Me koettelimme heitä hyvällä (suosiolla) ja pahalla (onnettomuudella), jotta he palaisivat (totuuteen).

فَخَلَفَ مِنْۢ بَعْدِهِمْ خَلْفٌ وَّرِثُوا الْكِتٰبَ يَأْخُذُوْنَ عَرَضَ هٰذَا الْاَدْنٰى وَيَقُوْلُوْنَ سَيُغْفَرُ لَنَاۚ وَاِنْ يَّأْتِهِمْ عَرَضٌ مِّثْلُهٗ يَأْخُذُوْهُۗ اَلَمْ يُؤْخَذْ عَلَيْهِمْ مِّيْثَاقُ الْكِتٰبِ اَنْ لَّا يَقُوْلُوْا عَلَى اللّٰهِ اِلَّا الْحَقَّ وَدَرَسُوْا مَا فِيْهِۗ وَالدَّارُ الْاٰخِرَةُ خَيْرٌ لِّلَّذِيْنَ يَتَّقُوْنَۗ اَفَلَا تَعْقِلُوْنَ

fa khalafa mim ba‘dihim khalfuw wariṡul-kitāba ya'khużūna ‘araḍa hāżal-adnā wa yaqūlūna sayugfaru lanā, wa iy ya'tihim ‘araḍum miṡluhū ya'khużūh(u), alam yu'khaż ‘alaihim mīṡāqul-kitābi allā yaqūlū ‘alallāhi illal-ḥaqqa wa darasū mā fīh(i), wad-dārul-ākhiratu khairul lil-lażīna yattaqūn(a), afalā ta‘qilūn(a).

Ja heidän jälkeensä tuli (paha) sukupolvi, joka peri Tooran, joka omaksui tämän alhaisen maailman hyvyyden. Sitten he sanoivat: "Meille annetaan anteeksi." Ja tulevaisuudessa, jos heille (myös) tulee tuo paljon maallista rikkautta, he varmasti ottavat sen (myös). Eikö heitä sidottu Kirjan (Tooran) liitolla, etteivät he sanoisi Allahista mitään muuta kuin totuutta, vaikka he olisivat oppineet, mitä siinä oli? Tuonpuoleinen on parempi niille, jotka pelkäävät Allahia. Ettekö siis ymmärrä?

وَالَّذِيْنَ يُمَسِّكُوْنَ بِالْكِتٰبِ وَاَقَامُوا الصَّلٰوةَۗ اِنَّا لَا نُضِيْعُ اَجْرَ الْمُصْلِحِيْنَ

wal-lażīna yumassikūna bil-kitābi wa aqāmuṣ-ṣalāh(ta), innā lā nuḍī‘u ajral-muṣliḥīn(a).

Ja ne, jotka pitävät kiinni Kirjasta (Toorasta) ja rukoilevat, (palkitaan). Totisesti, Me emme riistä vanhurskailta heidän palkintoaan.

۞ وَاِذْ نَتَقْنَا الْجَبَلَ فَوْقَهُمْ كَاَنَّهٗ ظُلَّةٌ وَّظَنُّوْٓا اَنَّهٗ وَاقِعٌۢ بِهِمْۚ خُذُوْا مَآ اٰتَيْنٰكُمْ بِقُوَّةٍ وَّاذْكُرُوْا مَا فِيْهِ لَعَلَّكُمْ تَتَّقُوْنَ ࣖ

wa iż nataqnal-jabala fauqahum ka'annahum ẓullatuw wa ẓannū annahū wāqi‘um bihim, khużū mā ātainākum biquwwatiw ważkurū mā fīhi la‘allakum tattaqūn(a).

Ja (muistakaa), kun Me nostimme vuoren heidän yläpuolelleen, oli kuin pilvi varjostaisi vuorta ja he olivat varmoja, että se kaatuisi heidän päälleen. (Ja Me sanoimme heille): "Pidättäkää kiinni siitä, mitä olemme teille antaneet, ja muistakaa aina, mitä siinä on, jotta teistä tulisi hurskaita ihmisiä."

وَاِذْ اَخَذَ رَبُّكَ مِنْۢ بَنِيْٓ اٰدَمَ مِنْ ظُهُوْرِهِمْ ذُرِّيَّتَهُمْ وَاَشْهَدَهُمْ عَلٰٓى اَنْفُسِهِمْۚ اَلَسْتُ بِرَبِّكُمْۗ قَالُوْا بَلٰىۛ شَهِدْنَا ۛاَنْ تَقُوْلُوْا يَوْمَ الْقِيٰمَةِ اِنَّا كُنَّا عَنْ هٰذَا غٰفِلِيْنَۙ

wa iż akhaża rabbuka mim banī ādama min ẓuhūrihim żurriyyatahum wa asyhadahum ‘alā anfusihim, alastu birabbikum, qālū balā - syahidnā - an taqūlū yaumal-qiyāmati innā kunnā ‘an hāżā gāfilīn(a).

Ja (muistakaa), kun Herranne toi esiin Aadamin jälkeläiset, heidän jälkeläisensä, kohdunkaulan kohdalta, ja Allah toi heidän henkiään vastaan ​​(sanoen): "Enkö minä ole teidän Herranne?" He vastasivat: "Kyllä (sinä olet Herramme), me todistamme." (Me teimme niin), jotta ylösnousemuksen päivänä ette sanoisi: "Totisesti, tuolloin me olimme tästä välinpitämättömiä."

اَوْ تَقُوْلُوْٓا اِنَّمَآ اَشْرَكَ اٰبَاۤؤُنَا مِنْ قَبْلُ وَكُنَّا ذُرِّيَّةً مِّنْۢ بَعْدِهِمْۚ اَفَتُهْلِكُنَا بِمَا فَعَلَ الْمُبْطِلُوْنَ

au taqūlū innamā asyraka ābā'unā min qablu wa kunnā żurriyyatam mim ba‘dihim, afatuhlikunā bimā fa‘alal-mubṭilūn(a).

Tai jotta ette sanoisi: "Totisesti, esi-isämme asettivat Jumalan rinnalle kumppaneita kauan sitten, kun taas me olemme heidän jälkeläisiään. Joten tuhoatteko meidät niiden (entisten) tekojen tähden, jotka eksyivät?"

وَكَذٰلِكَ نُفَصِّلُ الْاٰيٰتِ وَلَعَلَّهُمْ يَرْجِعُوْنَ

wa każālika nufaṣṣilul-āyāti wa la‘allahum yarji‘ūn(a).

Ja näin Me selitimme jakeet, jotta he palaisivat (totuuteen).

وَاتْلُ عَلَيْهِمْ نَبَاَ الَّذِيْٓ اٰتَيْنٰهُ اٰيٰتِنَا فَانْسَلَخَ مِنْهَا فَاَتْبَعَهُ الشَّيْطٰنُ فَكَانَ مِنَ الْغَاوِيْنَ

watlu ‘alaihim naba'al-lażī ātaināhu āyātinā fansalakha minhā fa atba‘ahusy-syaiṭānu fa kāna minal-gāwīn(a).

Ja lausu heille (Muhammedille) uutinen henkilöstä, jolle olemme antaneet merkkimme. Sitten hän irrottautuu jakeista, sitten Saatana seuraa häntä (kunnes hän joutuu kiusaukseen), sitten hänestä tulee yksi harhaan joutuneista.

وَلَوْ شِئْنَا لَرَفَعْنٰهُ بِهَا وَلٰكِنَّهٗٓ اَخْلَدَ اِلَى الْاَرْضِ وَاتَّبَعَ هَوٰىهُۚ فَمَثَلُهٗ كَمَثَلِ الْكَلْبِۚ اِنْ تَحْمِلْ عَلَيْهِ يَلْهَثْ اَوْ تَتْرُكْهُ يَلْهَثْۗ ذٰلِكَ مَثَلُ الْقَوْمِ الَّذِيْنَ كَذَّبُوْا بِاٰيٰتِنَاۚ فَاقْصُصِ الْقَصَصَ لَعَلَّهُمْ يَتَفَكَّرُوْنَ

wa lau syi'nā larafa‘nāhu bihā wa lākinnahū akhlada ilal-arḍi wattaba‘a hawāh(u), fa maṡaluhū kamaṡalil-kalb(i), in taḥmil ‘alaihi yalhaṡ au tatrukūhu yalhaṡ, żālika maṡalul-qaumil-lażīna każżabū bi'āyātinā, faqṣuṣil-qaṣaṣa la‘allahum yatafakkarūn(a).

Ja jos olisimme tahtoneet, olisimme nostaneet (hänen tasoaan) tuolla (jakeella), mutta hän oli taipuvainen maailmaan ja seurasi (alempia) halujaan, silloin hänen esimerkkinsä on kuin koiran. Jos ajat hänet pois, työnnät hänen kielensä ulos, ja jos annat hänen työntää kielensä ulos (myös). Sellainen on vertaus niistä, jotka kieltävät merkkimme. Kerro siis nämä tarinat saadaksesi heidät ajattelemaan.

سَاۤءَ مَثَلًا ۨالْقَوْمُ الَّذِيْنَ كَذَّبُوْا بِاٰيٰتِنَا وَاَنْفُسَهُمْ كَانُوْا يَظْلِمُوْنَ

sā'a maṡalanil-qaumul-lażīna każżabū bi'āyātinā wa anfusahum kānū yaẓlimūn(a).

Hyvin huono on niiden esimerkki, jotka kieltävät merkkimme; he tekevät itselleen väärin.

مَنْ يَّهْدِ اللّٰهُ فَهُوَ الْمُهْتَدِيْۚ وَمَنْ يُّضْلِلْ فَاُولٰۤىِٕكَ هُمُ الْخٰسِرُوْنَ

may yahdillāhu fa huwal-muhtadī, wa may yuḍlil fa ulā'ika humul-khāsirūn(a).

Se, jota Allah ohjaa, hän on se, joka on johdatettu; ja se, jonka Allah johtaa harhaan, hän on se, joka kadottaa.

وَلَقَدْ ذَرَأْنَا لِجَهَنَّمَ كَثِيْرًا مِّنَ الْجِنِّ وَالْاِنْسِۖ لَهُمْ قُلُوْبٌ لَّا يَفْقَهُوْنَ بِهَاۖ وَلَهُمْ اَعْيُنٌ لَّا يُبْصِرُوْنَ بِهَاۖ وَلَهُمْ اٰذَانٌ لَّا يَسْمَعُوْنَ بِهَاۗ اُولٰۤىِٕكَ كَالْاَنْعَامِ بَلْ هُمْ اَضَلُّ ۗ اُولٰۤىِٕكَ هُمُ الْغٰفِلُوْنَ

wa laqad żara'nā lijahannama kaṡīram minal-jinni wal-ins(i), lahum qulūbul lā yafqahūna bihā wa lahum a‘yunul lā yabṣirūna bihā wa lahum āżānul lā yasma‘ūna bihā, ulā'ika kal-an‘āmi bal hum aḍall(u), ulā'ika humul-gāfilūn(a).

Ja totisesti, Me täytämme helvetin helvetillä, rankaisemalla monia džinnejä ja ihmisiä. Heillä on sydämet, mutta he eivät käytä niitä ymmärtääkseen (Allahin jakeita), ja heillä on silmät, (mutta) he eivät käytä niitä nähdäkseen (Allahin voiman merkkejä), ja heillä on korvat, (mutta) he eivät käytä niitä kuullakseen (Allahin jakeita). He ovat kuin karja, vieläkin kieroutuneempia. He ovat niitä, jotka ovat huolimattomia.

وَلِلّٰهِ الْاَسْمَاۤءُ الْحُسْنٰى فَادْعُوْهُ بِهَاۖ وَذَرُوا الَّذِيْنَ يُلْحِدُوْنَ فِيْٓ اَسْمَاۤىِٕهٖۗ سَيُجْزَوْنَ مَا كَانُوْا يَعْمَلُوْنَ ۖ

wa lillāhil-asmā'ul-ḥusnā fad‘ūhu bihā, wa żarul-lażīna yulḥidūna fī asmā'ih(ī), sayujzauna mā kānū ya‘malūn(a).

Ja Allahilla on Asma'ul-husna (paras nimi), joten pyydä Häneltä kutsumalla sitä Asma'ul husnaksi ja jätä ne, jotka tulkitsevat Hänen nimiään väärin. He saavat myöhemmin palkkion teoistaan.

وَمِمَّنْ خَلَقْنَآ اُمَّةٌ يَّهْدُوْنَ بِالْحَقِّ وَبِهٖ يَعْدِلُوْنَ ࣖ

wa mimman khalaqnā ummatuy yahdūna bil-ḥaqqi wa bihī ya‘dilūn(a).

Ja niiden joukossa, jotka olemme luoneet, ovat ihmisiä, jotka johdattavat totuudessa ja toimivat oikeudenmukaisesti.

وَالَّذِيْنَ كَذَّبُوْا بِاٰيٰتِنَا سَنَسْتَدْرِجُهُمْ مِّنْ حَيْثُ لَا يَعْلَمُوْنَ

wal-lażīna każżabū bi'āyātinā sanastadrijuhum min ḥaiṡu lā ya‘lamūn(a).

Ja niiden, jotka kieltävät merkkimme, Me annamme vähitellen vajota (kohti tuhoa) teillä, joita he eivät tunne.

وَاُمْلِيْ لَهُمْ ۗاِنَّ كَيْدِيْ مَتِيْنٌ

wa umlī lahum, inna kaidī matīn(un).

Ja Minä annan heille ajan. Totisesti, Minun suunnitelmani on varma.

اَوَلَمْ يَتَفَكَّرُوْا مَا بِصَاحِبِهِمْ مِّنْ جِنَّةٍۗ اِنْ هُوَ اِلَّا نَذِيْرٌ مُّبِيْنٌ

awalam yatafakkarū mā biṣāḥibihim min jinnah(tin), in huwa illā nażīrum mubīn(un).

Ja eivätkö he ajattele, että heidän ystävänsä (Muhammed) ei ole hullu? Hän (Muhammed) on vain selkeä varoittaja.

اَوَلَمْ يَنْظُرُوْا فِيْ مَلَكُوْتِ السَّمٰوٰتِ وَالْاَرْضِ وَمَا خَلَقَ اللّٰهُ مِنْ شَيْءٍ وَّاَنْ عَسٰٓى اَنْ يَّكُوْنَ قَدِ اقْتَرَبَ اَجَلُهُمْۖ فَبِاَيِّ حَدِيْثٍۢ بَعْدَهٗ يُؤْمِنُوْنَ

awalam yanẓurū fī malakūtis-samāwāti wal-arḍi wa mā khalaqallāhu min syai'iw wa an ‘asā ay yakūna qadiqtaraba ajaluhum, fa bi'ayyi ḥadīṡim ba‘dahū yu'minūn(a).

Ja eivätkö he ajattele taivaitten ja maan valtakuntaa ja kaikkea, mitä Allah on luonut, ja ehkä heidän (tuhon) aikansa on lähellä? Mitä uutisia he tämän jälkeen uskovat?

مَنْ يُّضْلِلِ اللّٰهُ فَلَا هَادِيَ لَهٗ ۖوَيَذَرُهُمْ فِيْ طُغْيَانِهِمْ يَعْمَهُوْنَ

may yuḍlilillāhu falā hādiya lah(ū), wa yażaruhum fī ṭugyānihim ya‘mahūn(a).

Joka Allah johtaa harhaan, hänellä ei ole opastajaa. Allah jättää hänet harhaanjohtamaan.

يَسْـَٔلُوْنَكَ عَنِ السَّاعَةِ اَيَّانَ مُرْسٰىهَاۗ قُلْ اِنَّمَا عِلْمُهَا عِنْدَ رَبِّيْۚ لَا يُجَلِّيْهَا لِوَقْتِهَآ اِلَّا هُوَۘ ثَقُلَتْ فِى السَّمٰوٰتِ وَالْاَرْضِۗ لَا تَأْتِيْكُمْ اِلَّا بَغْتَةً ۗيَسْـَٔلُوْنَكَ كَاَنَّكَ حَفِيٌّ عَنْهَاۗ قُلْ اِنَّمَا عِلْمُهَا عِنْدَ اللّٰهِ وَلٰكِنَّ اَكْثَرَ النَّاسِ لَا يَعْلَمُوْنَ

yas'alūnaka ‘anis-sā‘ati ayyāna mursāhā, qul innamā ‘ilmuhā ‘inda rabbī, lā yujallīhā liwaqtihā illā huw(a), ṡaqulat fis-samāwāti wal-arḍ(i), lā ta'tīkum illā bagtah(tan), yas'alūnaka ka'annaka ḥafiyyun ‘anhā, qul innamā ‘ilmuhā ‘indallāhi wa lākinna akṡaran nāsi lā ya‘lamūn(a).

He kysyvät sinulta (Muhammedilta) hetkestä: "Milloin se tulee?" Sano: ”Tieto Ilmestyskirjasta on Herrani hallussa; kukaan muu kuin Hän ei voi selittää sen ajankohtaa. (Ilmestyskirja) on hyvin ankara (myllerrys luoduille), eikä se tule luoksenne taivaassa ja maan päällä muuten kuin yhtäkkiä.” He kysyvät teiltä ikään kuin tietäisitte. Sano (Muhammed): ”Tieto (Tuomiopäivästä) on totisesti Allahin hallussa, mutta useimmat ihmiset eivät tiedä.”

قُلْ لَّآ اَمْلِكُ لِنَفْسِيْ نَفْعًا وَّلَا ضَرًّا اِلَّا مَا شَاۤءَ اللّٰهُ ۗوَلَوْ كُنْتُ اَعْلَمُ الْغَيْبَ لَاسْتَكْثَرْتُ مِنَ الْخَيْرِۛ وَمَا مَسَّنِيَ السُّوْۤءُ ۛاِنْ اَنَا۠ اِلَّا نَذِيْرٌ وَّبَشِيْرٌ لِّقَوْمٍ يُّؤْمِنُوْنَ ࣖ

qul lā amliku linafsī naf‘aw wa lā ḍarran illā mā syā'allāh(u), wa lau kuntu a‘lamul gaiba-lastakṡartu minal-khair(i) - wa mā massaniyas-sū'(u) - in ana illā nażīruw wa basyīrul liqaumiy yu'minūn(a).

Sano (Muhammed): ”Minulla ei ole voimaa hyödyttää itseäni tai estää vahinkoa, paitsi sen, mitä Allah tahtoo. Jos tietäisin näkymättömän, tekisin niin paljon hyvää kuin mahdollista, eikä minulle tapahtuisi vahinkoa. Olen vain varoittaja ja hyvän uutisen tuoja uskoville.”

۞ هُوَ الَّذِيْ خَلَقَكُمْ مِّنْ نَّفْسٍ وَّاحِدَةٍ وَّجَعَلَ مِنْهَا زَوْجَهَا لِيَسْكُنَ اِلَيْهَاۚ فَلَمَّا تَغَشّٰىهَا حَمَلَتْ حَمْلًا خَفِيْفًا فَمَرَّتْ بِهٖ ۚفَلَمَّآ اَثْقَلَتْ دَّعَوَا اللّٰهَ رَبَّهُمَا لَىِٕنْ اٰتَيْتَنَا صَالِحًا لَّنَكُوْنَنَّ مِنَ الشّٰكِرِيْنَ

huwal-lażī khalaqakum min nafsiw wāḥidatiw waja‘ala minhā zaujahā liyaskuna ilaihā, falammā tagasysyāhā ḥamalat ḥamlan khafīfan fa marrat bih(ī), falammā aṡqalad da‘awallāha rabbahumā la'in ātaitanā ṣāliḥan lanakūnanna minasy-syākirīn(a).

Hän loi teidät yhdestä sielusta (Aadamista) ja siitä Hän loi hänen puolisonsa, jotta tämä olisi häneen tyytyväinen. Niinpä sen jälkeen, kun hän sekoitti sen, (hänen vaimonsa) hedelmöittyi kevyestä kohdusta, ja vaimo tunsi edelleen keveyttä (jonkin aikaa). Sitten, kun hän tunsi olonsa raskaaksi, molemmat (aviomies ja vaimo) kysyivät Allahilta, Herraltaan (sanoen): "Jos annat meille hurskaan lapsen, olemme tietysti aina kiitollisia."

فَلَمَّآ اٰتٰىهُمَا صَالِحًا جَعَلَا لَهٗ شُرَكَاۤءَ فِيْمَآ اٰتٰىهُمَا ۚفَتَعٰلَى اللّٰهُ عَمَّا يُشْرِكُوْنَ

falammā ātāhumā ṣāliḥan ja‘alā lahū syurakā'a fīmā ātāhumā, fa ta‘ālallāhu ‘ammā yusyrikūn(a).

Niinpä sen jälkeen, kun Hän oli antanut heille molemmille hurskaan lapsen, he tekivät Allahin rinnalle kumppaneita lapsen suhteen, jonka Hän oli heille antanut. Joten Allah on Korkein sen suhteen, mitä he yhdistävät toisiinsa.

اَيُشْرِكُوْنَ مَا لَا يَخْلُقُ شَيْـًٔا وَّهُمْ يُخْلَقُوْنَۖ

ayusyrikūna mā lā yakhluqu syai'aw wa hum yukhlaqūn(a).

Miksi he yhdistävät (Allahin) johonkin (epäjumalaan), joka ei voi luoda mitään? Vaikka (epäjumalat) itse on luotu.

وَلَا يَسْتَطِيْعُوْنَ لَهُمْ نَصْرًا وَّلَآ اَنْفُسَهُمْ يَنْصُرُوْنَ

wa lā yastaṭī‘ūna lahum naṣraw wa lā anfusahum yanṣurūn(a).

Ja nämä (epäjumalat) eivät voi auttaa palvojiaan eivätkä ne voi auttaa itseään.

وَاِنْ تَدْعُوْهُمْ اِلَى الْهُدٰى لَا يَتَّبِعُوْكُمْۗ سَوَۤاءٌ عَلَيْكُمْ اَدَعَوْتُمُوْهُمْ اَمْ اَنْتُمْ صٰمِتُوْنَ

wa in tad‘ūhum ilal-hudā lā yattabi‘ūkum, sawā'un ‘alaikum ada‘autumūhum am antum ṣāmitūn(a).

Ja jos te (oi polyteistit) kutsutte heitä (epäjumalia) opastamaan teitä, epäjumalat eivät pysty ottamaan vastaan ​​kutsuanne; sama (tulos) on, kutsutteko heidät vai pysyttekö hiljaa.

اِنَّ الَّذِيْنَ تَدْعُوْنَ مِنْ دُوْنِ اللّٰهِ عِبَادٌ اَمْثَالُكُمْ فَادْعُوْهُمْ فَلْيَسْتَجِيْبُوْا لَكُمْ اِنْ كُنْتُمْ صٰدِقِيْنَ

innal-lażīna tad‘ūna min dūnillāhi ‘ibādun amṡālukum fad‘ūhum falyastajībū lakum in kuntum ṣādiqīn(a).

Totisesti, ne (epäjumalat), joita huudatte Allahin sijasta, ovat (heikkoja) olentoja, jotka ovat myös teidän kaltaisianne. Joten kutsukaa heitä ja antakaa heidän täyttää pyyntönne, jos olette totuudenmukainen ihminen.

اَلَهُمْ اَرْجُلٌ يَّمْشُوْنَ بِهَآ ۖ اَمْ لَهُمْ اَيْدٍ يَّبْطِشُوْنَ بِهَآ ۖ اَمْ لَهُمْ اَعْيُنٌ يُّبْصِرُوْنَ بِهَآ ۖ اَمْ لَهُمْ اٰذَانٌ يَّسْمَعُوْنَ بِهَاۗ قُلِ ادْعُوْا شُرَكَاۤءَكُمْ ثُمَّ كِيْدُوْنِ فَلَا تُنْظِرُوْنِ

alahum arjuluy yamsyūna bihā am lahum aidiy yabṭisyūna bihā am lahum a‘yunuy yubṣirūna bihā am lahum āżānuy yasma‘ūna bihā, qulid‘ū syurakā'akum ṡumma kīdūni falā tunẓirūn(i).

Onko heillä (epäjumalilla) jalat kävelläkseen, kädet pitääkseen lujasti, silmät nähdäkseen tai korvat kuullakseen? Sano (Muhammed): "Kutsukaa (jumalianne) niitä, joita pidätte Allahin kumppaneina, ja tehkää sitten jokin petos (vahingoittaaksenne) minua, älkääkä enää viivytelkö.

اِنَّ وَلِيِّ َۧ اللّٰهُ الَّذِيْ نَزَّلَ الْكِتٰبَۖ وَهُوَ يَتَوَلَّى الصّٰلِحِيْنَ

inna waliyyiyallāhul-lażī nazzalal-kitāb(a), wa huwa yatawallaṣ-ṣāliḥīn(a).

Totisesti, minun suojelijani on Allah, joka on lähettänyt Kirjan (Koraanin). Hän suojelee hurskaita.

وَالَّذِيْنَ تَدْعُوْنَ مِنْ دُوْنِهٖ لَا يَسْتَطِيْعُوْنَ نَصْرَكُمْ وَلَآ اَنْفُسَهُمْ يَنْصُرُوْنَ

wal-lażīna tad‘ūna min dūnihī lā yastaṭī‘ūna naṣrakum wa lā anfusahum yanṣurūn(a).

Ja epäjumalat, joita te palvotte Allahin sijasta, eivät pysty auttamaan teitä, eivätkä ne pysty auttamaan edes itseään."

وَاِنْ تَدْعُوْهُمْ اِلَى الْهُدٰى لَا يَسْمَعُوْاۗ وَتَرٰىهُمْ يَنْظُرُوْنَ اِلَيْكَ وَهُمْ لَا يُبْصِرُوْنَ

wa in tad‘ūhum ilal-hudā lā yasma‘ū, wa tarāhum yanẓurūna ilaika wa hum lā yubṣirūn(a).

Ja jos kutsutte niitä (jumalia) antamaan teille opastusta, ne eivät kuule sitä. Ja näette niiden katsovan teitä, vaikka ne eivät katsoisi.

خُذِ الْعَفْوَ وَأْمُرْ بِالْعُرْفِ وَاَعْرِضْ عَنِ الْجٰهِلِيْنَ

khużil-‘afwa wa'mur bil-‘urfi wa a‘riḍ ‘anil-jāhilīn(a).

Ole anteeksiantavainen ja käske ihmisiä tekemään viisaita, älkääkä välittäkö typeristä ihmisistä.

وَاِمَّا يَنْزَغَنَّكَ مِنَ الشَّيْطٰنِ نَزْغٌ فَاسْتَعِذْ بِاللّٰهِ ۗاِنَّهٗ سَمِيْعٌ عَلِيْمٌ

wa immā yanzagannaka minasy-syaiṭāni nazgun fasta‘iż billāh(i), innahū samī‘un ‘alīm(un).

Ja jos Saatana tulee kiusaamaan teitä, turvautukaa Allahiin. Hän on totisesti kaikkikuuleva, kaikkitietävä.

اِنَّ الَّذِيْنَ اتَّقَوْا اِذَا مَسَّهُمْ طٰۤىِٕفٌ مِّنَ الشَّيْطٰنِ تَذَكَّرُوْا فَاِذَا هُمْ مُّبْصِرُوْنَۚ

innal-lażīnattaqau iżā massahum ṭā'ifum minasy-syaiṭāni tażakkarū fa iżā hum mubṣirūn(a).

Totisesti, ne, jotka ovat hurskaita, kun heitä Saatanan pahat ajatukset (syntien tekemisestä) vaivaavat, muistavat heti Allahin, ja silloin he näkevät (virheidensä erheen).

وَاِخْوَانُهُمْ يَمُدُّوْنَهُمْ فِى الْغَيِّ ثُمَّ لَا يُقْصِرُوْنَ

wa ikhwānuhum yamuddūnahum fil-gayyi ṡumma lā yuqṣirūn(a).

Ja heidän ystävänsä (uskottomat ja jumalattomat ihmiset) auttavat paholaisia ​​johtamaan heitä harhaan, eivätkä he koskaan lakkaa (johtamasta heitä harhaan).

وَاِذَا لَمْ تَأْتِهِمْ بِاٰيَةٍ قَالُوْا لَوْلَا اجْتَبَيْتَهَاۗ قُلْ اِنَّمَآ اَتَّبِعُ مَا يُوْحٰٓى اِلَيَّ مِنْ رَّبِّيْۗ هٰذَا بَصَاۤىِٕرُ مِنْ رَّبِّكُمْ وَهُدًى وَّرَحْمَةٌ لِّقَوْمٍ يُّؤْمِنُوْنَ

wa iżā lam ta'tihim bi'āyatin qālū lau lajtabaitahā, qul inamā attabi‘u mā yūḥā ilayya mir rabbī, hāżā baṣā'iru mir rabbikum wa hudaw wa raḥmatul liqaumiy yu'minūn(a).

Ja jos sinä (Muhammed) et lue heille jaetta, he sanovat: "Miksi et itse keksi jaetta?" Sano (Muhammed): "Totisesti, minä seuraan vain sitä, mitä Herrani on minulle ilmoittanut. (Koraani) nämä ovat selkeitä todistuksia Herraltasi, johdatusta ja armoa uskoville."

وَاِذَا قُرِئَ الْقُرْاٰنُ فَاسْتَمِعُوْا لَهٗ وَاَنْصِتُوْا لَعَلَّكُمْ تُرْحَمُوْنَ

wa iżā quri'al-qur'ānu fastami‘ū lahū wa anṣitū la‘allakum turḥamūn(a).

Ja kun Koraania luetaan, niin kuunnelkaa ja olkaa hiljaa, jotta saisitte armon.

وَاذْكُرْ رَّبَّكَ فِيْ نَفْسِكَ تَضَرُّعًا وَّخِيْفَةً وَّدُوْنَ الْجَهْرِ مِنَ الْقَوْلِ بِالْغُدُوِّ وَالْاٰصَالِ وَلَا تَكُنْ مِّنَ الْغٰفِلِيْنَ

ważkur rabbaka fī nafsika taḍarru‘aw wa khīfataw wa dūnal-jahri minal-qauli bil-guduwwi wal-āṣāli wa lā takum minal-gāfilīn(a).

Ja muistakaa Herraanne sydämissänne nöyrästi ja pelokkaasti, ja korottamatta ääntänne, aamuin ja illoin, älkääkä olko niitä, jotka ovat välinpitämättömiä.

اِنَّ الَّذِيْنَ عِنْدَ رَبِّكَ لَا يَسْتَكْبِرُوْنَ عَنْ عِبَادَتِهٖ وَيُسَبِّحُوْنَهٗ وَلَهٗ يَسْجُدُوْنَ ࣖ ۩

innal-lażīna ‘inda rabbika lā yastakbirūna ‘an ‘ibādatihī wa yusabbiḥūnahū wa lahū yasjudūn(a).

Totisesti, ne, jotka ovat Herranne kanssa, eivät epäröi palvoa Allahia, ja he puhdistavat Hänet ja vain Hänelle he kumartuvat.