Tule muslimiksi, klikkaa tästä
Islam Al-Haq: Koraani & Hadith
(Tosi islam)

Q.S An-Nisa (اَلنِّسَاء) - 176 Jakeiden lukumäärä

(Nainen)

Qari

Murottal Audio

1

يٰٓاَيُّهَا النَّاسُ اتَّقُوْا رَبَّكُمُ الَّذِيْ خَلَقَكُمْ مِّنْ نَّفْسٍ وَّاحِدَةٍ وَّخَلَقَ مِنْهَا زَوْجَهَا وَبَثَّ مِنْهُمَا رِجَالًا كَثِيْرًا وَّنِسَاۤءً ۚ وَاتَّقُوا اللّٰهَ الَّذِيْ تَسَاۤءَلُوْنَ بِهٖ وَالْاَرْحَامَ ۗ اِنَّ اللّٰهَ كَانَ عَلَيْكُمْ رَقِيْبًا

yā ayyuhan-nāsuttaqū rabbakumul-lażī khalaqakum min nafsiw wāḥidatiw wa khalaqa minhā zaujahā wa baṡṡa minhumā rijālan kaṡīraw wa nisā'ā(n), wattaqullāhal-lażī tasā'alūna bihī wal-arḥām(a), innallāha kāna ‘alaikum raqībā(n).

Oi ihmiset! Pelätkää Herraanne, joka loi teidät yhdestä henkilöstä (Aadamista) ja (Allah) loi hänen kumppaninsa (Eevan) (itsestään); ja molemmista Allah loi monia miehiä ja naisia. Pelätkää Allahia, jonka nimessä te pyydätte toisiltanne, ja (säilyttäkää) perhesuhteita. Totisesti, Allah aina suojelee ja valvoo teitä.


2

وَاٰتُوا الْيَتٰمٰىٓ اَمْوَالَهُمْ وَلَا تَتَبَدَّلُوا الْخَبِيْثَ بِالطَّيِّبِ ۖ وَلَا تَأْكُلُوْٓا اَمْوَالَهُمْ اِلٰٓى اَمْوَالِكُمْ ۗ اِنَّهٗ كَانَ حُوْبًا كَبِيْرًا

wa ātul-yatāmā amwālahum wa lā tatabaddalul-khabīṡa biṭ-ṭayyib(i), wa lā ta'kulū amwālahum ilā amwālikum, innahū kāna ḥūban kabīrā(n).

Ja antakaa orvoille (jotka ovat aikuisia) heidän omaisuutensa, älkää vaihtako hyvää pahaan älkääkä syökö heidän omaisuutenne kanssa. Totisesti, (vaihtaminen ja syöminen) on suuri synti.


3

وَاِنْ خِفْتُمْ اَلَّا تُقْسِطُوْا فِى الْيَتٰمٰى فَانْكِحُوْا مَا طَابَ لَكُمْ مِّنَ النِّسَاۤءِ مَثْنٰى وَثُلٰثَ وَرُبٰعَ ۚ فَاِنْ خِفْتُمْ اَلَّا تَعْدِلُوْا فَوَاحِدَةً اَوْ مَا مَلَكَتْ اَيْمَانُكُمْ ۗ ذٰلِكَ اَدْنٰٓى اَلَّا تَعُوْلُوْاۗ

wa in khiftum allā tuqsiṭū fil-yatāmā fankiḥū mā ṭāba lakum minan-nisā'i maṡnā wa ṡulāṡa wa rubā‘(a), fa in khiftum allā ta‘dilū fa wāḥidatan au mā malakat aimānukum, żālika adnā allā ta‘ūlū.

Ja jos olette huolissanne, ettette pysty tekemään oikeutta orpojen naisten (oikeuksille) (jos menette naimisiin heidän kanssaan), niin naimisiin (muiden) naisten kanssa, joista pidätte: kahden, kolmen tai neljän. Mutta jos olette huolissanne, ettette pysty tekemään oikeutta, niin (menkää naimisiin) vain yhden henkilön tai naisorjan kanssa, joka teillä on. Se on lähempänä, jotta ette tekisi vääryyttä.


4

وَاٰتُوا النِّسَاۤءَ صَدُقٰتِهِنَّ نِحْلَةً ۗ فَاِنْ طِبْنَ لَكُمْ عَنْ شَيْءٍ مِّنْهُ نَفْسًا فَكُلُوْهُ هَنِيْۤـًٔا مَّرِيْۤـًٔا

wa ātun-nisā'a ṣaduqātihinna niḥlah(tan), fa in ṭibna lakum ‘an syai'im minhu nafsan fa kulūhu hanī'am marī'ā(n).

Ja antakaa naisille (jotka menette naimisiin) myötäjäiset (myötäjäiset) vapaaehtoisesti lahjaksi. Jos he sitten antavat sinulle osan siitä vapaaehtoisesti, ota se vastaan ​​ja nauti siitä ilolla.


5

وَلَا تُؤْتُوا السُّفَهَاۤءَ اَمْوَالَكُمُ الَّتِيْ جَعَلَ اللّٰهُ لَكُمْ قِيٰمًا وَّارْزُقُوْهُمْ فِيْهَا وَاكْسُوْهُمْ وَقُوْلُوْا لَهُمْ قَوْلًا مَّعْرُوْفًا

wa lā tu'tus-sufahā'a amwālakumul-latī ja‘alallāhu lakum qiyāmaw warzuqūhum fīhā waksūhum wa qūlū lahum qaulam ma‘rūfā(n).

Äläkä anna niille, jotka eivät vielä ole täydellisiä mielessään, omaisuuttasi (joka on vallassasi), jonka Allah on tehnyt elämän lähteeksi. Anna heille ostoksia ja vaatteita (omaisuuden tuotosta) ja puhu heille hyviä sanoja.


6

وَابْتَلُوا الْيَتٰمٰى حَتّٰىٓ اِذَا بَلَغُوا النِّكَاحَۚ فَاِنْ اٰنَسْتُمْ مِّنْهُمْ رُشْدًا فَادْفَعُوْٓا اِلَيْهِمْ اَمْوَالَهُمْ ۚ وَلَا تَأْكُلُوْهَآ اِسْرَافًا وَّبِدَارًا اَنْ يَّكْبَرُوْا ۗ وَمَنْ كَانَ غَنِيًّا فَلْيَسْتَعْفِفْ ۚ وَمَنْ كَانَ فَقِيْرًا فَلْيَأْكُلْ بِالْمَعْرُوْفِ ۗ فَاِذَا دَفَعْتُمْ اِلَيْهِمْ اَمْوَالَهُمْ فَاَشْهِدُوْا عَلَيْهِمْ ۗ وَكَفٰى بِاللّٰهِ حَسِيْبًا

wabtalul-yatāmā ḥattā iżā balagun-nikāḥ(a), fa in ānastum minhum rusydan fadfa‘ū ilaihim amwālahum, wa lā ta'kulūhā isrāfaw wa bidāran ay yakbarū, wa man kāna ganiyyan falyasta‘fif, wa man kāna faqīran falya'kul bil-ma‘rūf(i), fa iżā dafa‘tum ilaihim amwālahum fa asyhidū ‘alaihim, wa kafā billāhi ḥasībā(n).

Ja testatkaa orpoja, kunnes he ovat tarpeeksi vanhoja menemään naimisiin. Jos he sitten mielestänne ovat älykkäitä (hyviä hoitamaan omaisuutta), niin luovuttakaa heidän omaisuutensa heille. Älkääkä syökö (orpojen omaisuutta) yli sallitun rajan älkääkä (häiritkää) antako sitä pois ennen kuin he kasvavat aikuisiksi. Joka (huoltajista) kykenee siihen, pidättäytyköön (orpojen omaisuuden kuluttamisesta), ja joka on köyhä, hän syököön omaisuutta sopivalla tavalla. Kun sitten luovutatte omaisuuden heille, teidän on hankittava todistajia. Ja Allah on riittävä valvoja.


7

لِلرِّجَالِ نَصِيْبٌ مِّمَّا تَرَكَ الْوَالِدٰنِ وَالْاَقْرَبُوْنَۖ وَلِلنِّسَاۤءِ نَصِيْبٌ مِّمَّا تَرَكَ الْوَالِدٰنِ وَالْاَقْرَبُوْنَ مِمَّا قَلَّ مِنْهُ اَوْ كَثُرَ ۗ نَصِيْبًا مَّفْرُوْضًا

lir-rijāli naṣībum mimmā tarakal-wālidāni wal-aqrabūn(a), wa lin-nisā'i naṣībum mimmā tarakal-wālidāni wal-aqrabūna mimmā qalla minhu au kaṡur(a), naṣībam mafrūḍā(n).

Miehillä on oikeus jakaa vanhemmiltaan ja sukulaisiltaan peritty omaisuus, ja naisilla on oikeus jakaa (myös) vanhemmiltaan ja sukulaisiltaan peritty omaisuus, joko vähän tai paljon määrätyn osuuden mukaan.


8

وَاِذَا حَضَرَ الْقِسْمَةَ اُولُوا الْقُرْبٰى وَالْيَتٰمٰى وَالْمَسٰكِيْنُ فَارْزُقُوْهُمْ مِّنْهُ وَقُوْلُوْا لَهُمْ قَوْلًا مَّعْرُوْفًا

wa iżā ḥaḍaral-qismata ulul-qurbā wal-yatāmā wal-masākīnu farzuqūhum minhu wa qūlū lahum qaulam ma‘rūfā(n).

Ja jos jaossa on läsnä sukulaisia, orpoja ja köyhiä, antakaa heille (vain vähän) omaisuutta ja puhukaa heille ystävällisesti.


9

وَلْيَخْشَ الَّذِيْنَ لَوْ تَرَكُوْا مِنْ خَلْفِهِمْ ذُرِّيَّةً ضِعٰفًا خَافُوْا عَلَيْهِمْۖ فَلْيَتَّقُوا اللّٰهَ وَلْيَقُوْلُوْا قَوْلًا سَدِيْدًا

walyakhsyal-lażīna lau tarakū min khalfihim żurriyyatan ḍi‘āfan khāfū ‘alaihim, falyattaqullāha walyaqūlū qaulan sadīdā(n).

Ja peljätkää (Allahia) niitä, jotka jättävät jälkeensä heikkoja jälkeläisiä, joiden (onnellisuutta) he pelkäävät. Siksi peljätkää he Allahia ja puhukoot oikeilla sanoilla.


10

اِنَّ الَّذِيْنَ يَأْكُلُوْنَ اَمْوَالَ الْيَتٰمٰى ظُلْمًا اِنَّمَا يَأْكُلُوْنَ فِيْ بُطُوْنِهِمْ نَارًا ۗ وَسَيَصْلَوْنَ سَعِيْرًا ࣖ

innal-lażīna ya'kulūna amwālal-yatāmā ẓulman innamā ya'kulūna fī buṭūnihim nārā(n), wa sayaṣlauna sa‘īrā(n).

Totisesti, ne, jotka kuluttavat orpojen rikkaudet epäoikeudenmukaisesti, nielevät tulta vatsaansa ja joutuvat palavaan tuleen (helvettiin).


11

يُوْصِيْكُمُ اللّٰهُ فِيْٓ اَوْلَادِكُمْ لِلذَّكَرِ مِثْلُ حَظِّ الْاُنْثَيَيْنِ ۚ فَاِنْ كُنَّ نِسَاۤءً فَوْقَ اثْنَتَيْنِ فَلَهُنَّ ثُلُثَا مَا تَرَكَ ۚ وَاِنْ كَانَتْ وَاحِدَةً فَلَهَا النِّصْفُ ۗ وَلِاَبَوَيْهِ لِكُلِّ وَاحِدٍ مِّنْهُمَا السُّدُسُ مِمَّا تَرَكَ اِنْ كَانَ لَهٗ وَلَدٌ ۚ فَاِنْ لَّمْ يَكُنْ لَّهٗ وَلَدٌ وَّوَرِثَهٗٓ اَبَوٰهُ فَلِاُمِّهِ الثُّلُثُ ۚ فَاِنْ كَانَ لَهٗٓ اِخْوَةٌ فَلِاُمِّهِ السُّدُسُ مِنْۢ بَعْدِ وَصِيَّةٍ يُّوْصِيْ بِهَآ اَوْ دَيْنٍ ۗ اٰبَاۤؤُكُمْ وَاَبْنَاۤؤُكُمْۚ لَا تَدْرُوْنَ اَيُّهُمْ اَقْرَبُ لَكُمْ نَفْعًا ۗ فَرِيْضَةً مِّنَ اللّٰهِ ۗ اِنَّ اللّٰهَ كَانَ عَلِيْمًا حَكِيْمًا

yūṣīkumullāhu fī aulādikum liż-żakari miṡlu ḥaẓẓil-unṡayain(i), fa in kunna nisā'an fauqaṡnataini fa lahunna ṡuluṡā mā tarak(a), wa in kānat wāḥidatan fa lahan-niṣf(u), wa li abawaihi likulli wāḥidim minhumas-sudusu mimmā taraka in kāna lahū walad(un), fa illam yakul lahū waladuw wa wariṡahū abawāhu fa li'ummihiṡ-ṡuluṡ(u), fa in kāna lahū ikhwatun fa li'ummihis-sudusu mim ba‘di waṣiyyatiy yūṣī bihā au dain(in), ābā'ukum wa abnā'ukum, lā tadrūna ayyuhum aqrabu lakum naf‘ā(n), farīḍatam minallāh(i), innallāha kāna ‘alīman ḥakīmā(n).

Allah on määrännyt teille lastenne perinnön: pojan osuus on yhtä suuri kuin kahden tyttären osuus. Jos he kaikki ovat tyttäriä, enemmän kuin kaksi, heidän osuutensa on kaksi kolmasosaa omaisuudesta. Jos tytäriä on vain yksi, hän saa puolet. Ja vanhemmat saavat kukin kuudesosan omaisuudesta, jos hänellä on lapsia. Jos hänellä ei ole lapsia ja hänen vanhempansa perivät vain, hänen äitinsä saa yhden kolmasosan. Jos hänellä on useita sisaruksia, hänen äitinsä saa yhden kuudesosan. (Yllä mainitut jaot) tapahtuvat hänen testamenttinsa (täyttämisen) tai velkansa (maksun) jälkeen. (Mitä tulee) vanhempiinne ja lapsiinne, ette tiedä, kumpi heistä on teille hyödyllisempi. Tämä on Allahin määräys. Totisesti, Allah on kaikkitietävä, kaikkiviisas.


12

۞ وَلَكُمْ نِصْفُ مَا تَرَكَ اَزْوَاجُكُمْ اِنْ لَّمْ يَكُنْ لَّهُنَّ وَلَدٌ ۚ فَاِنْ كَانَ لَهُنَّ وَلَدٌ فَلَكُمُ الرُّبُعُ مِمَّا تَرَكْنَ مِنْۢ بَعْدِ وَصِيَّةٍ يُّوْصِيْنَ بِهَآ اَوْ دَيْنٍ ۗ وَلَهُنَّ الرُّبُعُ مِمَّا تَرَكْتُمْ اِنْ لَّمْ يَكُنْ لَّكُمْ وَلَدٌ ۚ فَاِنْ كَانَ لَكُمْ وَلَدٌ فَلَهُنَّ الثُّمُنُ مِمَّا تَرَكْتُمْ مِّنْۢ بَعْدِ وَصِيَّةٍ تُوْصُوْنَ بِهَآ اَوْ دَيْنٍ ۗ وَاِنْ كَانَ رَجُلٌ يُّوْرَثُ كَلٰلَةً اَوِ امْرَاَةٌ وَّلَهٗٓ اَخٌ اَوْ اُخْتٌ فَلِكُلِّ وَاحِدٍ مِّنْهُمَا السُّدُسُۚ فَاِنْ كَانُوْٓا اَكْثَرَ مِنْ ذٰلِكَ فَهُمْ شُرَكَاۤءُ فِى الثُّلُثِ مِنْۢ بَعْدِ وَصِيَّةٍ يُّوْصٰى بِهَآ اَوْ دَيْنٍۙ غَيْرَ مُضَاۤرٍّ ۚ وَصِيَّةً مِّنَ اللّٰهِ ۗ وَاللّٰهُ عَلِيْمٌ حَلِيْمٌۗ

wa lakum niṣfu mā taraka azwājukum illam yakul lahunna walad(un), fa in kāna lahunna waladun fa lakumur-rubu‘u mimmā tarakna mim ba‘di waṣiyyatiy yūṣīna bihā au dain(in), wa lahunnar-rubu‘u mimmā taraktum illam yakul lakum walad(un), fa in kāna lakum waladun fa lahunnaṡ-ṡumunu mimmā taraktum mim ba‘di waṣiyyatiy tūṣūna bihā au dain(in), wa in kāna rajuluy yūraṡu kalālatan awimra'atuw wa lahū akhun au ukhtun fa likulli wāḥidatim minhumas-sudus(u), fa in kānū akṡara min żālika fa hum syurakā'u fiṡ-ṡuluṡi mim ba‘di waṣiyyatiy yūṣā bihā au dain(in), gaira muḍārr(in), waṣiyyatam minallāh(i), wallāhu ‘alīmun ḥalīm(un).

Ja teidän (aviomiehienne) osuutenne on puolet vaimojenne jättämästä omaisuudesta, jos heillä ei ole lapsia. Jos heillä (vaimoillanne) on lapsia, saatte neljänneksen heidän jättämästään omaisuudesta testamentin täyttämisen tai velkojen maksamisen jälkeen. Vaimot saavat neljänneksen jättämästänne omaisuudesta, jos teillä ei ole lapsia. Jos teillä on lapsia, vaimonne saavat kahdeksasosan jättämästänne omaisuudesta testamentin täyttämisen tai velkojen maksamisen jälkeen. Jos henkilö kuolee, olipa hän mies tai nainen, jolla ei ole isää eikä lapsia, mutta jolla on veli (seibu) tai sisar (seibu), kummallekin sisarustyypille kuuluu kuudesosa omaisuudesta. Mutta jos velipuolia on useampi kuin yksi, he jakavat kolmannen osan yhdessä, testamentin täyttämisen tai velan maksamisen jälkeen ilman, että siitä aiheutuu haittaa (perillisille). Nämä ovat Jumalan varjelukset. Allah on kaikkitietävä, anteeksiantava.


13

تِلْكَ حُدُوْدُ اللّٰهِ ۗ وَمَنْ يُّطِعِ اللّٰهَ وَرَسُوْلَهٗ يُدْخِلْهُ جَنّٰتٍ تَجْرِيْ مِنْ تَحْتِهَا الْاَنْهٰرُ خٰلِدِيْنَ فِيْهَا ۗ وَذٰلِكَ الْفَوْزُ الْعَظِيْمُ

tilka ḥudūdullāh(i), wa may yuṭi‘illāha wa rasūlahū yudkhilhu jannātin tajrī min taḥtihal-anhāru khālidīna fīhā, wa żālikal-fauzul-‘aẓīm(u).

Nämä ovat Allahin rajat (laki). Ne, jotka tottelevat Allahia ja Hänen lähettilästään, saavat astua puutarhoihin, joiden alla purot solisevat, ja he saavat asua siellä ikuisesti. Se on suuri voitto.


14

وَمَنْ يَّعْصِ اللّٰهَ وَرَسُوْلَهٗ وَيَتَعَدَّ حُدُوْدَهٗ يُدْخِلْهُ نَارًا خَالِدًا فِيْهَاۖ وَلَهٗ عَذَابٌ مُّهِيْنٌ ࣖ

wa may ya‘ṣillāha wa rasūlahū wa yata‘adda ḥudūdahū yudkhilhu nāran khālidan fīhā, wa lahū ‘ażābum muhīn(un).

Ja sen, joka on tottelematon Allahille ja Hänen Lähettiläälleen ja rikkoo Hänen lakinsa rajoja, Allah heittää helvetin tuleen, ja hän pysyy siellä ikuisesti ja saa nöyryyttävän rangaistuksen.


15

وَالّٰتِيْ يَأْتِيْنَ الْفَاحِشَةَ مِنْ نِّسَاۤىِٕكُمْ فَاسْتَشْهِدُوْا عَلَيْهِنَّ اَرْبَعَةً مِّنْكُمْ ۚ فَاِنْ شَهِدُوْا فَاَمْسِكُوْهُنَّ فِى الْبُيُوْتِ حَتّٰى يَتَوَفّٰىهُنَّ الْمَوْتُ اَوْ يَجْعَلَ اللّٰهُ لَهُنَّ سَبِيْلًا

wal-lātī ya'tīnal-fāḥisyata min nisā'ikum fastasyhidū ‘alaihinna arba‘atam minkum, fa in syahidū fa amsikūhunna fil-buyūti ḥattā yatawaffāhunnal-mautu au yaj‘alallāhu lahunna sabīlā(n).

Ja niillä naisilla, jotka tekevät iljettäviä tekoja naistenne keskuudessa, olkoon neljä todistajaa keskuudessanne. Jos he ovat antaneet todistuksen, lukitkaa heidät (naiset) taloon, kunnes he kuolevat tai kunnes Allah tekee heille (toisen) tien.


16

وَالَّذٰنِ يَأْتِيٰنِهَا مِنْكُمْ فَاٰذُوْهُمَا ۚ فَاِنْ تَابَا وَاَصْلَحَا فَاَعْرِضُوْا عَنْهُمَا ۗ اِنَّ اللّٰهَ كَانَ تَوَّابًا رَّحِيْمًا

wal-lażāni ya'tiyānihā minkum fa āżūhumā, fa in tābā wa aṣlaḥā fa a‘riḍū ‘anhumā, innallāha kāna tawwābar raḥīmā(n).

Ja kahta ihmistä vastaan, jotka tekevät iljettävän teon keskuudessanne, rankaiskaa heitä molempia. Jos molemmat katuvat ja parantavat itseään, niin antakaa heidän olla. Totisesti Allah on katumuksen hyväksyvin, Armollisin.


17

اِنَّمَا التَّوْبَةُ عَلَى اللّٰهِ لِلَّذِيْنَ يَعْمَلُوْنَ السُّوْۤءَ بِجَهَالَةٍ ثُمَّ يَتُوْبُوْنَ مِنْ قَرِيْبٍ فَاُولٰۤىِٕكَ يَتُوْبُ اللّٰهُ عَلَيْهِمْ ۗ وَكَانَ اللّٰهُ عَلِيْمًا حَكِيْمًا

innamat-taubatu ‘alallāhi lil-lażīna ya‘malūnas-sū'a bijahālatin ṡumma yatūbūna min qarībin fa ulā'ika yatūbullāhu ‘alaihim, wa kānallāhu ‘alīman ḥakīmā(n).

Totisesti, katumus Allahille on (sopivaa) vain niille, jotka tekevät rikoksia, koska he eivät ymmärrä, ja sitten katuvat heti. Heidän katumuksensa on se, minkä Allah hyväksyy. Allah on Kaikkitietävä, Kaikkiviisas.


18

وَلَيْسَتِ التَّوْبَةُ لِلَّذِيْنَ يَعْمَلُوْنَ السَّيِّاٰتِۚ حَتّٰىٓ اِذَا حَضَرَ اَحَدَهُمُ الْمَوْتُ قَالَ اِنِّيْ تُبْتُ الْـٰٔنَ وَلَا الَّذِيْنَ يَمُوْتُوْنَ وَهُمْ كُفَّارٌ ۗ اُولٰۤىِٕكَ اَعْتَدْنَا لَهُمْ عَذَابًا اَلِيْمًا

wa laisatit-taubatu lil-lażīna ya‘malūnas-sayyi'āt(i), ḥattā iżā ḥaḍara aḥadahumul-mautu qāla innī tubtul-āna wa lal-lażīna yamūtūna wa hum kuffār(un), ulā'ika a‘tadnā lahum ‘ażāban alīmā(n).

Eikä Allah hyväksy katumusta niiltä, ​​jotka tekevät rikoksia, ennen kuin kuolema kohtaa jonkun heistä, (silloin) Hän sanoo: "Minä todella kadun nyt." Eikä katumusta hyväksytä niiltä, ​​jotka kuolivat epäuskoisina. Näille ihmisille Me olemme valmistaneet tuskallisen rangaistuksen.


19

يٰٓاَيُّهَا الَّذِيْنَ اٰمَنُوْا لَا يَحِلُّ لَكُمْ اَنْ تَرِثُوا النِّسَاۤءَ كَرْهًا ۗ وَلَا تَعْضُلُوْهُنَّ لِتَذْهَبُوْا بِبَعْضِ مَآ اٰتَيْتُمُوْهُنَّ اِلَّآ اَنْ يَّأْتِيْنَ بِفَاحِشَةٍ مُّبَيِّنَةٍ ۚ وَعَاشِرُوْهُنَّ بِالْمَعْرُوْفِ ۚ فَاِنْ كَرِهْتُمُوْهُنَّ فَعَسٰٓى اَنْ تَكْرَهُوْا شَيْـًٔا وَّيَجْعَلَ اللّٰهُ فِيْهِ خَيْرًا كَثِيْرًا

yā ayyuhal-lażīna āmanū lā yaḥillu lakum an tariṡun-nisā'a karhā(n), wa lā ta‘ḍulūhunna litażhabū biba‘ḍi mā ātaitumūhunna illā ay ya'tīna bifāḥisyatim mubayyinah(tin), wa ‘āsyirūhunna bil-ma‘rūf(i), fa in karihtumūhunna fa ‘asā an takrahū syai'aw wa yaj‘alallāhu fīhi khairan kaṡīrā(n).

Oi uskovaiset! Teidän ei ole sallittua periä naisia ​​väkisin älkääkä aiheuttako heille vaivaa, koska he haluavat ottaa takaisin osan siitä, mitä olette heille antaneet, elleivät he tee todella hirvittävää tekoa. Ja seurustelkaa heidän kanssaan sopivalla tavalla. Jos ette pidä heistä, (olkaa kärsivällisiä), koska voi olla, ettet pidä jostakin, vaikka Allah on tehnyt siitä paljon hyvää.


20

وَاِنْ اَرَدْتُّمُ اسْتِبْدَالَ زَوْجٍ مَّكَانَ زَوْجٍۙ وَّاٰتَيْتُمْ اِحْدٰىهُنَّ قِنْطَارًا فَلَا تَأْخُذُوْا مِنْهُ شَيْـًٔا ۗ اَتَأْخُذُوْنَهٗ بُهْتَانًا وَّاِثْمًا مُّبِيْنًا

wa in arattumustibdāla zaujim makāna zauj(in), wa ātaitum iḥdāhunna qinṭāran falā ta'khużū minhu syai'ā(n), ata'khużūnahū buhtānaw wa iṡmam mubīnā(n).

Ja jos haluatte korvata vaimonne toisella vaimolla, vaikka olette antaneet toiselle heistä paljon vaurautta, älkää ottako häneltä mitään takaisin. Aiotteko ottaa sen takaisin väärillä syytöksillä ja (kantamalla) todellisia syntejä?


21

وَكَيْفَ تَأْخُذُوْنَهٗ وَقَدْ اَفْضٰى بَعْضُكُمْ اِلٰى بَعْضٍ وَّاَخَذْنَ مِنْكُمْ مِّيْثَاقًا غَلِيْظًا

wa kaifa ta'khużūnahū wa qad afḍā ba‘ḍukum ilā ba‘ḍiw wa akhażna minkum mīṡāqan galīẓā(n).

Ja kuinka voitte perua sen, kun olette olleet yhdessä (aviomiehenä ja vaimona)? Ja he (vaimonne) ovat tehneet teille vahvan liiton (avioliiton).


22

وَلَا تَنْكِحُوْا مَا نَكَحَ اٰبَاۤؤُكُمْ مِّنَ النِّسَاۤءِ اِلَّا مَا قَدْ سَلَفَ ۗ اِنَّهٗ كَانَ فَاحِشَةً وَّمَقْتًاۗ وَسَاۤءَ سَبِيْلًا ࣖ

wa lā tankiḥū mā nakaḥa ābā'ukum minan-nisā'i illā mā qad salaf(a), innahū kāna fāḥisyataw wa maqtā(n), wa sā'a sabīlā(n).

Älkääkä menkö naimisiin naisten kanssa, joiden kanssa isänne ovat menneet naimisiin, paitsi (menneisyyden tapahtuman vuoksi). Se on todellakin halveksuttava teko ja (Allahin vihaama) ja paha tie (jota tulee seurata).


23

حُرِّمَتْ عَلَيْكُمْ اُمَّهٰتُكُمْ وَبَنٰتُكُمْ وَاَخَوٰتُكُمْ وَعَمّٰتُكُمْ وَخٰلٰتُكُمْ وَبَنٰتُ الْاَخِ وَبَنٰتُ الْاُخْتِ وَاُمَّهٰتُكُمُ الّٰتِيْٓ اَرْضَعْنَكُمْ وَاَخَوٰتُكُمْ مِّنَ الرَّضَاعَةِ وَاُمَّهٰتُ نِسَاۤىِٕكُمْ وَرَبَاۤىِٕبُكُمُ الّٰتِيْ فِيْ حُجُوْرِكُمْ مِّنْ نِّسَاۤىِٕكُمُ الّٰتِيْ دَخَلْتُمْ بِهِنَّۖ فَاِنْ لَّمْ تَكُوْنُوْا دَخَلْتُمْ بِهِنَّ فَلَا جُنَاحَ عَلَيْكُمْ ۖ وَحَلَاۤىِٕلُ اَبْنَاۤىِٕكُمُ الَّذِيْنَ مِنْ اَصْلَابِكُمْۙ وَاَنْ تَجْمَعُوْا بَيْنَ الْاُخْتَيْنِ اِلَّا مَا قَدْ سَلَفَ ۗ اِنَّ اللّٰهَ كَانَ غَفُوْرًا رَّحِيْمًا ۔

Ḥurrimat ‘alaikum ummahātukum wa banātukum wa akhawātukum wa ‘ammātukum wa khālātukum wa banātul-akhi wa banātul-ukhti wa ummahātukumul-lātī arḍa‘nakum wa akhawātukum minar-raḍā‘ati wa ummahātu nisā'ikum wa rabā'ibukumul-lātī fī ḥujūrikum min nisā'ikumul-lātī dakhaltum bihinn(a), fa illam takūnū dakhaltum bihinna falā junāḥa ‘alaikum, wa ḥalā'ilu abnā'ikumul-lażīna min aṣlābikum, wa an tajma‘ū bainal-ukhtaini illā mā qad salaf(a), innallāha kāna gafūrar raḥīmā(n).

Teiltä on kiellettyä (avioliitto) äitinne, tyttärenne, sisarenne, isänne sisaret, äitinne sisaret, veljienne tyttäret, sisartenne tyttäret, imetyssisarenne, vaimojenne äidit ja vaimojenne tyttäret, jotka ovat teidän hoidossanne vaimoilta, joiden kanssa olette olleet naimisissa. Mutta jos ette ole olleet naimisissa heidän kanssaan (ja olette eronneet heistä), teille ei ole syntiä (naida heitä). (Ja teiltä on kiellettyä) mennä omien poikianne (miniöidenne) vaimojen kanssa, ja (kiellettyä) on viedä (avioliittoon) kahta sisarta, paitsi se, mitä on tapahtunut aiemmin. Totisesti, Allah on anteeksiantavainen, armollisin.


24

۞ وَالْمُحْصَنٰتُ مِنَ النِّسَاۤءِ اِلَّا مَا مَلَكَتْ اَيْمَانُكُمْ ۚ كِتٰبَ اللّٰهِ عَلَيْكُمْ ۚ وَاُحِلَّ لَكُمْ مَّا وَرَاۤءَ ذٰلِكُمْ اَنْ تَبْتَغُوْا بِاَمْوَالِكُمْ مُّحْصِنِيْنَ غَيْرَ مُسٰفِحِيْنَ ۗ فَمَا اسْتَمْتَعْتُمْ بِهٖ مِنْهُنَّ فَاٰتُوْهُنَّ اُجُوْرَهُنَّ فَرِيْضَةً ۗوَلَا جُنَاحَ عَلَيْكُمْ فِيْمَا تَرَاضَيْتُمْ بِهٖ مِنْۢ بَعْدِ الْفَرِيْضَةِۗ اِنَّ اللّٰهَ كَانَ عَلِيْمًا حَكِيْمًا

wal-muḥṣanātu minan-nisā'i illā mā malakat aimānukum, kitāballāhi ‘alaikum, wa uḥilla lakum mā warā'a żālikum an tabtagū bi'amwālikum muḥṣinīna gaira musāfiḥīn(a), famastamta‘tum bihī minhunna fa ātūhunna ujūrahunna farīḍah(tan), wa lā junāḥa ‘alaikum fīmā tarāḍaitum bihī mim ba‘dil-farīḍah(ti), innallāha kāna ‘alīman ḥakīmā(n).

Ja (teiltä on kielletty) naimisissa olevat naiset, paitsi ne naisorjat (sodan vangit), jotka teillä on Allahin määräyksenä teidän päällenne. Ja muut naiset ovat teille sallittuja näiden lisäksi, jos pyritte omaisuudellanne menemään naimisiin heidän kanssaan, ettekä tee aviorikosta. Joten koska olette heiltä saaneet mielihyvää, antakaa heille heidän myötäjäisensä velvoitteena. Mutta ei ole haittaa, jos tulette vapaiksi heidän keskuudessaan sen jälkeen, kun asia on päätetty. Totisesti, Allah on Kaikkitietävä, Kaikkiviisas.


25

وَمَنْ لَّمْ يَسْتَطِعْ مِنْكُمْ طَوْلًا اَنْ يَّنْكِحَ الْمُحْصَنٰتِ الْمُؤْمِنٰتِ فَمِنْ مَّا مَلَكَتْ اَيْمَانُكُمْ مِّنْ فَتَيٰتِكُمُ الْمُؤْمِنٰتِۗ وَاللّٰهُ اَعْلَمُ بِاِيْمَانِكُمْ ۗ بَعْضُكُمْ مِّنْۢ بَعْضٍۚ فَانْكِحُوْهُنَّ بِاِذْنِ اَهْلِهِنَّ وَاٰتُوْهُنَّ اُجُوْرَهُنَّ بِالْمَعْرُوْفِ مُحْصَنٰتٍ غَيْرَ مُسٰفِحٰتٍ وَّلَا مُتَّخِذٰتِ اَخْدَانٍ ۚ فَاِذَآ اُحْصِنَّ فَاِنْ اَتَيْنَ بِفَاحِشَةٍ فَعَلَيْهِنَّ نِصْفُ مَا عَلَى الْمُحْصَنٰتِ مِنَ الْعَذَابِۗ ذٰلِكَ لِمَنْ خَشِيَ الْعَنَتَ مِنْكُمْ ۗ وَاَنْ تَصْبِرُوْا خَيْرٌ لَّكُمْ ۗ وَاللّٰهُ غَفُوْرٌ رَّحِيْمٌ ࣖ

wa mal lam yastaṭi‘ minkum ṭaulan ay yankiḥal-muḥṣanātil-mu'mināti fa mim mā malakat aimānukum min fatayātikumul-mu'mināt(i), wallāhu a‘lamu bi'īmānikum, ba‘ḍukum mim ba‘ḍ(in), fankiḥūhunna bi'iżni ahlihinna wa ātūhunna ujūrahunna bil-ma‘rūfi muḥṣanātin gaira musāfiḥātiw wa lā muttakhiżāti akhdān(in), fa iżā uḥṣinna fa in ataina bifāḥisyatin fa ‘alaihinna niṣfu mā ‘alal-muḥṣanāti minal-‘ażāb(i), żālika limay khasyial-‘anata minkum, wa an taṣbirū khairul lakum, wallāhu gafūrur raḥīm(un).

Ja jos joku teistä ei pysty naimaan uskovaa vapaata naista, niin (hänen on sallittua naida) uskova nainen orjienne joukosta. Allah tietää uskonne. Jotkut teistä ovat toistensa jälkeläisiä (samoja Aadamin ja Eevan jälkeläisiä), joten naikaa heidät heidän isäntiensä luvalla ja antakaa heille sopiva myötäjäinen, sillä he ovat itseään vartioivia naisia, eivät avionrikkojia, eivätkä (myös) naisia, jotka ottavat muita miehiä lemmikkeikseen. Jos he ovat jo naimisissa, mutta tekevät hirvittävän teon (zina), heidän (rangaistus) on puolet siitä, mitä (rangaistus) on vapaille naisille (jotka eivät ole naimisissa). (Mahdollisuus naida palvelijan) on ihmisille, jotka pelkäävät vaikeuksia suojella itseään (aviorikokselta). Mutta jos olette kärsivällisiä, se on teille parempi. Allah on Anteeksiantava, Armollisin.


26

يُرِيْدُ اللّٰهُ لِيُبَيِّنَ لَكُمْ وَيَهْدِيَكُمْ سُنَنَ الَّذِيْنَ مِنْ قَبْلِكُمْ وَيَتُوْبَ عَلَيْكُمْ ۗ وَاللّٰهُ عَلِيْمٌ حَكِيْمٌ

yurīdullāhu liyubayyina lakum wa yahdiyakum sunanal-lażīna min qablikum wa yatūba ‘alaikum, wallāhu ‘alīmun ḥakīm(un).

Allah haluaa selittää (lakinsa) teille ja näyttää teille edeltäjienne (profeettojen ja hurskaiden ihmisten) elämäntavat. Hän hyväksyy katumuksenne. Allah on kaikkitietävä, kaikkiviisas.


27

وَاللّٰهُ يُرِيْدُ اَنْ يَّتُوْبَ عَلَيْكُمْ ۗ وَيُرِيْدُ الَّذِيْنَ يَتَّبِعُوْنَ الشَّهَوٰتِ اَنْ تَمِيْلُوْا مَيْلًا عَظِيْمًا

wallāhu yurīdu ay yatūba ‘alaikum, wa yurīdul-lażīna yattabi‘ūnasy-syahawāti an tamīlū mailan ‘aẓīmā(n).

Ja Allah hyväksyy katumuksenne, kun taas ne, jotka seuraavat heidän halujaan, haluavat teidän kääntyvän niin kauas (totuudesta) kuin mahdollista.


28

يُرِيْدُ اللّٰهُ اَنْ يُّخَفِّفَ عَنْكُمْ ۚ وَخُلِقَ الْاِنْسَانُ ضَعِيْفًا

yurīdullāhu ay yukhaffifa ‘ankum, wa khuliqal-insānu ḍa‘īfā(n).

Allah haluaa antaa teille helpotusta, sillä ihmiset on luotu (luonto) heikoiksi.


29

يٰٓاَيُّهَا الَّذِيْنَ اٰمَنُوْا لَا تَأْكُلُوْٓا اَمْوَالَكُمْ بَيْنَكُمْ بِالْبَاطِلِ اِلَّآ اَنْ تَكُوْنَ تِجَارَةً عَنْ تَرَاضٍ مِّنْكُمْ ۗ وَلَا تَقْتُلُوْٓا اَنْفُسَكُمْ ۗ اِنَّ اللّٰهَ كَانَ بِكُمْ رَحِيْمًا

yā ayyuhal-lażīna āmanū lā ta'kulū amwālakum bainakum bil-bāṭili illā an takūna tijāratan ‘an tarāḍim minkum, wa lā taqtulū anfusakum, innallāha kāna bikum raḥīmā(n).

Oi te uskovat! Älkää kuluttako toistenne vaurautta väärin, paitsi kaupankäynnissä, joka perustuu yhteiseen sopimukseenne. Älkääkä tappako itseänne. Totisesti, Allah on teille Armollisin.


30

وَمَنْ يَّفْعَلْ ذٰلِكَ عُدْوَانًا وَّظُلْمًا فَسَوْفَ نُصْلِيْهِ نَارًا ۗوَكَانَ ذٰلِكَ عَلَى اللّٰهِ يَسِيْرًا

wa may yaf‘al żālika ‘udwānaw wa ẓulman fa saufa nuṣlīhi nārā(n), wa kāna żālika ‘alallāhi yasīrā(n).

Ja sen, joka tekee tämän lain vastaisesti ja epäoikeudenmukaisesti, Me lähetämme helvettiin. Se on helppoa Allahille.


31

اِنْ تَجْتَنِبُوْا كَبَاۤىِٕرَ مَا تُنْهَوْنَ عَنْهُ نُكَفِّرْ عَنْكُمْ سَيِّاٰتِكُمْ وَنُدْخِلْكُمْ مُّدْخَلًا كَرِيْمًا

in tajtanibū kabā'ira mā tunhauna ‘anhu nukaffir ‘ankum sayyi'ātikum wa nudkhilkum mudkhalan karīmā(n).

Jos vältätte suuria syntejä, joita teidän on kielletty tekemästä, Me annamme teiltä syntinne anteeksi ja päästämme teidät jaloon paikkaan (Paratiisiin).


32

وَلَا تَتَمَنَّوْا مَا فَضَّلَ اللّٰهُ بِهٖ بَعْضَكُمْ عَلٰى بَعْضٍ ۗ لِلرِّجَالِ نَصِيْبٌ مِّمَّا اكْتَسَبُوْا ۗ وَلِلنِّسَاۤءِ نَصِيْبٌ مِّمَّا اكْتَسَبْنَ ۗوَسْـَٔلُوا اللّٰهَ مِنْ فَضْلِهٖ ۗ اِنَّ اللّٰهَ كَانَ بِكُلِّ شَيْءٍ عَلِيْمًا

wa lā tatamannau mā faḍḍalallāhu bihī ba‘ḍakum ‘alā ba‘ḍ(in), lir-rijāli naṣībum mimmaktasabū, wa lin-nisā'i naṣībum mimmaktasabn(a), was'alullāha min faḍlih(ī), innallāha kāna bikulli syai'in ‘alīmā(n).

Älkääkä himoitko sitä runsautta, jonka Allah on suonut joillekin teistä toisten sijaan. Miehille on osa heidän ansioistaan, ja naisille on osa heidän ansioistaan. Pyytäkää Allahilta osaa Hänen runsaudestaan. Totisesti, Allah on kaikkitietävä.


33

وَلِكُلٍّ جَعَلْنَا مَوَالِيَ مِمَّا تَرَكَ الْوَالِدٰنِ وَالْاَقْرَبُوْنَ ۗ وَالَّذِيْنَ عَقَدَتْ اَيْمَانُكُمْ فَاٰتُوْهُمْ نَصِيْبَهُمْ ۗ اِنَّ اللّٰهَ كَانَ عَلٰى كُلِّ شَيْءٍ شَهِيْدًا ࣖ

wa likullin ja‘alnā mawāliya mimmā tarakal-wālidāni wal-aqrabūn(a), wal-lażīna ‘aqadat aimānukum fa ātūhum naṣībahum, innallāha kāna ‘alā kulli syai'in syahīdā(n).

Ja jokaiselle (miehelle ja naiselle) olemme määränneet perilliset sille, mitä hänen vanhemmilleen ja sukulaisilleen on jäänyt. Ja niille, joille olette vannoneet uskollisuutta, antakaa heidän osuutensa. Totisesti, Allah on kaiken todistaja.


34

اَلرِّجَالُ قَوَّامُوْنَ عَلَى النِّسَاۤءِ بِمَا فَضَّلَ اللّٰهُ بَعْضَهُمْ عَلٰى بَعْضٍ وَّبِمَآ اَنْفَقُوْا مِنْ اَمْوَالِهِمْ ۗ فَالصّٰلِحٰتُ قٰنِتٰتٌ حٰفِظٰتٌ لِّلْغَيْبِ بِمَا حَفِظَ اللّٰهُ ۗوَالّٰتِيْ تَخَافُوْنَ نُشُوْزَهُنَّ فَعِظُوْهُنَّ وَاهْجُرُوْهُنَّ فِى الْمَضَاجِعِ وَاضْرِبُوْهُنَّ ۚ فَاِنْ اَطَعْنَكُمْ فَلَا تَبْغُوْا عَلَيْهِنَّ سَبِيْلًا ۗاِنَّ اللّٰهَ كَانَ عَلِيًّا كَبِيْرًا

ar-rijālu qawwāmūna ‘alan-nisā'i bimā faḍḍalallāhu ba‘ḍahum ‘alā ba‘ḍiw wa bimā anfaqū min amwālihim, faṣ-ṣāliḥātu qānitātun ḥāfiẓātul lil-gaibi bimā ḥafiẓallāh(u), wal-lātī takhāfūna nusyūzahunna fa ‘iẓūhunna wahjurūhunna fil-maḍāji‘i waḍribūhunn(a), fa in aṭa‘nakum falā tabgū ‘alaihinna sabīlā(n), innallāha kāna ‘aliyyan kabīrā(n).

Miehet ovat naisten suojelijoita, koska Allah on suosinut joitakin heistä toisten edelle ja koska he kuluttavat omaisuudestaan. Niinpä hurskaat naiset ovat niitä, jotka tottelevat (Allahia) ja pitävät huolta itsestään, kun (heidän aviomiehensä) eivät ole lähellä, koska Allah on pitänyt (heistä) huolta. Naisille, joiden vaivasta olet huolissasi, sinun tulisi antaa neuvoja, jättää heidät eri sänkyihin ja (tarvittaessa) lyödä heitä. Mutta jos he tottelevat sinua, älä etsi syitä vaivata heitä. Totisesti, Allah on Korkein, Suurin.


35

وَاِنْ خِفْتُمْ شِقَاقَ بَيْنِهِمَا فَابْعَثُوْا حَكَمًا مِّنْ اَهْلِهٖ وَحَكَمًا مِّنْ اَهْلِهَا ۚ اِنْ يُّرِيْدَآ اِصْلَاحًا يُّوَفِّقِ اللّٰهُ بَيْنَهُمَا ۗ اِنَّ اللّٰهَ كَانَ عَلِيْمًا خَبِيْرًا

wa in khiftum syiqāqa bainihimā fab‘aṡū ḥakamam min ahlihī wa ḥakamam min ahlihā, iy yurīdā iṣlāḥay yuwaffiqillāhu bainahumā, innallāha kāna ‘alīman khabīrā(n).

Ja jos olet huolissasi siitä, että heidän välilleen syntyy riitaa, lähetä rauhantekijä miehen perheestä ja rauhantekijä naisen perheestä. Jos molemmat (rauhantekijät) aikovat parantaa tilannetta, Allah antaa varmasti taufikin aviomiehelle ja vaimolle. Totisesti, Allah on Kaikkitietävä, Kaikkitietävä.


36

۞ وَاعْبُدُوا اللّٰهَ وَلَا تُشْرِكُوْا بِهٖ شَيْـًٔا وَّبِالْوَالِدَيْنِ اِحْسَانًا وَّبِذِى الْقُرْبٰى وَالْيَتٰمٰى وَالْمَسٰكِيْنِ وَالْجَارِ ذِى الْقُرْبٰى وَالْجَارِ الْجُنُبِ وَالصَّاحِبِ بِالْجَنْۢبِ وَابْنِ السَّبِيْلِۙ وَمَا مَلَكَتْ اَيْمَانُكُمْ ۗ اِنَّ اللّٰهَ لَا يُحِبُّ مَنْ كَانَ مُخْتَالًا فَخُوْرًاۙ

wa‘budullāha wa lā tusyrikū bihī syai'aw wa bil-wālidaini iḥsānaw wa biżil-qurbā wal-yatāmā wal-masākīni wal-jāri żil-qurbā wal-jāril-junubi waṣ-ṣāḥibi bil-jambi wabnis-sabīl(i), wa mā malakat aimānukum, innallāha lā yuḥibbu man kāna mukhtālan fakhūrā(n).

Palvokaa Allahia älkääkä asettako ketään Hänen rinnalleen. Olkaa ystävällisiä vanhemmillenne, lähisukulaisille, orvoille, köyhille, lähellä ja kaukana asuville naapureille, työtovereille, Ibn Sabilille ja kaikille palvelijoillenne. Allah ei todellakaan pidä ihmisistä, jotka ovat ylimielisiä ja ylpeitä itsestään,


37

ۨالَّذِيْنَ يَبْخَلُوْنَ وَيَأْمُرُوْنَ النَّاسَ بِالْبُخْلِ وَيَكْتُمُوْنَ مَآ اٰتٰىهُمُ اللّٰهُ مِنْ فَضْلِهٖۗ وَاَعْتَدْنَا لِلْكٰفِرِيْنَ عَذَابًا مُّهِيْنًاۚ

al-lażīna yabkhalūna wa ya'murūnan-nāsa bil-bukhli wa yaktumūna mā ātāhumullāhu min faḍlih(ī), wa a‘tadnā lil-kāfirīna ‘ażābam muhīnā(n).

(nimittäin) henkilöstä, joka on saita ja käskee muita olemaan saitoja ja piilottaa lahjan, jonka Allah on hänelle antanut. Olemme valmistaneet uskottomille nöyryyttävän rangaistuksen.


38

وَالَّذِيْنَ يُنْفِقُوْنَ اَمْوَالَهُمْ رِئَاۤءَ النَّاسِ وَلَا يُؤْمِنُوْنَ بِاللّٰهِ وَلَا بِالْيَوْمِ الْاٰخِرِ ۗ وَمَنْ يَّكُنِ الشَّيْطٰنُ لَهٗ قَرِيْنًا فَسَاۤءَ قَرِيْنًا

wal-lażīna yunfiqūna amwālahum ri'ā'an-nasi wa lā yu'minūna billāhi wa lā bil-yaumil ākhir(i), wa may yakunisy-syaiṭānu lahū qarīnan fasā'a qarīnā(n).

Ja (myös) niille, jotka kuluttavat omaisuuttaan huvin vuoksi ja muihin ihmisiin (haluaen tulla nähdyiksi ja ylistetyiksi), ja niille, jotka eivät usko Allahiin ja Viimeiseen päivään. Jos joku tekee paholaisen ystäväkseen, niin (tiedä), että hän (paholainen) on hyvin paha ystävä.


39

وَمَاذَا عَلَيْهِمْ لَوْ اٰمَنُوْا بِاللّٰهِ وَالْيَوْمِ الْاٰخِرِ وَاَنْفَقُوْا مِمَّا رَزَقَهُمُ اللّٰهُ ۗوَكَانَ اللّٰهُ بِهِمْ عَلِيْمًا

wa māżā ‘alaihim lau āmanū billāhi wal-yaumil-ākhiri wa anfaqū mimmā razaqahumullāh(u), wa kānallāhu bihim ‘alīmā(n).

Ja mitä (vastalauseita) heillä olisi, jos he uskoisivat Allahiin ja Viimeiseen päivään ja kuluttaisivat osan Allahin heille antamasta elannosta? Ja Allah tietää kaikki heidän tilanteestaan.


40

اِنَّ اللّٰهَ لَا يَظْلِمُ مِثْقَالَ ذَرَّةٍ ۚوَاِنْ تَكُ حَسَنَةً يُّضٰعِفْهَا وَيُؤْتِ مِنْ لَّدُنْهُ اَجْرًا عَظِيْمًا

innallāha lā yaẓlimu miṡqāla żarrah(tin), wa in taku ḥasanatay yuḍā‘ifhā wa yu'ti mil ladunhu ajran ‘aẓīmā(n).

Totisesti, Allah ei tee vääryyttä kenellekään niin suurelle kuin dzarrah (jumalanpalvelus), ja jos on hyvettä (niin pientä kuin dzarrah), Allah varmasti moninkertaistaa sen ja antaa suuren palkkion Omalta puoleltaan.


41

فَكَيْفَ اِذَا جِئْنَا مِنْ كُلِّ اُمَّةٍۢ بِشَهِيْدٍ وَّجِئْنَا بِكَ عَلٰى هٰٓؤُلَاۤءِ شَهِيْدًاۗ

fa kaifa iżā ji'nā min kulli ummatim bisyahīdiw wa ji'nā bika ‘alā hā'ulā'i syahīdā(n).

Ja mikä (uskottomien tila on), jos tuomme todistajan (Rasul) jokaisesta kansasta ja tuomme sinut (Muhammadin) todistajaksi heidän ylleen?


42

يَوْمَىِٕذٍ يَّوَدُّ الَّذِيْنَ كَفَرُوْا وَعَصَوُا الرَّسُوْلَ لَوْ تُسَوّٰى بِهِمُ الْاَرْضُۗ وَلَا يَكْتُمُوْنَ اللّٰهَ حَدِيْثًا ࣖ

yauma'iżiy yawaddul-lażīna kafarū wa ‘aṣawur-rasūla lau tusawwā bihimul-arḍ(u), wa lā yaktumūnallāha ḥadīṡā(n).

Sinä päivänä ne, jotka eivät usko, ja ne, jotka eivät tottele lähettiläätä (Muhammedia), toivovat, että heidät revitään maan tasalle (haudataan tai murskataan maan tasalle), vaikka he eivät voi salata mitään tapahtumaa Allahilta.


43

يٰٓاَيُّهَا الَّذِيْنَ اٰمَنُوْا لَا تَقْرَبُوا الصَّلٰوةَ وَاَنْتُمْ سُكٰرٰى حَتّٰى تَعْلَمُوْا مَا تَقُوْلُوْنَ وَلَا جُنُبًا اِلَّا عَابِرِيْ سَبِيْلٍ حَتّٰى تَغْتَسِلُوْا ۗوَاِنْ كُنْتُمْ مَّرْضٰٓى اَوْ عَلٰى سَفَرٍ اَوْ جَاۤءَ اَحَدٌ مِّنْكُمْ مِّنَ الْغَاۤىِٕطِ اَوْ لٰمَسْتُمُ النِّسَاۤءَ فَلَمْ تَجِدُوْا مَاۤءً فَتَيَمَّمُوْا صَعِيْدًا طَيِّبًا فَامْسَحُوْا بِوُجُوْهِكُمْ وَاَيْدِيْكُمْ ۗ اِنَّ اللّٰهَ كَانَ عَفُوًّا غَفُوْرًا

yā ayyuhal-lażīna āmanū lā taqrabuṣ-ṣalāta wa antum sukārā ḥattā ta‘lamū mā taqūlūna wa lā junuban illā ‘ābirī sabīlin ḥattā tagtasilū, wa in kuntum marḍā au ‘alā safarin au jā'a aḥadum minkum minal-gā'iṭi au lāmastumun-nisā'a falam tajidū mā'an fa tayammamū ṣa‘īdan ṭayyiban famsaḥū biwujūhikum wa aidīkum, innnallāha kāna ‘afuwwan gafūrā(n).

Oi uskovat! Älkää lähestykö rukousta humalassa, ennen kuin olette tietoisia siitä, mitä sanotte, älkääkä (lähestykö moskeijaa ollessanne) humalassa, paitsi ohikulkiessanne tietä ennen kuin olette kylpeneet (bath junub). Jos olette sairaita tai matkalla tai ulostamisen jälkeen tai olette koskettaneet naista, eikä teillä ole vettä, niin tehkää tayammum hyvällä (puhtaalla) pölyllä; pyyhi kasvonne ja kätenne sillä (pölyllä). Totisesti Allah on anteeksiantavainen, anteeksiantavainen.


44

اَلَمْ تَرَ اِلَى الَّذِيْنَ اُوْتُوْا نَصِيْبًا مِّنَ الْكِتٰبِ يَشْتَرُوْنَ الضَّلٰلَةَ وَيُرِيْدُوْنَ اَنْ تَضِلُّوا السَّبِيْلَۗ

alam tara ilal-lażīna ūtū naṣībam minal-kitābi yasytarūnaḍ-ḍalālata wa yurīdūna an taḍillus-sabīl(a).

Ettekö ole ajatelleet niitä, joille annettiin osa Kirjasta (Toorasta)? He ostavat harhaa ja toivovat teidän eksyvän oikealta polulta.


45

وَاللّٰهُ اَعْلَمُ بِاَعْدَاۤىِٕكُمْ ۗوَكَفٰى بِاللّٰهِ وَلِيًّا ۙوَّكَفٰى بِاللّٰهِ نَصِيْرًا

wallāhu a‘lamu bi'a‘dā'ikum, wa kafā billāhi waliyyaw wa kafā billāhi naṣīrā(n).

Ja Allah tuntee vihollisenne parhaiten. Allah on riittävä suojelija ja Allah riittävä auttaja.


46

مِنَ الَّذِيْنَ هَادُوْا يُحَرِّفُوْنَ الْكَلِمَ عَنْ مَّوَاضِعِهٖ وَيَقُوْلُوْنَ سَمِعْنَا وَعَصَيْنَا وَاسْمَعْ غَيْرَ مُسْمَعٍ وَّرَاعِنَا لَيًّاۢ بِاَلْسِنَتِهِمْ وَطَعْنًا فِى الدِّيْنِۗ وَلَوْ اَنَّهُمْ قَالُوْا سَمِعْنَا وَاَطَعْنَا وَاسْمَعْ وَانْظُرْنَا لَكَانَ خَيْرًا لَّهُمْ وَاَقْوَمَۙ وَلٰكِنْ لَّعَنَهُمُ اللّٰهُ بِكُفْرِهِمْ فَلَا يُؤْمِنُوْنَ اِلَّا قَلِيْلًا

minal-lażīna hādū yuḥarrifūnal-kalima ‘am mawāḍi‘ihī wa yaqūlūna sami‘nā wa ‘aṣainā wasma‘ gaira musmi‘iw wa rā‘inā layyam bi'alsinatihim wa ṭa‘nan fid-dīn(i), wa lau annahum qālū sami‘nā wa aṭa‘nā wasma‘ wanẓurnā lakāna khairal lahum wa aqwam(a), wa lākil la‘anahumullāhu bikufrihim falā yu'minūna illā qalīlā(n).

(Eli) juutalaisten keskuudessa, jotka muuttavat sanat paikoiltaan. Ja he sanoivat: "Me kuulimme, mutta emme tottele." Ja (he sanoivat myös): "Kuunnelkaa", vaikka (te Muhammed) ette itse kuullut mitään. Ja (he sanovat): "Raa'ina" vääntelee kieltään ja arvostelee uskontoa. Jos he olisivat sanoneet: "Me kuulemme ja tottelemme, kuuntelemme ja kiinnitämme huomiota meihin", se olisi ollut heille parempi ja oikeampi, mutta Allah kirosi heidät heidän epäuskonsa tähden. He eivät usko, paitsi hyvin harvat.


47

يٰٓاَيُّهَا الَّذِيْنَ اُوْتُوا الْكِتٰبَ اٰمِنُوْا بِمَا نَزَّلْنَا مُصَدِّقًا لِّمَا مَعَكُمْ مِّنْ قَبْلِ اَنْ نَّطْمِسَ وُجُوْهًا فَنَرُدَّهَا عَلٰٓى اَدْبَارِهَآ اَوْ نَلْعَنَهُمْ كَمَا لَعَنَّآ اَصْحٰبَ السَّبْتِ ۗ وَكَانَ اَمْرُ اللّٰهِ مَفْعُوْلًا

yā ayyuhal-lażīna ūtul-kitāba āminū bimā nazzalnā muṣaddiqal limā ma‘akum min qabli an naṭmisa wujūhan fa naruddahā ‘alā adbārihā au nal‘anahum kamā la‘annā aṣḥābas-sabt(i), wa kāna amrullāhi maf‘ūlā(n).

Oi ihmiset, joille on annettu Kirja! Uskokaa siihen, minkä olemme lähettäneet alas (Koraaniin), joka vahvistaa Kirjan, joka on teidän kanssanne, ennen kuin muutamme (teidän) kasvonne, sitten käännämme heidät takaisin tai kiroamme heidät, kuten kiroamme ne (jotka tekevät moraalittomuutta) sapattina (lauantaina). Ja Jumalan säädös on varmasti voimassa.


48

اِنَّ اللّٰهَ لَا يَغْفِرُ اَنْ يُّشْرَكَ بِهٖ وَيَغْفِرُ مَا دُوْنَ ذٰلِكَ لِمَنْ يَّشَاۤءُ ۚ وَمَنْ يُّشْرِكْ بِاللّٰهِ فَقَدِ افْتَرٰٓى اِثْمًا عَظِيْمًا

innallāha lā yagfiru ay yusyraka bihī wa yagfiru mā dūna żālika limay yasyā'(u), wa may yusyrik billāhi fa qadiftarā iṡman ‘aẓīmā(n).

Totisesti, Allah ei anna anteeksi (syntiä) siitä, että Hän asettaa vertaisiaan (shirk), ja Hän antaa anteeksi muun kuin (shirk) kenelle Hän haluaa. Joka asettaa Allahin rinnalle vertaisia, on tehnyt suuren synnin.


49

اَلَمْ تَرَ اِلَى الَّذِيْنَ يُزَكُّوْنَ اَنْفُسَهُمْ ۗ بَلِ اللّٰهُ يُزَكِّيْ مَنْ يَّشَاۤءُ وَلَا يُظْلَمُوْنَ فَتِيْلًا

alam tara ilal-lażīna yuzakkūna anfusahum, balillāhu yuzakkī may yasyā'u wa lā yuẓlamūna fatīlā(n).

Ettekö kiinnitä huomiota ihmisiin, jotka pitävät itseään pyhinä (juutalaiset ja kristityt)? Totisesti, Allah puhdistaa kenet tahtoo, eikä heille tehdä pienintäkään vääryyttä.


50

اُنْظُرْ كَيْفَ يَفْتَرُوْنَ عَلَى اللّٰهِ الْكَذِبَۗ وَكَفٰى بِهٖٓ اِثْمًا مُّبِيْنًا ࣖ

unẓur kaifa yaftarūna ‘alallāhil-każib(a), wa kafā bihī iṡmam mubīnā(n).

Katso, kuinka he sepittävät valheita Jumalaa vastaan! Ja se riittää, jotta teosta tulisi todellinen synti (heille).


51

اَلَمْ تَرَ اِلَى الَّذِيْنَ اُوْتُوْا نَصِيْبًا مِّنَ الْكِتٰبِ يُؤْمِنُوْنَ بِالْجِبْتِ وَالطَّاغُوْتِ وَيَقُوْلُوْنَ لِلَّذِيْنَ كَفَرُوْا هٰٓؤُلَاۤءِ اَهْدٰى مِنَ الَّذِيْنَ اٰمَنُوْا سَبِيْلًا

alam tara ilal-lażīna ūtū naṣībam minal-kitābi yu'minūna bil-jibti waṭ-ṭāgūti wa yaqūlūna lil-lażīna kafarū hā'ulā'i ahdā minal-lażīna āmanū sabīlā(n).

Etkö kiinnittänyt huomiota niihin, joille annettiin osa Kirjasta (Toorasta)? He uskoivat Jibtiin ja Taghutiin ja sanoivat uskottomille (Mekan polyteisteille), että he olivat oikeammassa polussa kuin uskovat.


52

اُولٰۤىِٕكَ الَّذِيْنَ لَعَنَهُمُ اللّٰهُ ۗوَمَنْ يَّلْعَنِ اللّٰهُ فَلَنْ تَجِدَ لَهٗ نَصِيْرًا

ulā'ikal-lażīna la‘anahumullāh(u), wa may yal‘anillāhu falan tajida lahū naṣīrā(n).

Nämä ovat ihmisiä, jotka Allah kirosi. Ja kenellä tahansa Allah kiroaa, hänellä ei varmasti ole auttajaa.


53

اَمْ لَهُمْ نَصِيْبٌ مِّنَ الْمُلْكِ فَاِذًا لَّا يُؤْتُوْنَ النَّاسَ نَقِيْرًاۙ

am lahum naṣībum minal-mulki fa iżal lā yu'tūnan-nāsa naqīrā(n).

Vai omistavatko he osan valtakunnasta (vallasta), vaikka he eivät anna pienintäkään (hyvettä) ihmisille,


54

اَمْ يَحْسُدُوْنَ النَّاسَ عَلٰى مَآ اٰتٰىهُمُ اللّٰهُ مِنْ فَضْلِهٖۚ فَقَدْ اٰتَيْنَآ اٰلَ اِبْرٰهِيْمَ الْكِتٰبَ وَالْحِكْمَةَ وَاٰتَيْنٰهُمْ مُّلْكًا عَظِيْمًا

am yaḥsudūnan-nāsa ‘alā mā ātāhumullāhu min faḍlih(ī), faqad ātainā āla ibrāhīmal-kitāba wal-ḥikmata wa ātaināhum mulkan ‘aẓīmā(n).

Vai kadehtivatko he ihmistä (Muhammedia) sen lahjan vuoksi, jonka Allah on hänelle antanut? Totisesti, Me olemme antanut Kirjan ja viisauden Abrahamin perheelle, ja Me olemme antanut heille suuren valtakunnan (vallan).


55

فَمِنْهُمْ مَّنْ اٰمَنَ بِهٖ وَمِنْهُمْ مَّنْ صَدَّ عَنْهُ ۗ وَكَفٰى بِجَهَنَّمَ سَعِيْرًا

fa minhum man āmana bihī wa minhum man ṣadda ‘anh(u), wa kafā bijahannama sa‘īrā(n).

Joten niiden (jotka ovat kateellisia) joukossa on niitä, jotka uskovat häneen, ja on myös niitä, jotka estävät (ihmisiä) uskomasta häneen. (Heille) riittää Helvetti, jonka liekit palavat.


56

اِنَّ الَّذِيْنَ كَفَرُوْا بِاٰيٰتِنَا سَوْفَ نُصْلِيْهِمْ نَارًاۗ كُلَّمَا نَضِجَتْ جُلُوْدُهُمْ بَدَّلْنٰهُمْ جُلُوْدًا غَيْرَهَا لِيَذُوْقُوا الْعَذَابَۗ اِنَّ اللّٰهَ كَانَ عَزِيْزًا حَكِيْمًا

innal-lażīna kafarū bi'āyātinā sanuṣlīhim nārā(n), kullamā naḍijat julūduhum baddalnāhum julūdan gairahā liyażūqul-‘ażāb(a), innallāha kāna ‘azīzan ḥakīmā(n).

Totisesti, ne, jotka eivät usko jakeisiimme, Me heitämme helvettiin. Joka kerta, kun heidän ihonsa palaa, Me korvaamme sen toisella iholla, jotta he maistaisivat rangaistusta. Totisesti, Allah on kaikkivaltias, kaikkitietävä.


57

وَالَّذِيْنَ اٰمَنُوْا وَعَمِلُوا الصّٰلِحٰتِ سَنُدْخِلُهُمْ جَنّٰتٍ تَجْرِيْ مِنْ تَحْتِهَا الْاَنْهٰرُ خٰلِدِيْنَ فِيْهَآ اَبَدًاۗ لَهُمْ فِيْهَآ اَزْوَاجٌ مُّطَهَّرَةٌ ۙ وَّنُدْخِلُهُمْ ظِلًّا ظَلِيْلًا

wal-lażīna āmanū wa ‘amiluṣ-ṣāliḥāti sanudkhiluhum jannātin tajrī min taḥtihal-anhāru khālidīna fīhā abadā(n), lahum fīhā azwājum muṭahharah(tun), wa nudkhiluhum ẓillan ẓalīlā(n).

Mitä tulee niihin, jotka uskovat ja tekevät hyviä tekoja, Me viemme puutarhoihin, joiden alla purot virtaavat, ja joissa he saavat asua ikuisesti. Siellä heillä oli puhtaat kumppanit, ja Me asetimme heidät varjoisaan ja mukavaan paikkaan.


58

۞ اِنَّ اللّٰهَ يَأْمُرُكُمْ اَنْ تُؤَدُّوا الْاَمٰنٰتِ اِلٰٓى اَهْلِهَاۙ وَاِذَا حَكَمْتُمْ بَيْنَ النَّاسِ اَنْ تَحْكُمُوْا بِالْعَدْلِ ۗ اِنَّ اللّٰهَ نِعِمَّا يَعِظُكُمْ بِهٖ ۗ اِنَّ اللّٰهَ كَانَ سَمِيْعًاۢ بَصِيْرًا

innallāha ya'murukum an tu'addul-amānāti ilā ahlihā, wa iżā ḥakamtum bainan-nāsi an taḥkumū bil-‘adl(i), innallāha ni‘immā ya‘iẓukum bih(ī), innallāha kāna samī‘am baṣīrā(n).

Totisesti, Allah käskee teitä välittämään viestin niille, joilla on oikeus siihen, ja kun te asetatte lain ihmisten välille, teidän on asetettava se oikeudenmukaisesti. Totisesti, Allah on paras opettajanne. Totisesti, Allah on kaikkikuuleva, kaikkinäkevä.


59

يٰٓاَيُّهَا الَّذِيْنَ اٰمَنُوْٓا اَطِيْعُوا اللّٰهَ وَاَطِيْعُوا الرَّسُوْلَ وَاُولِى الْاَمْرِ مِنْكُمْۚ فَاِنْ تَنَازَعْتُمْ فِيْ شَيْءٍ فَرُدُّوْهُ اِلَى اللّٰهِ وَالرَّسُوْلِ اِنْ كُنْتُمْ تُؤْمِنُوْنَ بِاللّٰهِ وَالْيَوْمِ الْاٰخِرِۗ ذٰلِكَ خَيْرٌ وَّاَحْسَنُ تَأْوِيْلًا ࣖ

yā ayyuhal-lażīna āmanū aṭī‘ullāha wa aṭī‘ur-rasūla wa ulil-amri minkum, fa in tanāza‘tum fī syai'in fa rudd­hu ilallāhi war-rasūli in kuntum tu'minūna billāhi wal-yaumil-ākhir(i), żālika khairuw wa aḥsanu ta'wīlā(n).

Te uskovaiset! Totelkaa Allahia ja totelkaa Lähettiläätä (Muhammedia) ja Ulil Amria (auktoriteettia) keskuudessanne. Jos teillä on erimielisyyksiä jostakin asiasta, palauttakaa se Allahin (Koraanin) ja Lähettilään (Hänen sunnansa) luo, jos uskotte Allahiin ja Viimeiseen päivään. Se on tärkeämpää (teille) ja seuraukset ovat paremmat.


60

اَلَمْ تَرَ اِلَى الَّذِيْنَ يَزْعُمُوْنَ اَنَّهُمْ اٰمَنُوْا بِمَآ اُنْزِلَ اِلَيْكَ وَمَآ اُنْزِلَ مِنْ قَبْلِكَ يُرِيْدُوْنَ اَنْ يَّتَحَاكَمُوْٓا اِلَى الطَّاغُوْتِ وَقَدْ اُمِرُوْٓا اَنْ يَّكْفُرُوْا بِهٖ ۗوَيُرِيْدُ الشَّيْطٰنُ اَنْ يُّضِلَّهُمْ ضَلٰلًا ۢ بَعِيْدًا

alam tara ilal-lażīna yaz‘umūna annahum āmanū bimā unzila ilaika wa mā unzila min qablika yurīdūna ay yataḥākamū ilaṭ-ṭāgūti wa qad umirū ay yakfurū bih(ī), wa yurīdusy-syaiṭānu ay yuḍillahum ḍalālam ba‘īdā(n).

Ettekö (Muhammed) ole kiinnittänyt huomiota niihin, jotka väittävät uskovansa siihen, mikä on ilmoitettu teille ja siihen, mikä on ilmoitettu ennen teitä? Mutta he silti haluavat laillisia määräyksiä taghutille, vaikka heidät on käsketty kieltämään taghut. Ja Saatana aikoo johtaa heidät harhaan niin pitkälle kuin mahdollista.


61

وَاِذَا قِيْلَ لَهُمْ تَعَالَوْا اِلٰى مَآ اَنْزَلَ اللّٰهُ وَاِلَى الرَّسُوْلِ رَاَيْتَ الْمُنٰفِقِيْنَ يَصُدُّوْنَ عَنْكَ صُدُوْدًاۚ

wa iżā qīla lahum ta‘ālau ilā mā anzalallāhu wa ilar-rasūli ra'aital-munāfiqīna yaṣuddūna ‘anka ṣudūdā(n).

Ja kun heille sanotaan: "Tulkaa (tottelemaan) sitä, mitä Allah on ilmoittanut, ja (tottelemaan) Lähettiläätä", (epäilemättä) te (Muhammed) näette tekopyhien jarruttavan teitä kovasti.


62

فَكَيْفَ اِذَآ اَصَابَتْهُمْ مُّصِيْبَةٌ ۢبِمَا قَدَّمَتْ اَيْدِيْهِمْ ثُمَّ جَاۤءُوْكَ يَحْلِفُوْنَ بِاللّٰهِ ۖاِنْ اَرَدْنَآ اِلَّآ اِحْسَانًا وَّتَوْفِيْقًا

fa kaifa iżā aṣābathum muṣībatum bimā qaddamat aidīhim ṡumma jā'ūka yaḥlifūna billāh(i), in aradnā illā iḥsānaw wa taufīqā(n).

Mitä tapahtuu, jos (tulevaisuudessa) heitä (tekopyhiä) kohtaa onnettomuus heidän omien kättensä tekojen vuoksi, ja he tulevat luoksenne (Muhammed) vannoen: "Allahin nimeen, emme koskaan halua mitään muuta kuin hyvyyttä ja rauhaa."


63

اُولٰۤىِٕكَ الَّذِيْنَ يَعْلَمُ اللّٰهُ مَا فِيْ قُلُوْبِهِمْ فَاَعْرِضْ عَنْهُمْ وَعِظْهُمْ وَقُلْ لَّهُمْ فِيْٓ اَنْفُسِهِمْ قَوْلًا ۢ بَلِيْغًا

ulā'ikal-lażīna ya‘lamullāhu mā fī qulūbihim fa a‘riḍ ‘anhum wa ‘iẓhum wa qul lahum fī anfusihim qaulam balīgā(n).

He ovat ihmisiä, joiden sydämissä (tosin) Allah tietää, mitä on. Kääntäkää siis heille selkänne ja antakaa heille neuvoja ja puhukaa heille sanoja, jotka vaikuttavat heidän sieluihinsa.


64

وَمَآ اَرْسَلْنَا مِنْ رَّسُوْلٍ اِلَّا لِيُطَاعَ بِاِذْنِ اللّٰهِ ۗوَلَوْ اَنَّهُمْ اِذْ ظَّلَمُوْٓا اَنْفُسَهُمْ جَاۤءُوْكَ فَاسْتَغْفَرُوا اللّٰهَ وَاسْتَغْفَرَ لَهُمُ الرَّسُوْلُ لَوَجَدُوا اللّٰهَ تَوَّابًا رَّحِيْمًا

wa mā arsalnā mir rasūlin illā liyuṭā‘a bi'iżnillāh(i), wa lau annahum iẓ ẓalamū anfusahum jā'ūka fastagfarullāha wastagfara lahumur-rasūlu lawajadullāha tawwābar raḥīmā(n).

Emmekä lähettäneet lähettilää, ellei häntä toteltaisi Allahin luvalla. Ja totisesti, jos he, tehtyään itselleen vääryyttä, tulisivat luoksenne (Muhammed) ja pyytäisivät Allahilta anteeksiantoa, ja Lähettiläs myös pyytäisi heille anteeksiantoa, he varmasti havaitsivat Allahin katumuksen hyväksyväksi ja armollisimmaksi.


65

فَلَا وَرَبِّكَ لَا يُؤْمِنُوْنَ حَتّٰى يُحَكِّمُوْكَ فِيْمَا شَجَرَ بَيْنَهُمْ ثُمَّ لَا يَجِدُوْا فِيْٓ اَنْفُسِهِمْ حَرَجًا مِّمَّا قَضَيْتَ وَيُسَلِّمُوْا تَسْلِيْمًا

falā wa rabbika lā yu'minūna ḥattā yuḥakkimūka fīmā syajara bainahum ṡumma lā yajidū fī anfusihim ḥarajam mimmā qaḍaita wa yusallimū taslīmā(n).

Herrasi kautta, he eivät usko, ennen kuin tekevät sinusta (Muhammedista) tuomarin kiistanalaisessa asiassa, (jotta) heidän sydämessään ei olisi mitään vastalauseita antamaasi päätöstä vastaan, vaan he hyväksyisivät sen täysin määrin.


66

وَلَوْ اَنَّا كَتَبْنَا عَلَيْهِمْ اَنِ اقْتُلُوْٓا اَنْفُسَكُمْ اَوِ اخْرُجُوْا مِنْ دِيَارِكُمْ مَّا فَعَلُوْهُ اِلَّا قَلِيْلٌ مِّنْهُمْ ۗوَلَوْ اَنَّهُمْ فَعَلُوْا مَا يُوْعَظُوْنَ بِهٖ لَكَانَ خَيْرًا لَّهُمْ وَاَشَدَّ تَثْبِيْتًاۙ

wa lau annā katabnā ‘alaihim aniqtulū anfusakum awikhrujū min diyārikum mā fa‘alūhu illā qalīlum minhum, wa lau annahum fa‘alū mā yū‘aẓūna bihī lakāna khairal lahum wa asyadda taṡbītā(n).

Ja vaikka olisimme käskeneet heitä: "Tappakaa itsenne tai lähtekää kodeistanne", he eivät olisi tehneet niin, paitsi pieni joukko heistä. Ja jos he todella olisivat noudattaneet annettuja käskyjä, se olisi ollut heille parempi ja olisi vahvistanut (heidän uskoaan),


67

وَّاِذًا لَّاٰتَيْنٰهُمْ مِّنْ لَّدُنَّآ اَجْرًا عَظِيْمًاۙ

wa iżal la'ātaināhum mil ladunnā ajran ‘aẓīmā(n).

ja siksi Me annamme heille varmasti suuren palkkion meiltä,


68

وَّلَهَدَيْنٰهُمْ صِرَاطًا مُّسْتَقِيْمًا

wa lahadaināhum ṣirāṭam mustaqīmā(n).

ja Me näytämme heille varmasti oikean tien.


69

وَمَنْ يُّطِعِ اللّٰهَ وَالرَّسُوْلَ فَاُولٰۤىِٕكَ مَعَ الَّذِيْنَ اَنْعَمَ اللّٰهُ عَلَيْهِمْ مِّنَ النَّبِيّٖنَ وَالصِّدِّيْقِيْنَ وَالشُّهَدَاۤءِ وَالصّٰلِحِيْنَ ۚ وَحَسُنَ اُولٰۤىِٕكَ رَفِيْقًا

wa may yuṭi‘illāha war-rasūla fa ulā'ika ma‘al-lażīna an‘amallāhu ‘alaihim minan-nabiyyīna waṣ-ṣiddīqīna wasy-syuhadā'i waṣ-ṣāliḥīn(a), wa ḥasuna ulā'ika rafīqā(n).

Ja ne, jotka tottelevat Allahia ja Lähettiläätä (Muhammedia), he ovat niiden kanssa, joille Allah on antanut suosionsa, (nimittäin) profeettojen, totuuden rakastajien, marttyyrien ja hurskaiden. He ovat parhaita ystäviä.


70

ذٰلِكَ الْفَضْلُ مِنَ اللّٰهِ ۗوَكَفٰى بِاللّٰهِ عَلِيْمًا ࣖ

Żālikal-faḍlu minallāh(i), wa kafā billāhi ‘alīmā(n).

Tämä on lahja Allahilta, ja Allah, Kaikkitietävä, on riittävä.


71

يٰٓاَيُّهَا الَّذِيْنَ اٰمَنُوْا خُذُوْا حِذْرَكُمْ فَانْفِرُوْا ثُبَاتٍ اَوِ انْفِرُوْا جَمِيْعًا

yā ayyuhal-lażīna āmanū khużū ḥiżrakum fanfirū ṡubātin awinfirū jamī‘ā(n).

Te uskovaiset! Olkaa valmiita ja edetkää (taistelukentälle) ryhmissä tai yhdessä (samanaikaisesti).


72

وَاِنَّ مِنْكُمْ لَمَنْ لَّيُبَطِّئَنَّۚ فَاِنْ اَصَابَتْكُمْ مُّصِيْبَةٌ قَالَ قَدْ اَنْعَمَ اللّٰهُ عَلَيَّ اِذْ لَمْ اَكُنْ مَّعَهُمْ شَهِيْدًا

wa inna minkum lamal layubaṭṭi'ann(a), fa in aṣābatkum muṣībatun qāla qad an‘amallāhu ‘alayya iż lam akum ma‘ahum syahīdā(n).

Ja totisesti teidän keskuudessanne täytyy olla ihmisiä, jotka ovat hyvin haluttomia (taistelemaan). Sitten, jos onnettomuus kohtaa teitä, hän sanoo: "Totisesti, Allah on antanut minulle suosion, koska en taistellut heitä vastaan."


73

وَلَىِٕنْ اَصَابَكُمْ فَضْلٌ مِّنَ اللّٰهِ لَيَقُوْلَنَّ كَاَنْ لَّمْ تَكُنْۢ بَيْنَكُمْ وَبَيْنَهٗ مَوَدَّةٌ يّٰلَيْتَنِيْ كُنْتُ مَعَهُمْ فَاَفُوْزَ فَوْزًا عَظِيْمًا

wa la'in aṣābakum faḍlum minallāhi layaqūlanna ka'allam takum bainakum wa bainahū mawaddattuy yā laitanī kuntu ma‘ahum fa afūza fauzan ‘aẓīmā(n).

Ja totisesti, jos saatte armon (voiton) Allahilta, hän varmasti sanoo, ikään kuin teidän ja hänen välillänne ei olisi koskaan ollutkaan rakkauden suhdetta: "Oi, jos olisin heidän kanssaan, olisin varmasti saavuttanut suuren voiton."


74

۞ فَلْيُقَاتِلْ فِيْ سَبِيْلِ اللّٰهِ الَّذِيْنَ يَشْرُوْنَ الْحَيٰوةَ الدُّنْيَا بِالْاٰخِرَةِ ۗ وَمَنْ يُّقَاتِلْ فِيْ سَبِيْلِ اللّٰهِ فَيُقْتَلْ اَوْ يَغْلِبْ فَسَوْفَ نُؤْتِيْهِ اَجْرًا عَظِيْمًا

falyuqātil fī sabīlillāhil-lażīna yasytarūnal-ḥayātad-dun-yā bil-ākhirah(ti), wa may yuqātil fī sabīlillāhi fa yuqtal au yaglib fa saufa nu'tīhi ajran ‘aẓīmā(n).

Siksi ne, jotka myyvät maallisen elämänsä tuonpuoleisen vuoksi, taistelkoot Allahin tiellä. Ja sille, joka taistelee Allahin tiellä ja kaatuu tai voittaa, Me annamme suuren palkinnon.


75

وَمَا لَكُمْ لَا تُقَاتِلُوْنَ فِيْ سَبِيْلِ اللّٰهِ وَالْمُسْتَضْعَفِيْنَ مِنَ الرِّجَالِ وَالنِّسَاۤءِ وَالْوِلْدَانِ الَّذِيْنَ يَقُوْلُوْنَ رَبَّنَآ اَخْرِجْنَا مِنْ هٰذِهِ الْقَرْيَةِ الظَّالِمِ اَهْلُهَاۚ وَاجْعَلْ لَّنَا مِنْ لَّدُنْكَ وَلِيًّاۚ وَاجْعَلْ لَّنَا مِنْ لَّدُنْكَ نَصِيْرًا

wa mā lakum lā tuqātilūna fī sabīlillāhi wal-mustaḍ‘afīna minar-rijāli wan-nisā'i wal-wildānil-lażīna yaqūlūna rabbanā akhrijnā min hāżihil-qaryatiẓ-ẓālimi ahluhā, waj‘al lanā mil ladunka waliyyā(n), waj‘al lanā mil ladunka naṣīrā(n).

Ja miksi ette halua taistella Allahin tiellä ja (puolustaa) heikkoja, olivatpa he miehiä, naisia ​​tai lapsia, jotka rukoilevat: "Herramme, vie meidät pois tästä maasta (Mekasta), jonka asukkaat ovat epäoikeudenmukaisia. Anna meille suojelija rinnaltasi ja anna meille auttaja rinnaltasi."


76

اَلَّذِيْنَ اٰمَنُوْا يُقَاتِلُوْنَ فِيْ سَبِيْلِ اللّٰهِ ۚ وَالَّذِيْنَ كَفَرُوْا يُقَاتِلُوْنَ فِيْ سَبِيْلِ الطَّاغُوْتِ فَقَاتِلُوْٓا اَوْلِيَاۤءَ الشَّيْطٰنِ ۚ اِنَّ كَيْدَ الشَّيْطٰنِ كَانَ ضَعِيْفًا ۚ ࣖ

al-lażīna āmanū yuqātilūna fī sabīlillāh(i), wal-lażīna kafarū yuqātilūna fī sabīliṭ-ṭāgūti fa qātilū auliyā'asy-syaiṭān(i), inna kaidasy-syaiṭāni kāna ḍa‘īfā(n).

Uskovat taistelevat Allahin tiellä, ja uskottomat taistelevat Taghutin tiellä. Joten taistelkaa paholaisen ystäviä vastaan, sillä paholaisen juonet ovat heikkoja.


77

اَلَمْ تَرَ اِلَى الَّذِيْنَ قِيْلَ لَهُمْ كُفُّوْٓا اَيْدِيَكُمْ وَاَقِيْمُوا الصَّلٰوةَ وَاٰتُوا الزَّكٰوةَۚ فَلَمَّا كُتِبَ عَلَيْهِمُ الْقِتَالُ اِذَا فَرِيْقٌ مِّنْهُمْ يَخْشَوْنَ النَّاسَ كَخَشْيَةِ اللّٰهِ اَوْ اَشَدَّ خَشْيَةً ۚ وَقَالُوْا رَبَّنَا لِمَ كَتَبْتَ عَلَيْنَا الْقِتَالَۚ لَوْلَآ اَخَّرْتَنَآ اِلٰٓى اَجَلٍ قَرِيْبٍۗ قُلْ مَتَاعُ الدُّنْيَا قَلِيْلٌۚ وَالْاٰخِرَةُ خَيْرٌ لِّمَنِ اتَّقٰىۗ وَلَا تُظْلَمُوْنَ فَتِيْلًا

alam tara ilal-lażīna qīla lahum kuffū aidiyakum wa aqīmuṣ-ṣalāta wa ātuz-zakāt(a), fa lammā kutiba ‘alaihimul-qitālu iżā farīqum minhum yakhsyaunan-nāsa kakhasy-yatillāhi au asyadda khasy-yah(tan), wa qālū rabbanā lima katabta ‘alainal-qitāl(a), lau lā akhkhartanā ilā ajalin qarīb(in), qul matā‘ud-dun-yā qalīl(un), wal-ākhiratu khairul limanittaqā, wa lā tuẓlamūna fatīlā(n).

Älkää välittäkö ihmisistä, joille sanotaan: "Pidättäkää kätenne (taistelulta), suorittakaa rukouksia ja maksakaa zakat!" Kun heidän oli pakko taistella, yhtäkkiä jotkut heistä (tekopyhät) alkoivat pelätä ihmisiä (vihollisia), aivan kuten he pelkäsivät Allahia, vielä enemmän (kuin sitä). He sanoivat: "Herramme, miksi olet pakottanut meidät taistelemaan? Miksi et ole lykännyt (taisteluvelvollisuutta) meitä vastaan ​​jonkin aikaa?" Sano: "Tässä maailmassa on vähän nautintoja, ja tuonpuoleinen elämä on parempi hurskaille (jotka saavat palkintoja taistelusta), eikä teille tehdä pienintäkään vääryyttä."


78

اَيْنَ مَا تَكُوْنُوْا يُدْرِكْكُّمُ الْمَوْتُ وَلَوْ كُنْتُمْ فِيْ بُرُوْجٍ مُّشَيَّدَةٍ ۗ وَاِنْ تُصِبْهُمْ حَسَنَةٌ يَّقُوْلُوْا هٰذِهٖ مِنْ عِنْدِ اللّٰهِ ۚ وَاِنْ تُصِبْهُمْ سَيِّئَةٌ يَّقُوْلُوْا هٰذِهٖ مِنْ عِنْدِكَ ۗ قُلْ كُلٌّ مِّنْ عِنْدِ اللّٰهِ ۗ فَمَالِ هٰٓؤُلَاۤءِ الْقَوْمِ لَا يَكَادُوْنَ يَفْقَهُوْنَ حَدِيْثًا

aina mā takūnū yudrikkumul-mautu wa lau kuntum fī burūjim musyayyadah(tin), wa in tuṣibhum ḥasanatuy yaqūlū hāżihī min ‘indillāh(i), wa in tuṣibhum sayyi'atuy yaqūlū hāżihī min ‘indik(a), qul kullum min ‘indillāh(i), famā lihā'ulā'il-qaumi lā yakādūna yafqahūna ḥadīṡā(n).

Missä tahansa olettekin, kuolema saavuttaa teidät, vaikka olisitte korkeassa ja vahvassa linnoituksessa. Jos he saavat hyvää, he sanovat: "Tämä on Allahilta", ja jos heille tapahtuu jotain pahaa, he sanovat: "Tämä on teiltä (Muhammedilta)." Sano: "Kaikki (tulee) Allahilta." Miksi siis nuo ihmiset (tekopyhät) tuskin ymmärtävät keskustelua (vähäisinkään määrin)?"


79

مَآ اَصَابَكَ مِنْ حَسَنَةٍ فَمِنَ اللّٰهِ ۖ وَمَآ اَصَابَكَ مِنْ سَيِّئَةٍ فَمِنْ نَّفْسِكَ ۗ وَاَرْسَلْنٰكَ لِلنَّاسِ رَسُوْلًا ۗ وَكَفٰى بِاللّٰهِ شَهِيْدًا

mā aṣābaka min ḥasanatin fa minallāh(i), wa mā aṣābaka min sayyi'atin fa min nafsik(a), wa arsalnāka lin-nāsi rasūlā(n), wa kafā billāhi syahīdā(n).

Kaikki hyvä, mitä saatte, on Allahilta, ja kaikki paha, mitä teille tapahtuu, on omaa (syitänne). Me lähetimme teidät (Muhammed) sanansaattajaksi (koko) ihmiskunnalle. Ja Allah on riittävä todistaja.


80

مَنْ يُّطِعِ الرَّسُوْلَ فَقَدْ اَطَاعَ اللّٰهَ ۚ وَمَنْ تَوَلّٰى فَمَآ اَرْسَلْنٰكَ عَلَيْهِمْ حَفِيْظًا ۗ

may yuṭi‘ir-rasūla faqad aṭā‘allāh(a), wa man tawallā famā arsalnāka ‘alaihim ḥafīẓā(n).

Joka tottelee sanansaattajaa (Muhammedia), hän on totteleva Allahia. Ja joka kääntyy pois (tottelevaisuudesta), hän (tiedä), ettemme ole lähettäneet sinua (Muhammed) heidän suojelijakseen.


81

وَيَقُوْلُوْنَ طَاعَةٌ ۖ فَاِذَا بَرَزُوْا مِنْ عِنْدِكَ بَيَّتَ طَاۤىِٕفَةٌ مِّنْهُمْ غَيْرَ الَّذِيْ تَقُوْلُ ۗ وَاللّٰهُ يَكْتُبُ مَا يُبَيِّتُوْنَ ۚ فَاَعْرِضْ عَنْهُمْ وَتَوَكَّلْ عَلَى اللّٰهِ ۗ وَكَفٰى بِاللّٰهِ وَكِيْلًا

wa yaqūlūna ṭā‘ah(tun), fa iżā barazū min ‘indika bayyata ṭā'ifatum minhum gairal-lażī taqūl(u), wallāhu yaktubu mā yubayyitūn(a), fa a‘riḍ ‘anhum wa tawakkal ‘alallāh(i), wa kafā billāhi wakīlā(n).

Ja he (tekopyhät) sanovat: "(Meidän velvollisuutemme on vain) totella." Kuitenkin, kun he lähtivät teidän (Muhammed) viereltänne, jotkut heistä suunnittelivat yöllä strategioita (tekivät päätöksiä) toisin kuin aiemmin. Allah kirjaa ylös heidän sinä yönä laatimansa strategiat, joten kääntykää pois heistä ja luottakaa Allahiin. Allah on riittävä suojelija.


82

اَفَلَا يَتَدَبَّرُوْنَ الْقُرْاٰنَ ۗ وَلَوْ كَانَ مِنْ عِنْدِ غَيْرِ اللّٰهِ لَوَجَدُوْا فِيْهِ اخْتِلَافًا كَثِيْرًا

afalā yatadabbarūnal-qur'ān(a), wa lau kāna min ‘indi gairillāhi lawajadū fīhikhtilāfan kaṡīrā(n).

Eivätkö he siis arvosta (tutki) Koraania? Jos (Koraani) ei olisi Allahilta, he varmasti löytäisivät siitä monia ristiriitaisia ​​asioita.


83

وَاِذَا جَاۤءَهُمْ اَمْرٌ مِّنَ الْاَمْنِ اَوِ الْخَوْفِ اَذَاعُوْا بِهٖ ۗ وَلَوْ رَدُّوْهُ اِلَى الرَّسُوْلِ وَاِلٰٓى اُولِى الْاَمْرِ مِنْهُمْ لَعَلِمَهُ الَّذِيْنَ يَسْتَنْۢبِطُوْنَهٗ مِنْهُمْ ۗ وَلَوْلَا فَضْلُ اللّٰهِ عَلَيْكُمْ وَرَحْمَتُهٗ لَاتَّبَعْتُمُ الشَّيْطٰنَ اِلَّا قَلِيْلًا

wa iżā jā'ahum amrum minal-amni awil-khaufi ażā‘ū bih(ī), wa lau ruddūhu ilar-rasūli wa ilā ulil-amri minhum la‘alimahul-lażīna yastambiṭūnahū minhum, wa lau lā faḍlullāhi ‘alaikum wa raḥmatuhū lattaba‘tumusy-syaiṭāna illā qalīlā(n).

Ja jos he saavat tietoa turvallisuudesta tai pelosta, he (heti) levittävät sitä. (Itse asiassa) jos he luovuttaisivat sen heidän joukossaan olevalle Rasulille ja Ulil Amrille, varmasti ihmiset, jotka halusivat tietää totuuden, (pystyisivät) saamaan sen (virallisesti) heiltä (Rasulilta ja Ulil Amrilta). Ellei Allah olisi armollinen ja laupeudenkestävyytensä vuoksi teitä kohtaan, olisitte seuranneet Saatanaa, lukuun ottamatta pientä joukkoa (teidän joukossanne).


84

فَقَاتِلْ فِيْ سَبِيْلِ اللّٰهِ ۚ لَا تُكَلَّفُ اِلَّا نَفْسَكَ وَحَرِّضِ الْمُؤْمِنِيْنَ ۚ عَسَى اللّٰهُ اَنْ يَّكُفَّ بَأْسَ الَّذِيْنَ كَفَرُوْا ۗوَاللّٰهُ اَشَدُّ بَأْسًا وَّاَشَدُّ تَنْكِيْلًا

faqātil fī sabīlillāh(i), lā tukallafu illā nafsaka wa ḥarriḍil-mu'minīn(a), ‘asallāhu ay yakuffa ba'sal lażīna kafarū, wallāhu asyaddu ba'saw wa asyaddu tankīlā(n).

Joten taistelkaa te (Muhammed) Allahin tiellä, ette ole taakan alla, vaan itseänne vastaan. Sytytä uskovien henki (taistelemaan). Toivottavasti Allah torjuu (murtaa) uskottomien hyökkäykset. Allahin (Hänen) voimansa on hyvin suuri ja (Hänen) rangaistuksensa on hyvin ankara.


85

مَنْ يَّشْفَعْ شَفَاعَةً حَسَنَةً يَّكُنْ لَّهٗ نَصِيْبٌ مِّنْهَا ۚ وَمَنْ يَّشْفَعْ شَفَاعَةً سَيِّئَةً يَّكُنْ لَّهٗ كِفْلٌ مِّنْهَا ۗ وَكَانَ اللّٰهُ عَلٰى كُلِّ شَيْءٍ مُّقِيْتًا

may yasyfa‘ syafā‘atan ḥasanatay yakul lahū naṣībum minhā, wa may yasyfa‘ syafā‘atan sayyi'atay yakul lahū kiflum minhā, wa kānallāhu ‘alā kulli syai'im muqītā(n).

Joka antaa apua hyvällä avulla, saa siitä osan (palkinnosta). Ja joka antaa apua huonolla avulla, kantaa oman osuutensa (synnista). Allah on Kaikkivaltias kaiken yli.


86

وَاِذَا حُيِّيْتُمْ بِتَحِيَّةٍ فَحَيُّوْا بِاَحْسَنَ مِنْهَآ اَوْ رُدُّوْهَا ۗ اِنَّ اللّٰهَ كَانَ عَلٰى كُلِّ شَيْءٍ حَسِيْبًا

wa iżā ḥuyyītum bitaḥiyyatin fa ḥayyū bi'aḥsana minhā au ruddūhā, innallāha kāna ‘alā kulli syai'in ḥasībā(n).

Ja jos teitä kunnioitetaan (tervehdyksellä), niin vastatkaa kunnioituksella paremmalla tai vastatkaa (kunnioituksella, joka on sen mukaista). Totisesti, Allah ottaa kaiken huomioon.


87

اَللّٰهُ لَآ اِلٰهَ اِلَّا هُوَۗ لَيَجْمَعَنَّكُمْ اِلٰى يَوْمِ الْقِيٰمَةِ لَا رَيْبَ فِيْهِ ۗ وَمَنْ اَصْدَقُ مِنَ اللّٰهِ حَدِيْثًا ࣖ

allāhu lā ilāha illā huw(a), layajma‘annakum ilā yaumil-qiyāmati lā raiba fīh(i), wa man aṣdaqu minallāhi ḥadīṡā(n).

Allah, ei ole muuta jumalaa kuin Hän. Hän kokoaa teidät varmasti Tuomionpäivänä, josta ei ole epäilystäkään. Kuka on totuudenmukaisempi sanoissaan kuin Allah?


88

۞ فَمَا لَكُمْ فِى الْمُنٰفِقِيْنَ فِئَتَيْنِ وَاللّٰهُ اَرْكَسَهُمْ بِمَا كَسَبُوْا ۗ اَتُرِيْدُوْنَ اَنْ تَهْدُوْا مَنْ اَضَلَّ اللّٰهُ ۗوَمَنْ يُّضْلِلِ اللّٰهُ فَلَنْ تَجِدَ لَهٗ سَبِيْلًا

famā lakum fil-munāfiqīna fi'ataini wallāhu arkasahum bimā kasabū, aturīdūna an tahdū man aḍallallāh(u), wa may yuḍlilillāhu falan tajida lahū sabīlā(n).

Miksi teidät on jaettu kahteen ryhmään tekopyhien (kohtaamisessa), vaikka Allah on kääntänyt heidät (epäuskoon) heidän omien tekojensa vuoksi? Aiotteko antaa opastusta ihmisille, joiden Allah on sallinut eksyä? Kenet Allah sallii eksyä, sitä ette te löydä (johdattaaksenne).


89

وَدُّوْا لَوْ تَكْفُرُوْنَ كَمَا كَفَرُوْا فَتَكُوْنُوْنَ سَوَاۤءً فَلَا تَتَّخِذُوْا مِنْهُمْ اَوْلِيَاۤءَ حَتّٰى يُهَاجِرُوْا فِيْ سَبِيْلِ اللّٰهِ ۗ فَاِنْ تَوَلَّوْا فَخُذُوْهُمْ وَاقْتُلُوْهُمْ حَيْثُ وَجَدْتُّمُوْهُمْ ۖ وَلَا تَتَّخِذُوْا مِنْهُمْ وَلِيًّا وَّلَا نَصِيْرًاۙ

waddū lau takfurūna kamā kafarū fa takūnūna sawā'an falā tattakhiżū minhum auliyā'a ḥattā yuhājirū fī sabīlillāh(i), fa in tawallau fa khużūhum waqtulūhum ḥaiṡu wajattumūhum, wa lā tattakhiżū minhum waliyyaw wa lā naṣīrā(n).

He haluavat teidän tulevan epäuskoisiksi, kuten heistä on tullut epäuskoisia, jotta teistä tulisi samanlaisia ​​(heidän kanssaan). Älkää tehkö heistä ystäviänne, ennen kuin he kääntyvät Allahin tielle. Jos he kääntyvät pois, ottakaa heidät vangiksi ja tappakaa heidät missä tahansa heidät löydättekin, älkääkä tehkö kenestäkään heistä uskollista ystävää tai auttajaa.


90

اِلَّا الَّذِيْنَ يَصِلُوْنَ اِلٰى قَوْمٍۢ بَيْنَكُمْ وَبَيْنَهُمْ مِّيْثَاقٌ اَوْ جَاۤءُوْكُمْ حَصِرَتْ صُدُوْرُهُمْ اَنْ يُّقَاتِلُوْكُمْ اَوْ يُقَاتِلُوْا قَوْمَهُمْ ۗ وَلَوْ شَاۤءَ اللّٰهُ لَسَلَّطَهُمْ عَلَيْكُمْ فَلَقَاتَلُوْكُمْ ۚ فَاِنِ اعْتَزَلُوْكُمْ فَلَمْ يُقَاتِلُوْكُمْ وَاَلْقَوْا اِلَيْكُمُ السَّلَمَ ۙ فَمَا جَعَلَ اللّٰهُ لَكُمْ عَلَيْهِمْ سَبِيْلًا

illal lażīna yaṣilūna ilā qaumim bainakum wa bainahum mīṡāqun au jā'ūkum ḥaṣirat ṣudūruhum ay yuqātilūkum au yuqātilū qaumahum, wa lau syā'allāhu lasallaṭahum ‘alaikum fa laqātalūkum, fa ini‘tazalūkum falam yuqātilūkum wa alqau ilaikumus-salam(a), famā ja‘alallāhu lakum ‘alaihim sabīlā(n).

paitsi niille, jotka pyytävät suojelusta joltain kansalta, jonka välillä on sopimus (rauha), tai ihmisille, jotka tulevat luoksesi, mutta joiden sydämet tuntevat haluttomuutta taistella sinua tai kansaansa vastaan. Jos Allah olisi tahtonut, Hän olisi antanut heille voiman kohdata sinut, ja he olisivat taistelleet sinua vastaan. Mutta jos he jättävät sinut rauhaan eivätkä taistele sinua vastaan ​​vaan tarjoa sinulle rauhaa (antautumista), niin Allah ei ole antanut sinulle tilaa (vangita ja tappaa) heitä.


91

سَتَجِدُوْنَ اٰخَرِيْنَ يُرِيْدُوْنَ اَنْ يَّأْمَنُوْكُمْ وَيَأْمَنُوْا قَوْمَهُمْ ۗ كُلَّ مَا رُدُّوْٓا اِلَى الْفِتْنَةِ اُرْكِسُوْا فِيْهَا ۚ فَاِنْ لَّمْ يَعْتَزِلُوْكُمْ وَيُلْقُوْٓا اِلَيْكُمُ السَّلَمَ وَيَكُفُّوْٓا اَيْدِيَهُمْ فَخُذُوْهُمْ وَاقْتُلُوْهُمْ حَيْثُ ثَقِفْتُمُوْهُمْ ۗ وَاُولٰۤىِٕكُمْ جَعَلْنَا لَكُمْ عَلَيْهِمْ سُلْطٰنًا مُّبِيْنًا ࣖ

satajidūna akharīna yurīdūna ay ya'manūkum wa ya'manū qaumahum, kullamā ruddū ilal-fitnati urkisū fīhā, fa illam ya‘tazilūkum wa yulqū ilaikumus-salama wa yakuffū aidiyahum fa khużūhum waqtulūhum ḥaiṡu ṡaqiftumūhum, wa ulā'ikum ja‘alnā lakum ‘alaihim sulṭānam mubīnā(n).

Tulevaisuudessa tulette kohtaamaan muita (ryhmiä), jotka haluavat heidän elävän turvallisesti kanssanne ja turvallisesti (myös) kansansa kanssa. Joka kerta, kun heitä kutsutaan palaamaan panetteluun (shirkiin), he syöksyvät siihen. Siksi, jos he eivät säästä teitä eivätkä halua tarjota teille rauhaa eivätkä pidättele käsiään (taistelemasta teitä vastaan), niin ottakaa heidät vangeiksi ja tappakaa heidät missä tahansa heidät löydättekin. He ovat niitä, joille Me olemme antanut teille selkeän syyn (taistella, vangita ja tappaa).


92

وَمَا كَانَ لِمُؤْمِنٍ اَنْ يَّقْتُلَ مُؤْمِنًا اِلَّا خَطَـًٔا ۚ وَمَنْ قَتَلَ مُؤْمِنًا خَطَـًٔا فَتَحْرِيْرُ رَقَبَةٍ مُّؤْمِنَةٍ وَّدِيَةٌ مُّسَلَّمَةٌ اِلٰٓى اَهْلِهٖٓ اِلَّآ اَنْ يَّصَّدَّقُوْا ۗ فَاِنْ كَانَ مِنْ قَوْمٍ عَدُوٍّ لَّكُمْ وَهُوَ مُؤْمِنٌ فَتَحْرِيْرُ رَقَبَةٍ مُّؤْمِنَةٍ ۗوَاِنْ كَانَ مِنْ قَوْمٍۢ بَيْنَكُمْ وَبَيْنَهُمْ مِّيْثَاقٌ فَدِيَةٌ مُّسَلَّمَةٌ اِلٰٓى اَهْلِهٖ وَتَحْرِيْرُ رَقَبَةٍ مُّؤْمِنَةٍ ۚ فَمَنْ لَّمْ يَجِدْ فَصِيَامُ شَهْرَيْنِ مُتَتَابِعَيْنِۖ تَوْبَةً مِّنَ اللّٰهِ ۗوَكَانَ اللّٰهُ عَلِيْمًا حَكِيْمًا

wa mā kāna limu'minin ay yaqtula mu'minan illā khaṭa'ā(n), wa man qatala mu'minan khaṭa'an fa taḥrīru raqabatim mu'minatiw wa diyatum musallamatun ilā ahlihī illā ay yaṣṣaddaqū, fa in kāna min qaumim bainakum wa bainahum mīṡāqun fa diyatum musallamatun ilā ahlihī wa taḥrīru raqabatim mu'minah(tin), famal lam yajid fa ṣiyāmu syahraini mutatābi‘aini taubatam minallāh(i), wa kānallāhu ‘alīman ḥakīmā(n).

Eikä uskovan ole sopivaa tappaa uskovaa (toista), paitsi jos hän on (vahingossa) syyllinen. Joka tappaa uskovan, koska hän on syyllinen, (vapauttakoon) uskovainen orja ja (maksakoon) lunnaat hänen (tapetun) perheelleen, elleivät he (tapetun perhe) luovu maksusta. Jos hän (murhattu) on kansasta, joka on vihamielinen teille, vaikka hän onkin uskova, niin (vapauttakoon murhaaja) uskovaiset palvelijansa. Ja jos hän (murhattu) on kansasta (uskottomista), jonka kanssa on (rauhansopimus) heidän ja teidän välillänne, niin (murhaajan) on maksettava lunnaat (tapetulle) perheelleen ja vapautettava uskovat palvelijansa. Joka ei löydä (orjaansa), paastokoon hän (murhaaja) kaksi kuukautta peräkkäin katumuksena Allahille. Ja Allah on Kaikkitietävä, Kaikkiviisas.


93

وَمَنْ يَّقْتُلْ مُؤْمِنًا مُّتَعَمِّدًا فَجَزَاۤؤُهٗ جَهَنَّمُ خَالِدًا فِيْهَا وَغَضِبَ اللّٰهُ عَلَيْهِ وَلَعَنَهٗ وَاَعَدَّ لَهٗ عَذَابًا عَظِيْمًا

wa may yaqtul mu'minam muta‘ammidan fa jazā'uhū jahannamu khālidan fīhā wa gaḍiballāhu ‘alaihi wa la‘anahū wa a‘adda lahū ‘ażāban ‘aẓīmā(n).

Ja joka tappaa uskovan tahallaan, sen palkkiona on Helvetti, jossa hän pysyy ikuisesti. Allah oli vihainen hänelle ja kirosi hänet ja valmisti hänelle suuren rangaistuksen.


94

يٰٓاَيُّهَا الَّذِيْنَ اٰمَنُوْٓا اِذَا ضَرَبْتُمْ فِيْ سَبِيْلِ اللّٰهِ فَتَبَيَّنُوْا وَلَا تَقُوْلُوْا لِمَنْ اَلْقٰىٓ اِلَيْكُمُ السَّلٰمَ لَسْتَ مُؤْمِنًاۚ تَبْتَغُوْنَ عَرَضَ الْحَيٰوةِ الدُّنْيَا ۖفَعِنْدَ اللّٰهِ مَغَانِمُ كَثِيْرَةٌ ۗ كَذٰلِكَ كُنْتُمْ مِّنْ قَبْلُ فَمَنَّ اللّٰهُ عَلَيْكُمْ فَتَبَيَّنُوْاۗ اِنَّ اللّٰهَ كَانَ بِمَا تَعْمَلُوْنَ خَبِيْرًا

yā ayyuhal-lażīna āmanū iżā ḍarabtum fī sabīlillāhi fa tabayyanū wa lā taqūlū liman alqā ilaikumus-salāma lasta mu'minā(n), tabtagūna ‘araḍal-ḥayātid-dun-yā, fa ‘indallāhi magānimu kaṡīrah(tun), każālika kuntum min qablu fa mannallāhu ‘alaikum fa tabayyanū, innallāha kāna bimā ta‘malūna khabīrā(n).

Oi te, jotka uskotte! Kun kuljette (taistelemaan) Allahin tietä, olkaa varovaisia ​​(etsikää tietoa) älkääkä sanoko henkilölle, joka sanoo teille "tervehdys": "Ette ole uskovainen" (silloin tapatte hänet) aikomuksenaan tavoitella maallisen elämän rikkauksia, vaikka Allahin luona on paljon aarteita. Näin olitte ennen, sitten Allah antoi teille siunauksensa, joten olkaa varovaisia. Totisesti, Allah on hyvin varovainen sen suhteen, mitä teette.


95

لَا يَسْتَوِى الْقٰعِدُوْنَ مِنَ الْمُؤْمِنِيْنَ غَيْرُ اُولِى الضَّرَرِ وَالْمُجٰهِدُوْنَ فِيْ سَبِيْلِ اللّٰهِ بِاَمْوَالِهِمْ وَاَنْفُسِهِمْۗ فَضَّلَ اللّٰهُ الْمُجٰهِدِيْنَ بِاَمْوَالِهِمْ وَاَنْفُسِهِمْ عَلَى الْقٰعِدِيْنَ دَرَجَةً ۗ وَكُلًّا وَّعَدَ اللّٰهُ الْحُسْنٰىۗ وَفَضَّلَ اللّٰهُ الْمُجٰهِدِيْنَ عَلَى الْقٰعِدِيْنَ اَجْرًا عَظِيْمًاۙ

lā yastawil-qā‘idūna minal-mu'minīna gairu uliḍ-ḍarari wal-mujāhidūna fī sabīlillāhi bi'amwālihim wa anfusihim, faḍḍalallāhul-mujāhidīna bi amwālihim wa anfusihim ‘alal-qā‘idīna darajah(tan), wa kullaw wa‘adallāhul-ḥusnā, wa faḍḍalallāhul-mujāhidīna ‘alal-qā‘idīna ajran ‘aẓīmā(n).

Ei ole sama asia uskovan, joka istuu alas (ei osallistu taisteluun) ilman mitään tekosyytä (estettä), ja henkilön, joka pyrkii jihadiin Allahin tiellä omaisuudellaan ja hengellään, välillä. Allah on korottanut niiden aseman, jotka pyrkivät jihadiin omaisuudellaan ja sieluillaan, niiden yläpuolelle, jotka istuvat (eivät osallistu taisteluun esteettä). Kummallekin Allah lupaa hyvän (palkinnon) (paratiisin) ja Allah on suosinut jihadiin pyrkiviä niiden yläpuolelle, jotka istuvat, suurella palkkiolla,


96

دَرَجٰتٍ مِّنْهُ وَمَغْفِرَةً وَّرَحْمَةً ۗوَكَانَ اللّٰهُ غَفُوْرًا رَّحِيْمًا ࣖ

darajātim minhu wa magfirataw wa raḥmah(tan), wa kānallāhu gafūrar raḥīmā(n).

(nimittäin) useita asteita Hänen yläpuolellaan, sekä anteeksiantoa ja armoa. Allah on Anteeksiantava, Armollisin.


97

اِنَّ الَّذِيْنَ تَوَفّٰىهُمُ الْمَلٰۤىِٕكَةُ ظَالِمِيْٓ اَنْفُسِهِمْ قَالُوْا فِيْمَ كُنْتُمْ ۗ قَالُوْا كُنَّا مُسْتَضْعَفِيْنَ فِى الْاَرْضِۗ قَالُوْٓا اَلَمْ تَكُنْ اَرْضُ اللّٰهِ وَاسِعَةً فَتُهَاجِرُوْا فِيْهَا ۗ فَاُولٰۤىِٕكَ مَأْوٰىهُمْ جَهَنَّمُ ۗ وَسَاۤءَتْ مَصِيْرًاۙ

innal-lażīna tawaffāhumul-malā'ikatu ẓālimī anfusihim qālū fīma kuntum, qālū kunnā mustaḍ‘afīna fil-arḍ(i), qālū alam takun arḍullāhi wāsi‘atan fa tuhājirū fīhā, fa ulā'ika ma'wāhum jahannam(u), wa sā'at maṣīrā(n).

Totisesti, ne, joiden hengen enkelit veivät itselleen itseään vastaan ​​​​harjoittaessaan, he (enkelit) kysyivät: "Mitä kuuluu?" He vastasivat: "Me olemme sorrettuja ihmisiä maan (Mekan) päällä." He (enkelit) kysyivät: "Eikö Allahin maa ole laaja, jotta voitte muuttaa (liikkua) sen päällä?" Joten nämä ihmiset ovat Helvetissä, ja se (Jahanam) on pahin paikka palata,


98

اِلَّا الْمُسْتَضْعَفِيْنَ مِنَ الرِّجَالِ وَالنِّسَاۤءِ وَالْوِلْدَانِ لَا يَسْتَطِيْعُوْنَ حِيْلَةً وَّلَا يَهْتَدُوْنَ سَبِيْلًاۙ

illal-mustaḍ‘afīna minar-rijāli wan-nisā'i wal-wildāni lā yastaṭī‘ūna ḥīlataw wa lā yahtadūna sabīlā(n).

paitsi ne, joita sorretaan, olivatpa he miehiä tai naisia ​​​​ja lapsia, jotka ovat avuttomia eivätkä tiedä tietä (muuttoon),


99

فَاُولٰۤىِٕكَ عَسَى اللّٰهُ اَنْ يَّعْفُوَ عَنْهُمْ ۗ وَكَانَ اللّٰهُ عَفُوًّا غَفُوْرًا

fa ulā'ika ‘asallāhu ay ya‘fuwa ‘anhum, wa kānallāhu ‘afuwwan gafūrā(n).

silloin he, toivottavasti Allah antaa heille anteeksi. Allah on Anteeksiantava, Armollisin.


100

۞ وَمَنْ يُّهَاجِرْ فِيْ سَبِيْلِ اللّٰهِ يَجِدْ فِى الْاَرْضِ مُرٰغَمًا كَثِيْرًا وَّسَعَةً ۗوَمَنْ يَّخْرُجْ مِنْۢ بَيْتِهٖ مُهَاجِرًا اِلَى اللّٰهِ وَرَسُوْلِهٖ ثُمَّ يُدْرِكْهُ الْمَوْتُ فَقَدْ وَقَعَ اَجْرُهٗ عَلَى اللّٰهِ ۗوَكَانَ اللّٰهُ غَفُوْرًا رَّحِيْمًا ࣖ

wa may yuhājir fī sabīlillāhi yajid fil-arḍi murāgaman kaṡīraw wa sa‘ah(tan), wa may yakhruj mim baitihī muhājiran ilallāhi wa rasūlihī ṡumma yudrik-hul-mautu faqad waqa‘a ajruhū ‘alallāh(i), wa kānallāhu gafūrar raḥīmā(n).

Ja ne, jotka muuttavat pois Allahin tiellä, he löytävät varmasti tältä maalta laajan paikan muuttoon ja paljon (elatusta). Jos joku lähtee kotoaan aikomuksenaan muuttaa pois Allahin ja Hänen lähettiläänsä vuoksi, häntä kohtaa kuolema (ennen kuin hän saavuttaa määränpäätään), ja hänen palkkansa on totisesti vahvistettu Allahin luona. Allah on anteeksiantava, armollinen.


101

وَاِذَا ضَرَبْتُمْ فِى الْاَرْضِ فَلَيْسَ عَلَيْكُمْ جُنَاحٌ اَنْ تَقْصُرُوْا مِنَ الصَّلٰوةِ ۖ اِنْ خِفْتُمْ اَنْ يَّفْتِنَكُمُ الَّذِيْنَ كَفَرُوْاۗ اِنَّ الْكٰفِرِيْنَ كَانُوْا لَكُمْ عَدُوًّا مُّبِيْنًا

wa iżā ḍarabtum fil-arḍi fa laisa ‘alaikum junāḥun an taqṣurū minaṣ-ṣalāh(ti), in khiftum ay yaftinakumul-lażīna kafarū, innal-kāfirīna kānū lakum ‘aduwwam mubīnā(n).

Ja kun matkustat maan päällä, ei ole synti suorittaa qasar-rukouksia, jos pelkäät uskottomien hyökkäystä. Totisesti, uskottomat ovat todellisia vihollisiasi.


102

وَاِذَا كُنْتَ فِيْهِمْ فَاَقَمْتَ لَهُمُ الصَّلٰوةَ فَلْتَقُمْ طَاۤىِٕفَةٌ مِّنْهُمْ مَّعَكَ وَلْيَأْخُذُوْٓا اَسْلِحَتَهُمْ ۗ فَاِذَا سَجَدُوْا فَلْيَكُوْنُوْا مِنْ وَّرَاۤىِٕكُمْۖ وَلْتَأْتِ طَاۤىِٕفَةٌ اُخْرٰى لَمْ يُصَلُّوْا فَلْيُصَلُّوْا مَعَكَ وَلْيَأْخُذُوْا حِذْرَهُمْ وَاَسْلِحَتَهُمْ ۚ وَدَّ الَّذِيْنَ كَفَرُوْا لَوْ تَغْفُلُوْنَ عَنْ اَسْلِحَتِكُمْ وَاَمْتِعَتِكُمْ فَيَمِيْلُوْنَ عَلَيْكُمْ مَّيْلَةً وَّاحِدَةً ۗوَلَا جُنَاحَ عَلَيْكُمْ اِنْ كَانَ بِكُمْ اَذًى مِّنْ مَّطَرٍ اَوْ كُنْتُمْ مَّرْضٰٓى اَنْ تَضَعُوْٓا اَسْلِحَتَكُمْ وَخُذُوْا حِذْرَكُمْ ۗ اِنَّ اللّٰهَ اَعَدَّ لِلْكٰفِرِيْنَ عَذَابًا مُّهِيْنًا

wa iżā kunta fīhim fa aqamta lahumuṣ-ṣalāta faltaqum ṭā'ifatum minhum ma‘aka walya'khużū asliḥatahum, fa iżā sajadū falyakūnū miw warā'ikum, walta'ti ṭā'ifatun ukhrā lam yuṣallū falyuṣallū ma‘aka walya'khużū ḥiżrahum wa asliḥatahum, waddal-lażīna kafarū lau tagfulūna ‘an asliḥatakum wa amti‘atikum, fa yamīlūna ‘alaikum mailataw wāḥidah(tan), wa lā junāḥa ‘alaikum in kāna bikum ażam mim maṭarin au kuntum marḍā an taḍa‘ū asliḥatakum wa khużū ḥiżrakum, innallāha a‘adda lil-kāfirīna ‘ażābam muhīnā(n).

Ja jos sinä (Muhammed) olet heidän (ystäviesi) joukossa ja haluat rukoilla heidän kanssaan, anna heidän ryhmän seistä (rukoilla) kanssasi ja kantaa aseitaan. Sitten kun he (jotka rukoilevat kanssasi) kumartuvat (ovat suorittaneet yhden rak'an), anna heidän siirtyä takaasi (kohtaamaan vihollista) ja anna toisen ryhmän tulla, jotka eivät ole rukoilleet, rukoilevat sitten kanssasi ja valmistautuvat, valppaina ja panevat aseensa koteloon. Uskottomat halusivat sinun olevan huolimattomia aseistasi ja omaisuudestasi, joten he hyökkäsivät kimppuusi kaikki kerralla. Ja on oikein, että lasket aseesi, jos olet pulassa sateen tai sairauden vuoksi, ja olet valmistautunut. Totisesti Allah on valmistanut nöyryyttävän rangaistuksen uskottomille.


103

فَاِذَا قَضَيْتُمُ الصَّلٰوةَ فَاذْكُرُوا اللّٰهَ قِيَامًا وَّقُعُوْدًا وَّعَلٰى جُنُوْبِكُمْ ۚ فَاِذَا اطْمَأْنَنْتُمْ فَاَقِيْمُوا الصَّلٰوةَ ۚ اِنَّ الصَّلٰوةَ كَانَتْ عَلَى الْمُؤْمِنِيْنَ كِتٰبًا مَّوْقُوْتًا

fa iżā qaḍaitumuṣ-ṣalāta fażkurullāha qiyāmaw wa qu‘ūdaw wa ‘alā junūbikum, fa iżaṭma'nantum fa aqīmuṣ-ṣalāh(ta), innaṣ-ṣalāta kānat ‘alal-mu'minīna kitābam mauqūtā(n).

Lisäksi, kun olet lopettanut rukouksesi, muista Allahia seistessäsi, istuessasi ja makuuasennossa. Sitten, kun tunnet olosi turvalliseksi, suorita rukous (kuten tavallisesti). Rukous on uskoville ajallisesti määrätty velvollisuus.


104

وَلَا تَهِنُوْا فِى ابْتِغَاۤءِ الْقَوْمِ ۗ اِنْ تَكُوْنُوْا تَأْلَمُوْنَ فَاِنَّهُمْ يَأْلَمُوْنَ كَمَا تَأْلَمُوْنَ ۚوَتَرْجُوْنَ مِنَ اللّٰهِ مَا لَا يَرْجُوْنَ ۗوَكَانَ اللّٰهُ عَلِيْمًا حَكِيْمًا ࣖ

wa lā tahinū fibtigā'il-qaum(i), in takūnū ta'lamūna fa innahum ya'lamūna kamā ta'lamūn(a), wa tarjūna minallāhi mā lā yarjūn(a), wa kānallāhu ‘alīman ḥakīmā(n).

Älkääkä olko heikkosydämisiä ajaessanne heitä (vihollisianne). Jos kärsitte tuskaa, tietäkää, että hekin kärsivät tuskaa, kuten tekin, mutta voitte silti odottaa Allahilta sitä, mitä he eivät voi odottaa. Allah on Kaikkitietävä, Viisas.


105

اِنَّآ اَنْزَلْنَآ اِلَيْكَ الْكِتٰبَ بِالْحَقِّ لِتَحْكُمَ بَيْنَ النَّاسِ بِمَآ اَرٰىكَ اللّٰهُ ۗوَلَا تَكُنْ لِّلْخَاۤىِٕنِيْنَ خَصِيْمًا ۙ

innā anzalnā ilaikal-kitāba bil-ḥaqqi litaḥkuma bainan-nāsi bimā arākallāh(u), wa lā takun lil-khā'inīna khaṣīmā(n).

Olemme lähettäneet sinulle (Muhammedille) Kirjan (Koraanin) totuuden tuomana, jotta tuomitsisitte ihmisten välillä sen mukaan, mitä Allah on teille opettanut, älkääkä vastustako (viatonta henkilöä), koska (puolustamalla) petturia,


106

وَّاسْتَغْفِرِ اللّٰهَ ۗاِنَّ اللّٰهَ كَانَ غَفُوْرًا رَّحِيْمًاۚ

wastagfirillāh(a), innallāha kāna gafūrar raḥīmā(n).

ja pyytäkää Allahilta anteeksiantoa. Totisesti, Allah on Anteeksiantava, Armollisin.


107

وَلَا تُجَادِلْ عَنِ الَّذِيْنَ يَخْتَانُوْنَ اَنْفُسَهُمْ ۗ اِنَّ اللّٰهَ لَا يُحِبُّ مَنْ كَانَ خَوَّانًا اَثِيْمًاۙ

wa lā tujādil ‘anil-lażīna yakhtānūna anfusahum, innallāha lā yuḥibbu man kāna khawwānan aṡīmā(n).

Älkääkä väittäkö puolustaaksenne niitä, jotka pettävät itsensä. Totisesti, Allah ei pidä ihmisistä, jotka aina pettävät ja rypevät synnissä.


108

يَّسْتَخْفُوْنَ مِنَ النَّاسِ وَلَا يَسْتَخْفُوْنَ مِنَ اللّٰهِ وَهُوَ مَعَهُمْ اِذْ يُبَيِّتُوْنَ مَا لَا يَرْضٰى مِنَ الْقَوْلِ ۗ وَكَانَ اللّٰهُ بِمَا يَعْمَلُوْنَ مُحِيْطًا

yastakhfūna minan-nāsi wa lā yastakhfūna minallāhi wa huwa ma‘ahum iż yubayyitūna mā lā yarḍā minal-qaul(i), wa kānallāhu bimā ya‘malūna muḥīṭā(n).

He voivat piiloutua ihmisiltä, ​​mutta he eivät voi piiloutua Allahilta, koska Allah oli heidän kanssaan, kun he eräänä yönä tekivät salaisen päätöksen, jota Hän ei hyväksynyt. Ja Kaikkivaltias Allah peittää heidän tekonsa.


109

هٰٓاَنْتُمْ هٰٓؤُلَاۤءِ جَادَلْتُمْ عَنْهُمْ فِى الْحَيٰوةِ الدُّنْيَاۗ فَمَنْ يُّجَادِلُ اللّٰهَ عَنْهُمْ يَوْمَ الْقِيٰمَةِ اَمْ مَّنْ يَّكُوْنُ عَلَيْهِمْ وَكِيْلًا

hā'antum hā'ulā'i jādaltum ‘anhum fil-ḥayātid-dun-yā, famay yujādilullāha ‘anhum yaumal-qiyāmati am may yakūnu ‘alaihim wakīlā(n).

Sinä olet! Te väittelette puolustaaksenne heitä tässä maallisessa elämässä, mutta kuka vastustaa Allahia (puolustaakseen) heitä Ylösnousemuksen päivänä? Tai kuka on heidän suojelijansa (Allahin rangaistusta vastaan)?


110

وَمَنْ يَّعْمَلْ سُوْۤءًا اَوْ يَظْلِمْ نَفْسَهٗ ثُمَّ يَسْتَغْفِرِ اللّٰهَ يَجِدِ اللّٰهَ غَفُوْرًا رَّحِيْمًا

wa may ya‘mal sū'an au yaẓlim nafsahū ṡumma yastagfirillāha yajidillāha gafūrar raḥīmā(n).

Ja joka tekee rikoksen ja tekee itselleen väärin ja sitten pyytää Allahilta anteeksiantoa, hän on varmasti todennut Allahin Anteeksiantavaiseksi, Armollisimmaksi.


111

وَمَنْ يَّكْسِبْ اِثْمًا فَاِنَّمَا يَكْسِبُهٗ عَلٰى نَفْسِهٖ ۗ وَكَانَ اللّٰهُ عَلِيْمًا حَكِيْمًا

wa may yaksib iṡman fa innamā yaksibuhū ‘alā nafsih(ī),wa kānallāhu ‘alīman ḥakīmā(n).

Ja kuka tahansa tekee synnin, hän tekee sen vain itsensä vuoksi. Ja Allah on Kaikkitietävä, Kaikkiviisas.


112

وَمَنْ يَّكْسِبْ خَطِيْۤـَٔةً اَوْ اِثْمًا ثُمَّ يَرْمِ بِهٖ بَرِيْۤـًٔا فَقَدِ احْتَمَلَ بُهْتَانًا وَّاِثْمًا مُّبِيْنًا ࣖ

wa may yaksib khaṭī'atan au iṡman ṡumma yarmi bihī barī'an fa qadiḥtamala buhtānaw wa iṡmam mubīnā(n).

Ja kuka tahansa tekee virheen tai synnin ja syyttää siitä viatonta ihmistä, hän on todellakin kantanut valheen ja ilmeisen synnin.


113

وَلَوْلَا فَضْلُ اللّٰهِ عَلَيْكَ وَرَحْمَتُهٗ لَهَمَّتْ طَّاۤىِٕفَةٌ مِّنْهُمْ اَنْ يُّضِلُّوْكَۗ وَمَا يُضِلُّوْنَ اِلَّآ اَنْفُسَهُمْ وَمَا يَضُرُّوْنَكَ مِنْ شَيْءٍ ۗ وَاَنْزَلَ اللّٰهُ عَلَيْكَ الْكِتٰبَ وَالْحِكْمَةَ وَعَلَّمَكَ مَا لَمْ تَكُنْ تَعْلَمُۗ وَكَانَ فَضْلُ اللّٰهِ عَلَيْكَ عَظِيْمًا

wa lau lā faḍlullāhi ‘alaika wa raḥmatuhū lahammaṭ-ṭā'ifatum minhum ay yuḍillūk(a), wa mā yuḍillūna illā anfusahum wa mā yaḍurrūnaka min syai'(in), wa anzalallāhu ‘alaikal-kitāba wal-ḥikmata wa ‘allamaka mā lam takun ta‘lam(u), wa kāna faḍlullāhi ‘alaika ‘aẓīmā(n).

Ja ellei Allahin armoa ja Hänen laupeuttaan sinua (oi Muhammed) kohtaan olisi, joukko heistä olisi varmasti yrittänyt johtaa sinua harhaan. Mutta he johtavat harhaan vain itseään eivätkä tee sinulle mitään pahaa. Ja (myös siksi, että) Allah on lähettänyt sinulle Kirjan (Koraanin) ja Viisauden (Sunnan) ja opettanut sinulle sen, mitä et tiennyt. Allahin anteliaisuus sinulle on valtava.


114

۞ لَا خَيْرَ فِيْ كَثِيْرٍ مِّنْ نَّجْوٰىهُمْ اِلَّا مَنْ اَمَرَ بِصَدَقَةٍ اَوْ مَعْرُوْفٍ اَوْ اِصْلَاحٍۢ بَيْنَ النَّاسِۗ وَمَنْ يَّفْعَلْ ذٰلِكَ ابْتِغَاۤءَ مَرْضَاتِ اللّٰهِ فَسَوْفَ نُؤْتِيْهِ اَجْرًا عَظِيْمًا

lā khaira fī kaṡīrim min najwāhum illā man amara biṣadaqatin au ma‘rūfin au iṣlāḥim bainan-nās(i), wa may yaf‘al żālikabtigā'a marḍātillāhi fa saufa nu'tīhi ajran ‘aẓīmā(n).

Heidän salaisissa keskusteluissaan ei ole paljonkaan hyvää, paitsi sen salaisissa keskusteluissa, joka käskee (ihmisiä) antamaan hyväntekeväisyyttä, tekemään hyvää tai rakentamaan rauhaa ihmisten välille. Sille, joka tekee niin Allahin mielisuosiota tavoitellen, Me annamme pian suuren palkinnon.


115

وَمَنْ يُّشَاقِقِ الرَّسُوْلَ مِنْۢ بَعْدِ مَا تَبَيَّنَ لَهُ الْهُدٰى وَيَتَّبِعْ غَيْرَ سَبِيْلِ الْمُؤْمِنِيْنَ نُوَلِّهٖ مَا تَوَلّٰى وَنُصْلِهٖ جَهَنَّمَۗ وَسَاۤءَتْ مَصِيْرًا ࣖ

wa may yusyāqiqir-rasūla mim ba‘di mā tabayyana lahul-hudā wa yattabi‘ gaira sabīlil-mu'minīna nuwallihī mā tawallā wa nuṣlihī jahannam(a), wa sā'at maṣīrā(n).

Ja jos joku vastustaa Lähettilästä (Muhammedia) sen jälkeen, kun totuus on hänelle selvinnyt, ja seuraa polkua, joka ei ole uskovien tie, Me jätämme hänet tekemäänsä harhaan ja tuomitsemme hänet helvettiin, ja se on pahin paikka palata.


116

اِنَّ اللّٰهَ لَا يَغْفِرُ اَنْ يُّشْرَكَ بِهٖ وَيَغْفِرُ مَا دُوْنَ ذٰلِكَ لِمَنْ يَّشَاۤءُ ۗ وَمَنْ يُّشْرِكْ بِاللّٰهِ فَقَدْ ضَلَّ ضَلٰلًا ۢ بَعِيْدًا

innallāha lā yagfiru ay yusyraka bihī wa yagfiru mā dūna żālika limay yasyā'(u), wa may yusyrik billāhi faqad ḍalla ḍalālam ba‘īdā(n).

Allah ei anna anteeksi shirkin syntiä (Allahin rinnalle asettamisen syntiä), ja Hän antaa anteeksi muut synnit kuin ne, joiden puolesta Hän tahtoo. Ja joka asettaa (jotain) Allahin rinnalle, hän on todellakin eksynyt hyvin kauas.


117

اِنْ يَّدْعُوْنَ مِنْ دُوْنِهٖٓ اِلَّآ اِنٰثًاۚ وَاِنْ يَّدْعُوْنَ اِلَّا شَيْطٰنًا مَّرِيْدًاۙ

iy yad‘ūna min dūnihī illā ināṡā(n), wa iy yad‘ūna illā syaiṭānam marīdā(n).

He palvovat Allahin lisäksi vain (epäjumalia), ja he palvovat vain tottelematonta Saatanaa,


118

لَّعَنَهُ اللّٰهُ ۘ وَقَالَ لَاَتَّخِذَنَّ مِنْ عِبَادِكَ نَصِيْبًا مَّفْرُوْضًاۙ

la‘anahullāh(u), wa qāla la'attakhiżanna min ‘ibādika naṣībam mafrūḍā(n).

jonka Allah kirosi ja (paholainen) sanoi: "Otan varmasti osan palvelijoiltasi,


119

وَّلَاُضِلَّنَّهُمْ وَلَاُمَنِّيَنَّهُمْ وَلَاٰمُرَنَّهُمْ فَلَيُبَتِّكُنَّ اٰذَانَ الْاَنْعَامِ وَلَاٰمُرَنَّهُمْ فَلَيُغَيِّرُنَّ خَلْقَ اللّٰهِ ۗوَمَنْ يَّتَّخِذِ الشَّيْطٰنَ وَلِيًّا مِّنْ دُوْنِ اللّٰهِ فَقَدْ خَسِرَ خُسْرَانًا مُّبِيْنًا

wa la'uḍillannahum wa la'umanniyannahum wa la'āmurannahum fa layubattikunna āżānal-an‘āmi wa la'āmurannahum fa layugayyirunna khalqallāh(i), wa may yattakhiżisy-syaiṭāna waliyyam min dūnillāhi faqad khasira khusrānam mubīnā(n).

ja johdatan heidät varmasti harhaan, ja herätän heissä tyhjiä unia ja käsken heidän katkaista karjan korvat (sitten he todella katkaisevat ne), ja käsken heidän muuttaa Allahin luomakuntaa (sitten he todella muuttavat sitä)." Joka ottaa Saatanan suojelijakseen muun kuin Allahin, hän kärsii todellisen menetyksen.


120

يَعِدُهُمْ وَيُمَنِّيْهِمْۗ وَمَا يَعِدُهُمُ الشَّيْطٰنُ اِلَّا غُرُوْرًا

ya‘iduhum wa yumannīhim, wa mā ya‘iduhumusy-syaiṭānu illā gurūrā(n).

(Paholainen) antoi heille lupauksia ja herätti heissä tyhjiä unia, vaikka paholainen lupasi heille vain valheita.


121

اُولٰۤىِٕكَ مَأْوٰىهُمْ جَهَنَّمُۖ وَلَا يَجِدُوْنَ عَنْهَا مَحِيْصًا

ulā'ika ma'wāhum jahannam(u), wa lā yajidūna ‘anhā maḥīṣā(n).

Ne (jotka ovat eksyneitä) kuuluvat helvettiin, eikä heillä ole muuta pakopaikkaa kuin se.


122

وَالَّذِيْنَ اٰمَنُوْا وَعَمِلُوا الصّٰلِحٰتِ سَنُدْخِلُهُمْ جَنّٰتٍ تَجْرِيْ مِنْ تَحْتِهَا الْاَنْهٰرُ خٰلِدِيْنَ فِيْهَآ اَبَدًاۗ وَعْدَ اللّٰهِ حَقًّا ۗوَمَنْ اَصْدَقُ مِنَ اللّٰهِ قِيْلًا

wal-lażīna āmanū wa ‘amiluṣ-ṣāliḥāti sanudkhiluhum jannātin tajrī min taḥtihal-anhāru khālidīna fīhā abadā(n), wa‘dallāhi ḥaqqā(n), wa man aṣdaqu minallāhi qīlā(n).

Ja ne, jotka uskovat ja tekevät hyviä tekoja, Me astumme paratiisiin, jonka alla virrat virtaavat, ja he pysyvät siellä ikuisesti. Ja Jumalan lupaus on totta. Kuka on totuudenmukaisempi sanoissaan kuin Allah?


123

لَيْسَ بِاَمَانِيِّكُمْ وَلَآ اَمَانِيِّ اَهْلِ الْكِتٰبِ ۗ مَنْ يَّعْمَلْ سُوْۤءًا يُّجْزَ بِهٖۙ وَلَا يَجِدْ لَهٗ مِنْ دُوْنِ اللّٰهِ وَلِيًّا وَّلَا نَصِيْرًا

laisa bi'amāniyyikum wa lā amāniyyi ahlil-kitāb(i), may ya‘mal sū'ay yujza bih(ī), wa lā yajid lahū min dūnillāhi waliyyaw wa lā naṣīrā(n).

(Allahin palkkio) ei ole teidän toiveajattelunne eikä Kirjan kansan toiveajattelu. Joka tekee pahaa, saa varmasti palkkion pahuutensa mukaan, eikä hänellä ole muuta suojelijaa tai auttajaa kuin Allah.


124

وَمَنْ يَّعْمَلْ مِنَ الصّٰلِحٰتِ مِنْ ذَكَرٍ اَوْ اُنْثٰى وَهُوَ مُؤْمِنٌ فَاُولٰۤىِٕكَ يَدْخُلُوْنَ الْجَنَّةَ وَلَا يُظْلَمُوْنَ نَقِيْرًا

wa may ya‘mal minaṣ-ṣāliḥāti min żakarin au unṡā wa huwa mu'minun fa ulā'ika yadkhulūnal-jannata wa lā yuẓlamūna naqīrā(n).

Ja jokainen, joka tekee hyviä tekoja, olipa hän mies tai nainen, uskoessaan pääsee paratiisiin, eikä hänelle tehdä pienintäkään vääryyttä.


125

وَمَنْ اَحْسَنُ دِيْنًا مِّمَّنْ اَسْلَمَ وَجْهَهٗ لِلّٰهِ وَهُوَ مُحْسِنٌ وَّاتَّبَعَ مِلَّةَ اِبْرٰهِيْمَ حَنِيْفًا ۗوَاتَّخَذَ اللّٰهُ اِبْرٰهِيْمَ خَلِيْلًا

wa man aḥsanu dīnam mimman aslama wajhahū lillāhi wa huwa muḥsinuw wattaba‘a millata ibrāhīma ḥanīfā(n), wattakhażallāhu ibrāhīma khalīlā(n).

Ja kenellä on parempi uskonto kuin jollakulla, joka vilpittömästi alistuu Allahille, tehden hyviä tekoja ja noudattaen Abrahamin totuudenmukaista uskontoa? Ja Allah on valinnut Abrahamin (rakastettukseen).


126

وَلِلّٰهِ مَا فِى السَّمٰوٰتِ وَمَا فِى الْاَرْضِۗ وَكَانَ اللّٰهُ بِكُلِّ شَيْءٍ مُّحِيْطًا ࣖ

wa lillāhi mā fis-samāwāti wa mā fil-arḍ(i), wa kānallāhu bikulli syai'im muḥīṭā(n).

Ja Allahille kuuluu kaikki, mikä on taivaissa ja mikä on maan päällä, ja Allahin (tieto) sisältää kaiken.


127

وَيَسْتَفْتُوْنَكَ فِى النِّسَاۤءِۗ قُلِ اللّٰهُ يُفْتِيْكُمْ فِيْهِنَّ ۙوَمَا يُتْلٰى عَلَيْكُمْ فِى الْكِتٰبِ فِيْ يَتٰمَى النِّسَاۤءِ الّٰتِيْ لَا تُؤْتُوْنَهُنَّ مَا كُتِبَ لَهُنَّ وَتَرْغَبُوْنَ اَنْ تَنْكِحُوْهُنَّ وَالْمُسْتَضْعَفِيْنَ مِنَ الْوِلْدَانِۙ وَاَنْ تَقُوْمُوْا لِلْيَتٰمٰى بِالْقِسْطِ ۗوَمَا تَفْعَلُوْا مِنْ خَيْرٍ فَاِنَّ اللّٰهَ كَانَ بِهٖ عَلِيْمًا

wa yastaftūnaka fin-nisā'(i), qulillāhu yuftīkum fīhinn(a), wa mā yutlā ‘alaikum fil-kitābi fī yatāman-nisā'il-lātī lā tu'tūnahunna mā kutiba lahunna wa targabūna an tankiḥūhunna wal-mustaḍ‘afīna minal-wildān(i), wa an taqūmū lil-yatāmā bil-qisṭ(i), wa mā taf‘alū min khairin fa innallāha kāna bihī ‘alīmā(n).

Ja he pyytävät teiltä fatwaa naisista. Sano: "Allah antoi teille fatwan heitä koskien, ja se, mitä teille on luettu Koraanissa (myös fatwa) orvoista naisista, joille ette antaneet heille määrättyä (myötäjäisrahaa), vaikka halusitte naida heidät ja (lapsista), joita pidettiin vielä heikkoina. Ja (Allah määräsi teidät) huolehtimaan orvoista oikeudenmukaisesti. Ja mitä tahansa hyvää teettekin, totisesti Allah on Kaikkitietävä."


128

وَاِنِ امْرَاَةٌ خَافَتْ مِنْۢ بَعْلِهَا نُشُوْزًا اَوْ اِعْرَاضًا فَلَا جُنَاحَ عَلَيْهِمَآ اَنْ يُّصْلِحَا بَيْنَهُمَا صُلْحًا ۗوَالصُّلْحُ خَيْرٌ ۗوَاُحْضِرَتِ الْاَنْفُسُ الشُّحَّۗ وَاِنْ تُحْسِنُوْا وَتَتَّقُوْا فَاِنَّ اللّٰهَ كَانَ بِمَا تَعْمَلُوْنَ خَبِيْرًا

wa inimra'atun khāfat mim ba‘lihā nusyūzan au i‘rāḍan falā junāḥa ‘alaihimā ay yuṣliḥā bainahumā ṣulḥā(n), waṣ-ṣulḥu khair(un), wa uḥḍiratil-anfususy-syuḥḥ(a), wa in tuḥsinū wa tattaqū fa innallāha kāna bimā ta‘malūna khabīrā(n).

Ja jos nainen on huolissaan siitä, että hänen miehensä on tuhma tai välinpitämätön, niin he kaksi voivat tehdä todellisen rauhan, ja tämä rauha on parempi (heille), vaikka mies olisi luonteeltaan saita. Ja jos parannatte (suhdettanne vaimoonne) ja suojelette itseänne (vähättelyltä ja välinpitämättömyydeltä), niin Allah on todellakin varovainen sen suhteen, mitä teette.


129

وَلَنْ تَسْتَطِيْعُوْٓا اَنْ تَعْدِلُوْا بَيْنَ النِّسَاۤءِ وَلَوْ حَرَصْتُمْ فَلَا تَمِيْلُوْا كُلَّ الْمَيْلِ فَتَذَرُوْهَا كَالْمُعَلَّقَةِ ۗوَاِنْ تُصْلِحُوْا وَتَتَّقُوْا فَاِنَّ اللّٰهَ كَانَ غَفُوْرًا رَّحِيْمًا

wa lan tastaṭī‘ū an ta‘dilū bainan-nisā'i wa lau ḥaraṣtum falā tamīlū kullal-maili fa tażarūhā kal-mu‘allaqah(ti), wa in tuṣliḥū wa tattaqū fa innallāha kāna gafūrar raḥīmā(n).

Ettekä te pysty tekemään oikeutta vaimojenne välillä, vaikka hartaasti haluaisittekin, joten älkää olko liian taipuvaisia ​​(rakastamaanne) jättämään toista roikkumaan. Jos teette parannuksen ja varjelette itseänne (vääryyttä), niin Allah on totisesti anteeksiantava ja armollinen.


130

وَاِنْ يَّتَفَرَّقَا يُغْنِ اللّٰهُ كُلًّا مِّنْ سَعَتِهٖۗ وَكَانَ اللّٰهُ وَاسِعًا حَكِيْمًا

wa iy yatafarraqā yugnillāhu kullam min sa‘atih(ī), wa kānallāhu wāsi‘an ḥakīmā(n).

Ja jos he eroavat, Allah antaa heille molemmille riittävästi runsaudestaan. Allah on kaikkivaltias, kaikkitietävä.


131

وَلِلّٰهِ مَا فِى السَّمٰوٰتِ وَمَا فِى الْاَرْضِۗ وَلَقَدْ وَصَّيْنَا الَّذِيْنَ اُوْتُوا الْكِتٰبَ مِنْ قَبْلِكُمْ وَاِيَّاكُمْ اَنِ اتَّقُوا اللّٰهَ ۗوَاِنْ تَكْفُرُوْا فَاِنَّ لِلّٰهِ مَا فِى السَّمٰوٰتِ وَمَا فِى الْاَرْضِۗ وَكَانَ اللّٰهُ غَنِيًّا حَمِيْدًا

wa lillāhi mā fis-samāwāti wa mā fil-arḍ(i), wa laqad waṣṣainal-lażīna ūtul-kitāba min qablikum wa iyyākum anittaqullāh(a), wa in takfurū fa inna lillāhi mā fis-samāwāti wa mā fil-arḍ(i), wa kānallāhu ganiyyan ḥamīdā(n).

Ja Allahille kuuluu kaikki, mikä on taivaissa ja mikä on maan päällä, ja totisesti, Me olemme käskenyt niitä, joille annettiin pyhä kirja ennen teitä ja (myös) teitä, pelkäämään Allahia. Mutta jos ette usko, niin (tiedä), että Allahille kuuluu kaikki, mikä on taivaissa ja mikä on maan päällä, ja Allah on Rikkain, Ylistetty.


132

وَلِلّٰهِ مَا فِى السَّمٰوٰتِ وَمَا فِى الْاَرْضِ ۗوَكَفٰى بِاللّٰهِ وَكِيْلًا

wa lillāhi mā fis-samāwāti wa mā fil-arḍ(i), wa kafā billāhi wakīlā(n).

Ja Allahille kuuluu kaikki, mikä on taivaissa ja mikä on maan päällä. Allah on riittävä sen suojelijaksi.


133

اِنْ يَّشَأْ يُذْهِبْكُمْ اَيُّهَا النَّاسُ وَيَأْتِ بِاٰخَرِيْنَۗ وَكَانَ اللّٰهُ عَلٰى ذٰلِكَ قَدِيْرًا

iy yasya' yużhibkum ayyuhan-nāsu wa ya'ti bi'ākharīn(a), wa kānallāhu ‘alā żālika qadīrā(n).

Jos Allah olisi tahtonut, Hän olisi tuhonnut teidät kaikki, oi ihmiset! Sitten Hän toi toisen (kansan) (korvaamaanne). Ja Kaikkivaltias Allah teki niin.


134

مَنْ كَانَ يُرِيْدُ ثَوَابَ الدُّنْيَا فَعِنْدَ اللّٰهِ ثَوَابُ الدُّنْيَا وَالْاٰخِرَةِ ۗوَكَانَ اللّٰهُ سَمِيْعًاۢ بَصِيْرًا ࣖ

man kāna yurīdu ṡawābad-dun-yā fa ‘indallāhi ṡawābud-dun-yā wal-ākhirah(ti), wa kānallāhu samī‘am baṣīrā(n).

Jos joku haluaa palkkiota tässä maailmassa, tietäkää, että Allahilla on palkkio tässä maailmassa ja tuonpuoleisessa. Ja Allah on Kaikkikuuleva, Kaikkinäkevä.


135

۞ يٰٓاَيُّهَا الَّذِيْنَ اٰمَنُوْا كُوْنُوْا قَوَّامِيْنَ بِالْقِسْطِ شُهَدَاۤءَ لِلّٰهِ وَلَوْ عَلٰٓى اَنْفُسِكُمْ اَوِ الْوَالِدَيْنِ وَالْاَقْرَبِيْنَ ۚ اِنْ يَّكُنْ غَنِيًّا اَوْ فَقِيْرًا فَاللّٰهُ اَوْلٰى بِهِمَاۗ فَلَا تَتَّبِعُوا الْهَوٰٓى اَنْ تَعْدِلُوْا ۚ وَاِنْ تَلْوٗٓا اَوْ تُعْرِضُوْا فَاِنَّ اللّٰهَ كَانَ بِمَا تَعْمَلُوْنَ خَبِيْرًا

yā ayyuhal-lażīna āmanū kūnū qawwāmīna bil-qisṭi syuhadā'a lillāhi wa lau ‘alā anfusikum awil-wālidaini wal-aqrabīn(a), iy yakun ganiyyan au faqīran fallāhu aulā bihimā, falā tattabi‘ul-hawā an ta‘dilū, wa in talwū au tu‘riḍū fa innallāha kāna bimā ta‘malūna khabīrā(n).

Oi te, jotka uskotte! Olkaa oikeuden puolustajia, olkaa Allahin todistajia, jopa itseänne vastaan ​​tai vanhempianne ja sukulaisianne vastaan. Olipa hän (syytetty) rikas tai köyhä, Allah tietää parhaiten, mikä on hänen parhaakseen. Joten älkää seuratko halujanne, haluten poiketa totuudesta. Ja jos vääristelet (todistustasi) tai kieltäydyt todistamasta, tiedä, että Allah tietää kaiken, mitä teette.


136

يٰٓاَيُّهَا الَّذِيْنَ اٰمَنُوْٓا اٰمِنُوْا بِاللّٰهِ وَرَسُوْلِهٖ وَالْكِتٰبِ الَّذِيْ نَزَّلَ عَلٰى رَسُوْلِهٖ وَالْكِتٰبِ الَّذِيْٓ اَنْزَلَ مِنْ قَبْلُ ۗوَمَنْ يَّكْفُرْ بِاللّٰهِ وَمَلٰۤىِٕكَتِهٖ وَكُتُبِهٖ وَرُسُلِهٖ وَالْيَوْمِ الْاٰخِرِ فَقَدْ ضَلَّ ضَلٰلًا ۢ بَعِيْدًا

yā ayyuhal-lażīna āmanū āminū billāhi wa rasūlihī wal-kitābil-lażī nazzala ‘alā rasūlihī wal-kitābil-lażī anzala min qabl(u), wa may yakfur billāhi wa malā'ikatihī wa kutubihī wa rusulihī wal-yaumil-ākhiri faqad ḍalla ḍalālam ba‘īdā(n).

Oi te uskovaiset! Jatkakaa uskomista Allahiin ja Hänen lähettilääseensä (Muhammediin) ja Kirjaan (Koraaniin), joka on ilmoitettu Hänen lähettiläälleen, sekä kirjoihin, jotka on lähetetty aiemmin. Joka kieltää uskon Allahiin, Hänen enkeleihinsä, Hänen kirjoihinsa, Hänen lähettiläisiinsä ja Viimeiseen päivään, hän on todellakin eksynyt hyvin kauas.


137

اِنَّ الَّذِيْنَ اٰمَنُوْا ثُمَّ كَفَرُوْا ثُمَّ اٰمَنُوْا ثُمَّ كَفَرُوْا ثُمَّ ازْدَادُوْا كُفْرًا لَّمْ يَكُنِ اللّٰهُ لِيَغْفِرَ لَهُمْ وَلَا لِيَهْدِيَهُمْ سَبِيْلًاۗ

innal-lażīna āmanū ṡumma kafarū ṡumma āmanū ṡumma kafarū ṡummazdādū kufral lam yakunillāhu liyagfira lahum wa lā liyahdiyahum sabīlā(n).

Totisesti, ne, jotka uskovat ja sitten kieltävät, sitten uskovat (uudelleen), sitten kieltävät jälleen ja sitten lisäävät epäuskoaan, eivät anna heille anteeksi eikä (eikä) näytä heille (suoraa) polkua.


138

بَشِّرِ الْمُنٰفِقِيْنَ بِاَنَّ لَهُمْ عَذَابًا اَلِيْمًاۙ

basysyiril-munāfiqīna bi'anna lahum ‘ażāban alīmā(n).

Kertokaa tekopyhille, että heitä odottaa tuskallinen rangaistus


139

ۨالَّذِيْنَ يَتَّخِذُوْنَ الْكٰفِرِيْنَ اَوْلِيَاۤءَ مِنْ دُوْنِ الْمُؤْمِنِيْنَ ۗ اَيَبْتَغُوْنَ عِنْدَهُمُ الْعِزَّةَ فَاِنَّ الْعِزَّةَ لِلّٰهِ جَمِيْعًاۗ

al-lażīna yattakhiżūnal-kāfirīna auliyā'a min dūnil-mu'minīn(a), ayabtagūna ‘indahumul-‘izzata fa innal-‘izzata lillāhi jamī‘ā(n).

(nimittäin) ne, jotka tekevät uskottomista johtajia jättämällä uskovat taakseen. Etsivätkö he valtaa näiden uskottomien puolella? Tiedä, että kaikki valta kuuluu Allahille.


140

وَقَدْ نَزَّلَ عَلَيْكُمْ فِى الْكِتٰبِ اَنْ اِذَا سَمِعْتُمْ اٰيٰتِ اللّٰهِ يُكْفَرُ بِهَا وَيُسْتَهْزَاُ بِهَا فَلَا تَقْعُدُوْا مَعَهُمْ حَتّٰى يَخُوْضُوْا فِيْ حَدِيْثٍ غَيْرِهٖٓ ۖ اِنَّكُمْ اِذًا مِّثْلُهُمْ ۗ اِنَّ اللّٰهَ جَامِعُ الْمُنٰفِقِيْنَ وَالْكٰفِرِيْنَ فِيْ جَهَنَّمَ جَمِيْعًاۙ

wa qad nazzala ‘alaikum fil-kitābi an iżā sami‘tum āyātillāhi yukfaru bihā wa yustahza'u bihā falā taq‘udū ma‘ahum ḥattā yakhūḍū fī ḥadīṡin gairih(ī), innakum iżam miṡlahum, innallāha jāmi‘ul-munāfiqīna wal-kāfirīna fī jahannama jamī‘ā(n).

Ja totisesti, Allah on lähettänyt teille (säännöt) Kirjaan (Koraaniin), että jos kuulette Allahin jakeiden kiistettävän ja pilkattavan (uskottomien toimesta), älkää istuko heidän kanssaan, ennen kuin he aloittavat uuden keskustelun. Koska (jos jatkat heidän kanssaan istumista), sinusta tulee tietysti heidän kaltainen. Totisesti, Allah kokoaa kaikki tekopyhät ja uskottomat Helvettiin,


141

ۨالَّذِيْنَ يَتَرَبَّصُوْنَ بِكُمْۗ فَاِنْ كَانَ لَكُمْ فَتْحٌ مِّنَ اللّٰهِ قَالُوْٓا اَلَمْ نَكُنْ مَّعَكُمْ ۖ وَاِنْ كَانَ لِلْكٰفِرِيْنَ نَصِيْبٌ قَالُوْٓا اَلَمْ نَسْتَحْوِذْ عَلَيْكُمْ وَنَمْنَعْكُمْ مِّنَ الْمُؤْمِنِيْنَ ۗ فَاللّٰهُ يَحْكُمُ بَيْنَكُمْ يَوْمَ الْقِيٰمَةِ ۗ وَلَنْ يَّجْعَلَ اللّٰهُ لِلْكٰفِرِيْنَ عَلَى الْمُؤْمِنِيْنَ سَبِيْلًا ࣖ

al-lażīna yatarabbaṣūna bikum, fa in kāna lakum fatḥum minallāhi qālū alam nakum ma‘akum, wa in kāna lil-kāfirīna naṣībun qālū alam nastaḥwiż ‘alaikum wa namna‘kum minal-mu'minīn(a), fallāhu yaḥkumu bainakum yaumal-qiyāmah(ti), wa lay yaj‘alallāhu lil-kāfirīna ‘alal-mu'minīna sabīlā(n).

(Nimittäin) ne, jotka odottavat (tapahtumia), jotka tapahtuvat teille. Kun saavutatte voiton Allahilta, he sanovat: "Emmekö me olleet teidän kanssanne?" Ja jos uskottomilla on osansa, he sanovat: "Emmekö me olleet teidän kanssanne ja puolustaneet teitä uskovilta?" Niin Allah tuomitsee teidän välillänne Ylösnousemuksen päivänä. Allah ei anna uskottomille keinoa voittaa uskovia.


142

اِنَّ الْمُنٰفِقِيْنَ يُخٰدِعُوْنَ اللّٰهَ وَهُوَ خَادِعُهُمْۚ وَاِذَا قَامُوْٓا اِلَى الصَّلٰوةِ قَامُوْا كُسَالٰىۙ يُرَاۤءُوْنَ النَّاسَ وَلَا يَذْكُرُوْنَ اللّٰهَ اِلَّا قَلِيْلًاۖ

innal-munāfiqīna yukhādi‘ūnallāha wa huwa khādi‘uhum, wa iżā qāmū ilaṣ-ṣalāti qāmū kusālā, yurā'ūnan-nāsa wa lā yażkurūnallāha illā qalīlā(n).

Totisesti, tekopyhät yrittävät pettää Allahia, mutta Allah pettää heidät. Kun he nousevat rukoukseen, he tekevät sen laiskasti. He yrittävät ylpeillä (ylistyksellä) ihmisten edessä. Ja he muistavat Allahia vain vähän.


143

مُّذَبْذَبِيْنَ بَيْنَ ذٰلِكَۖ لَآ اِلٰى هٰٓؤُلَاۤءِ وَلَآ اِلٰى هٰٓؤُلَاۤءِ ۗ وَمَنْ يُّضْلِلِ اللّٰهُ فَلَنْ تَجِدَ لَهٗ سَبِيْلًا

mużabżabīna baina żālik(a), lā ilā ha'ulā'i wa lā ilā ha'ulā'(i), wa may yuḍlilillāhu falan tajida lahū sabīlā(n).

He ovat epävarmoja heidän (uskovien tai epäuskoisten) välillä, eivätkä he kuulu tähän (uskovien) ryhmään eivätkä tuohon (uskomattomien) ryhmään. Kenet tahansa Allah johtaa harhaan, ette löydä hänelle mitään (opasta).


144

يٰٓاَيُّهَا الَّذِيْنَ اٰمَنُوْا لَا تَتَّخِذُوا الْكٰفِرِيْنَ اَوْلِيَاۤءَ مِنْ دُوْنِ الْمُؤْمِنِيْنَ ۚ اَتُرِيْدُوْنَ اَنْ تَجْعَلُوْا لِلّٰهِ عَلَيْكُمْ سُلْطٰنًا مُّبِيْنًا

yā ayyuhal-lażīna āmanū lā tattakhiżul-kāfirīna auliyā'a min dūnil-mu'minīn(a), aturīdūna an taj‘alū lillāhi ‘alaikum sulṭānam mubīnā(n).

Oi te uskovat! Älkää ottako uskottomia johtajiksi uskovien rinnalle. Haluatko antaa Allahille selkeän syyn (rangaista teitä)?


145

اِنَّ الْمُنٰفِقِيْنَ فِى الدَّرْكِ الْاَسْفَلِ مِنَ النَّارِۚ وَلَنْ تَجِدَ لَهُمْ نَصِيْرًاۙ

innal-munāfiqīna fid-darkil-asfali minan-nār(i), wa lan tajida lahum naṣīrā(n).

Totisesti, teeskentelijät joutuvat Tulen syvimpiin syvyyksiin, etkä sinä löydä heille auttajaa.


146

اِلَّا الَّذِيْنَ تَابُوْا وَاَصْلَحُوْا وَاعْتَصَمُوْا بِاللّٰهِ وَاَخْلَصُوْا دِيْنَهُمْ لِلّٰهِ فَاُولٰۤىِٕكَ مَعَ الْمُؤْمِنِيْنَۗ وَسَوْفَ يُؤْتِ اللّٰهُ الْمُؤْمِنِيْنَ اَجْرًا عَظِيْمًا

illal-lażīna tābū wa aṣlaḥū wa‘taṣamū billāhi wa akhlaṣū dīnahum lillāhi fa ulā'ika ma‘al-mu'minīn(a), wa saufa yu'tillāhul mu'minīna ajran ‘aẓīmā(n).

Paitsi ne, jotka katuvat ja parantavat itseään ja pitävät kiinni Allahin (uskonnosta) ja vilpittömästi (harjoittavat) uskontoaan Allahin vuoksi. Joten he ovat uskovien kanssa, ja tulevaisuudessa Allah antaa suuren palkinnon niille, jotka uskovat.


147

مَا يَفْعَلُ اللّٰهُ بِعَذَابِكُمْ اِنْ شَكَرْتُمْ وَاٰمَنْتُمْۗ وَكَانَ اللّٰهُ شَاكِرًا عَلِيْمًا ۔

mā yaf‘alullāhu bi‘ażābikum in syakartum wa āmantum, wa kānallāhu syākiran ‘alīmā(n).

Allah ei kiduta teitä, jos olette kiitollisia ja uskotte. Ja Allah on Kiitollinen, Kaikkitietävä.


148

۞ لَا يُحِبُّ اللّٰهُ الْجَهْرَ بِالسُّوْۤءِ مِنَ الْقَوْلِ اِلَّا مَنْ ظُلِمَ ۗ وَكَانَ اللّٰهُ سَمِيْعًا عَلِيْمًا

lā yuḥibbullāhul-jahra bis-sū'i minal-qauli illā man ẓulim(a), wa kānallāhu samī‘an ‘alīmā(n).

Allah ei pidä ilkeistä sanoista, (joita puhutaan) julkisesti paitsi niiden ihmisten toimesta, joille on tehty vääryyttä. Ja Allah on Kuuleva, Kaikkitietävä.


149

اِنْ تُبْدُوْا خَيْرًا اَوْ تُخْفُوْهُ اَوْ تَعْفُوْا عَنْ سُوْۤءٍ فَاِنَّ اللّٰهَ كَانَ عَفُوًّا قَدِيْرًا

in tubdū khairan au tukhfūhu au ta‘fū ‘an sū'in fa innallāha kāna ‘afuwwan qadīrā(n).

Jos julistat hyveen, peität sen tai annat anteeksi (toiselle henkilölle) virheen, niin totisesti Allah on Anteeksiantava, Kaikkivaltias.


150

اِنَّ الَّذِيْنَ يَكْفُرُوْنَ بِاللّٰهِ وَرُسُلِهٖ وَيُرِيْدُوْنَ اَنْ يُّفَرِّقُوْا بَيْنَ اللّٰهِ وَرُسُلِهٖ وَيَقُوْلُوْنَ نُؤْمِنُ بِبَعْضٍ وَّنَكْفُرُ بِبَعْضٍۙ وَّيُرِيْدُوْنَ اَنْ يَّتَّخِذُوْا بَيْنَ ذٰلِكَ سَبِيْلًاۙ

innal-lażīna yakfurūna billāhi wa rusulihī wa yurīdūna ay yufarriqū bainallāhi wa rusulihī wa yaqūlūna nu'minu biba‘ḍin wa nakfuru biba‘ḍ(in), wa yurīdūna ay yattakhiżū baina żālika sabīlā(n).

Totisesti, ne, jotka eivät usko Allahiin ja Hänen lähettiläisiinsä ja aikovat tehdä eron Allahin ja Hänen lähettiläidensä välillä sanomalla: "Me uskomme joihinkin ja emme usko joihinkin", ja aikovat valita keskitien (uskon tai epäuskon),


151

اُولٰۤىِٕكَ هُمُ الْكٰفِرُوْنَ حَقًّا ۚوَاَعْتَدْنَا لِلْكٰفِرِيْنَ عَذَابًا مُّهِيْنًا

ulā'ika humul-kāfirūna ḥaqqā(n), wa a‘tadnā lil-kāfirīna ‘ażābam muhīnā(n).

He ovat todellisia uskottomia. Ja uskottomille Me olemme valmistaneet nöyryyttävän rangaistuksen.


152

وَالَّذِيْنَ اٰمَنُوْا بِاللّٰهِ وَرُسُلِهٖ وَلَمْ يُفَرِّقُوْا بَيْنَ اَحَدٍ مِّنْهُمْ اُولٰۤىِٕكَ سَوْفَ يُؤْتِيْهِمْ اُجُوْرَهُمْ ۗوَكَانَ اللّٰهُ غَفُوْرًا رَّحِيْمًا ࣖ

wal-lażīna āmanū billāhi wa rusulihī wa lam yufarriqū baina aḥadim minhum ulā'ika saufa nu'tīhim ujūrahum, wa kānallāhu gafūrar raḥīmā(n).

Mitä tulee niihin, jotka uskovat Allahiin ja Hänen lähettiläisiinsä eivätkä tee eroa heidän (lähettiläiden) välillä, Allah palkitsee heidät tulevaisuudessa. Allah on anteeksiantava, armollisin.


153

يَسْـَٔلُكَ اَهْلُ الْكِتٰبِ اَنْ تُنَزِّلَ عَلَيْهِمْ كِتٰبًا مِّنَ السَّمَاۤءِ فَقَدْ سَاَلُوْا مُوْسٰٓى اَكْبَرَ مِنْ ذٰلِكَ فَقَالُوْٓا اَرِنَا اللّٰهَ جَهْرَةً فَاَخَذَتْهُمُ الصَّاعِقَةُ بِظُلْمِهِمْۚ ثُمَّ اتَّخَذُوا الْعِجْلَ مِنْۢ بَعْدِ مَا جَاۤءَتْهُمُ الْبَيِّنٰتُ فَعَفَوْنَا عَنْ ذٰلِكَ ۚ وَاٰتَيْنَا مُوْسٰى سُلْطٰنًا مُّبِيْنًا

yas'aluka ahlul-kitābi an tunazzila ‘alaihim kitābam minas-samā'i faqad sa'alū mūsā akbara min żālika fa qālū arinallāha jahratan fa akhażathumuṣ-ṣā‘iqatu bi ẓulmihim, ṡummattakhażul-‘ijla mim ba‘di mā jā'athumul-bayyinātu fa ‘afaunā ‘an żālik(a), wa ātainā mūsā sulṭānam mubīnā(n).

(Kirjan kansan) pyytää sinua (Muhammed), että lähetät heille kirjan taivaasta. Totisesti, he pyysivät Moosekselta jotain suurempaa. He sanoivat: "Näytä meille Allah totuudessa." Niinpä heihin iski salama heidän tyranniansa vuoksi. Sitten he palvoivat vasikkaa, nähtyään selkeät todisteet, mutta Me annoimme heille anteeksi ja annoimme Moosekselle todellisen vallan.


154

وَرَفَعْنَا فَوْقَهُمُ الطُّوْرَ بِمِيْثَاقِهِمْ وَقُلْنَا لَهُمُ ادْخُلُوا الْبَابَ سُجَّدًا وَّقُلْنَا لَهُمْ لَا تَعْدُوْا فِى السَّبْتِ وَاَخَذْنَا مِنْهُمْ مِّيْثَاقًا غَلِيْظًا

wa rafa‘nā fauqahumuṭ ṭūra bimīṡāqihim wa qulnā lahumudkhulul-bāba sujjadaw wa qulnā lahum lā ta‘dū fis-sabti wa akhażnā minhum mīṡāqan galīẓā(n).

Ja Me kohotimme Siinain vuoren heidän yläpuolelleen (vahvistaaksemme) heidän liittoaan. Ja Me käskimme heitä: "Menkää portista (Baitulmaqdis) kumartaen", ja Me käskimme heitä (myös): "Älkää rikkoko sapatin sääntöjä." Ja Me olemme tehneet heistä lujan liiton.


155

فَبِمَا نَقْضِهِمْ مِّيْثَاقَهُمْ وَكُفْرِهِمْ بِاٰيٰتِ اللّٰهِ وَقَتْلِهِمُ الْاَنْۢبِيَاۤءَ بِغَيْرِ حَقٍّ وَّقَوْلِهِمْ قُلُوْبُنَا غُلْفٌ ۗ بَلْ طَبَعَ اللّٰهُ عَلَيْهَا بِكُفْرِهِمْ فَلَا يُؤْمِنُوْنَ اِلَّا قَلِيْلًاۖ

fabimā naqḍihim mīṡāqahum wa kufrihim bi'āyātillāhi wa qatlihimul-ambiyā'a bigairi ḥaqqiw wa qaulihim qulūbunā gulf(un), bal ṭaba‘allāhu ‘alaihā bikufrihim falā yu'minūna illā qalīlā(n).

Niinpä (Me rankaisimme heitä), koska he rikkoivat sopimuksen, koska he eivät uskoneet Allahin merkkeihin ja koska he olivat tappaneet profeetat ilman syytä ja koska he sanoivat: "Sydämemme ovat suljetut." Totisesti, Allah on lukinnut heidän sydämensä heidän epäuskonsa tähden, joten vain pieni osa heistä uskoo,


156

وَّبِكُفْرِهِمْ وَقَوْلِهِمْ عَلٰى مَرْيَمَ بُهْتَانًا عَظِيْمًاۙ

wa bikufrihim wa qaulihim ‘alā maryama buhtānan ‘aẓīmā(n).

ja (Me rankaisimme myös) heidän epäuskonsa (Jeesusta kohtaan) ja heidän julmien syytöstensä vuoksi Mariamia vastaan,


157

وَّقَوْلِهِمْ اِنَّا قَتَلْنَا الْمَسِيْحَ عِيْسَى ابْنَ مَرْيَمَ رَسُوْلَ اللّٰهِۚ وَمَا قَتَلُوْهُ وَمَا صَلَبُوْهُ وَلٰكِنْ شُبِّهَ لَهُمْ ۗوَاِنَّ الَّذِيْنَ اخْتَلَفُوْا فِيْهِ لَفِيْ شَكٍّ مِّنْهُ ۗمَا لَهُمْ بِهٖ مِنْ عِلْمٍ اِلَّا اتِّبَاعَ الظَّنِّ وَمَا قَتَلُوْهُ يَقِيْنًاۢ ۙ

wa qaulihim innā qatalnal-masīḥa ‘īsabna maryama rasūlallāh(i), wa mā qatalūhu wa mā ṣalabūhu wa lākin syubbiha lahum, wa innal-lażīnakhtalafū fīhi lafī syakkim minh(u), mā lahum bihī min ‘ilmin illattibā‘aẓ-ẓanni wa mā qatalūhu yaqīnā(n).

ja (Me rankaisimme myös), koska he sanoivat: "Totisesti, me olemme tappaneet Messiaan, Jeesuksen, Marian pojan, Allahin lähettilään", vaikka he eivät tappaneet eivätkä ristiinnaulitse häntä, vaan (se, mitä he tappoivat), henkilön, joka oli verrattavissa Jeesukseen. Todellakin, ne, jotka ovat eri mieltä (Jeesuksen tappamisesta), ovat aina epävarmoja siitä, kuka tapettiin. He eivät todellakaan tienneet (kuka tarkalleen tapettiin), vaan perustuivat pelkkiin arvailuihin, joten he eivät olleet varmoja siitä, olivatko he tappaneet hänet.


158

بَلْ رَّفَعَهُ اللّٰهُ اِلَيْهِ ۗوَكَانَ اللّٰهُ عَزِيْزًا حَكِيْمًا

bar rafa‘ahullāhu ilaih(i), wa kānallāhu ‘azīzan ḥakīmā(n).

Mutta Allah nosti Jeesuksen läsnäoloonsa. Allah on kaikkivaltias, kaikkitietävä.


159

وَاِنْ مِّنْ اَهْلِ الْكِتٰبِ اِلَّا لَيُؤْمِنَنَّ بِهٖ قَبْلَ مَوْتِهٖ ۚوَيَوْمَ الْقِيٰمَةِ يَكُوْنُ عَلَيْهِمْ شَهِيْدًاۚ

wa im min ahlil-kitābi illā layu'minanna bihī qabla mautih(ī), wa yaumal-qiyāmati yakūnu ‘alaihim syahīdā(n).

Kirjan kansan keskuudessa ei ollut ketään, joka ei uskonut häneen (Isaan) ennen hänen kuolemaansa. Ja ylösnousemuksen päivänä hän (Isa) on heidän todistajansa.


160

فَبِظُلْمٍ مِّنَ الَّذِيْنَ هَادُوْا حَرَّمْنَا عَلَيْهِمْ طَيِّبٰتٍ اُحِلَّتْ لَهُمْ وَبِصَدِّهِمْ عَنْ سَبِيْلِ اللّٰهِ كَثِيْرًاۙ

fa biẓulmim minal-lażīna hādū ḥarramnā ‘alaihim ṭayyibātin uḥillat lahum wa biṣaddihim ‘an sabīlillāhi kaṡīrā(n).

Juutalaisten epäoikeudenmukaisuuden vuoksi Me teimme heille kiellettyä hyvää ruokaa, joka (ennen) oli sallittua; ja koska he estivät (muita) Allahin tieltä,


161

وَّاَخْذِهِمُ الرِّبٰوا وَقَدْ نُهُوْا عَنْهُ وَاَكْلِهِمْ اَمْوَالَ النَّاسِ بِالْبَاطِلِ ۗوَاَعْتَدْنَا لِلْكٰفِرِيْنَ مِنْهُمْ عَذَابًا اَلِيْمًا

wa akhżihimur-ribā wa qad nuhū ‘anhu wa aklihim amwālan-nāsi bil-bāṭil(i), wa a‘tadnā lil-kāfirīna minhum ‘ażāban alīmā(n).

ja koska he harjoittavat koronkiskontaa, vaikka heitä on kielletty siitä, ja koska he kuluttavat ihmisten varallisuutta laittomasti (batil). Ja Me olemme valmistaneet tuskallisen rangaistuksen heidän keskuudessaan oleville uskottomille.


162

لٰكِنِ الرّٰسِخُوْنَ فِى الْعِلْمِ مِنْهُمْ وَالْمُؤْمِنُوْنَ يُؤْمِنُوْنَ بِمَآ اُنْزِلَ اِلَيْكَ وَمَآ اُنْزِلَ مِنْ قَبْلِكَ وَالْمُقِيْمِيْنَ الصَّلٰوةَ وَالْمُؤْتُوْنَ الزَّكٰوةَ وَالْمُؤْمِنُوْنَ بِاللّٰهِ وَالْيَوْمِ الْاٰخِرِۗ اُولٰۤىِٕكَ سَنُؤْتِيْهِمْ اَجْرًا عَظِيْمًا ࣖ

lākinir-rāsikhūna fil-‘ilmi minhum wal-mu'minūna yu'minūna bimā unzila ilaika wa mā unzila min qablika wal-muqīmīnaṣ-ṣalāta wal-mu'tūnaz-zakāta wal-mu'minūna billāhi wal-yaumil-ākhir(i), ulā'ika sanu'tīhim ajran ‘aẓīmā(n).

Mutta ne heistä, joilla on syvää tietoa, ja ne, jotka uskovat, he uskovat (Koraaniin), joka on lähetetty sinulle (Muhammedille), ja (kirjoihin), jotka on lähetetty ennen sinua, samoin kuin ne, jotka suorittavat rukouksia ja maksavat zakatia ja uskovat Jumalaan ja Viimeiseen päivään. Me annamme heille suuren palkinnon.


163

۞ اِنَّآ اَوْحَيْنَآ اِلَيْكَ كَمَآ اَوْحَيْنَآ اِلٰى نُوْحٍ وَّالنَّبِيّٖنَ مِنْۢ بَعْدِهٖۚ وَاَوْحَيْنَآ اِلٰٓى اِبْرٰهِيْمَ وَاِسْمٰعِيْلَ وَاِسْحٰقَ وَيَعْقُوْبَ وَالْاَسْبَاطِ وَعِيْسٰى وَاَيُّوْبَ وَيُوْنُسَ وَهٰرُوْنَ وَسُلَيْمٰنَ ۚوَاٰتَيْنَا دَاوٗدَ زَبُوْرًاۚ

innā auḥainā ilaika kamā auḥainā ilā nūḥiw wan-nabiyyīna mim ba‘dih(ī), wa auḥainā ilā ibrāhīma wa ismā‘īla wa isḥāqa wa ya‘qūba wal-asbāṭi wa ‘īsā wa ayyūba wa yūnusa wa hārūna wa sulaimān(a), wa ātainā dāwūda zabūrā(n).

Totisesti, Me olemme lähettänyt sen sinulle (Muhammedille) niin kuin Me lähetimme sen Nooalle ja hänen jälkeläisilleen, ja Me lähetimme sen (myös) Abrahamille, Ismaelille, Iisakille, Jaakobille ja heidän jälkeläisilleen: Jeesukselle, Ayyubille, Joonalle, Harunille ja Salomonille. Ja Me annoimme Psalmien kirjan Daavidille.


164

وَرُسُلًا قَدْ قَصَصْنٰهُمْ عَلَيْكَ مِنْ قَبْلُ وَرُسُلًا لَّمْ نَقْصُصْهُمْ عَلَيْكَ ۗوَكَلَّمَ اللّٰهُ مُوْسٰى تَكْلِيْمًاۚ

wa rusulan qad qaṣaṣnāhum ‘alaika wa rusulal lam naqṣuṣhum ‘alaik(a), wa kallamallāhu mūsā taklīmā(n).

Ja on joitakin sanansaattajia, joista olemme kertoneet sinulle aiemmin, ja on joitakin sanansaattajia, joista emme ole kertoneet sinulle. Ja Moosekselle Jumala puhui suoraan.


165

رُسُلًا مُّبَشِّرِيْنَ وَمُنْذِرِيْنَ لِئَلَّا يَكُوْنَ لِلنَّاسِ عَلَى اللّٰهِ حُجَّةٌ ۢ بَعْدَ الرُّسُلِ ۗوَكَانَ اللّٰهُ عَزِيْزًا حَكِيْمًا

rusulam mubasysyirīna wa munżirīna li'allā yakūna lin-nāsi ‘alallāhi ḥujjatum ba‘dar-rusul(i), wa kānallāhu ‘azīzan ḥakīmā(n).

Apostolit olivat hyvän uutisen tuojia ja varoittajia, jotta ihmisillä ei olisi mitään syytä riidellä Allahin kanssa apostolien lähettämisen jälkeen. Allah on kaikkivaltias ja kaikkitietävä.


166

لٰكِنِ اللّٰهُ يَشْهَدُ بِمَآ اَنْزَلَ اِلَيْكَ اَنْزَلَهٗ بِعِلْمِهٖ ۚوَالْمَلٰۤىِٕكَةُ يَشْهَدُوْنَ ۗوَكَفٰى بِاللّٰهِ شَهِيْدًاۗ

lākinillāhu yasyhadu bimā anzala ilaika anzalahū bi‘ilmih(ī), wal-malā'ikatu yasyhadūn(a), wa kafā billāhi syahīdā(n).

Mutta Allah on todistaja (Koraanista), jonka Hän on lähettänyt teille (Muhammedille). Hän lähetti sen alas tietonsa kanssa, ja enkelit todistivat sen. Ja Allah on riittävä todistaja.


167

اِنَّ الَّذِيْنَ كَفَرُوْا وَصَدُّوْا عَنْ سَبِيْلِ اللّٰهِ قَدْ ضَلُّوْا ضَلٰلًا ۢ بَعِيْدًا

innal-lażīna kafarū wa ṣaddū ‘an sabīlillāhi qad ḍallū ḍalālam ba‘īdā(n).

Totisesti, ne, jotka eivät usko ja estävät (muita) Allahin polulta, ovat todellakin eksyneet kauas.


168

اِنَّ الَّذِيْنَ كَفَرُوْا وَظَلَمُوْا لَمْ يَكُنِ اللّٰهُ لِيَغْفِرَ لَهُمْ وَلَا لِيَهْدِيَهُمْ طَرِيْقًاۙ

innal-lażīna kafarū wa ẓalamū lam yakunillāhu liyagfira lahum wa lā liyahdiyahum ṭarīqā(n).

Totisesti, niille, jotka eivät usko ja tekevät vääryyttä, Allah ei anna anteeksi eikä osoita heille (suoraa) polkua,


169

اِلَّا طَرِيْقَ جَهَنَّمَ خٰلِدِيْنَ فِيْهَآ اَبَدًا ۗوَكَانَ ذٰلِكَ عَلَى اللّٰهِ يَسِيْرًا

illā ṭarīqa jahannama khālidīna fīhā abadā(n), wa kāna żālika ‘alallāhi yasīrā(n).

paitsi tietä helvettiin; he pysyvät siinä ikuisesti. Ja se on (hyvin) helppoa Allahille.


170

يٰٓاَيُّهَا النَّاسُ قَدْ جَاۤءَكُمُ الرَّسُوْلُ بِالْحَقِّ مِنْ رَّبِّكُمْ فَاٰمِنُوْا خَيْرًا لَّكُمْ ۗوَاِنْ تَكْفُرُوْا فَاِنَّ لِلّٰهِ مَا فِى السَّمٰوٰتِ وَالْاَرْضِۗ وَكَانَ اللّٰهُ عَلِيْمًا حَكِيْمًا

yā ayyuhan-nāsu qad jā'akumur-rasūlu bil-ḥaqqi mir rabbikum fa āminū khairal lakum, wa in takfurū fa inna lillāhi mā fis-samāwāti wal-arḍ(i), wa kānallāhu ‘alīman ḥakīmā(n).

Oi ihmiset! Totisesti, Lähettiläs (Muhammed) on tullut luoksenne (tuoden) totuuden Herraltanne, joten uskokaa (häneen), se on teille parempi. Ja jos ette usko, (se ei vahingoita Allahia lainkaan), sillä todellakin Allahille kuuluu kaikki taivaissa ja maan päällä. Allah on kaikkitietävä, kaikkiviisas.


171

يٰٓاَهْلَ الْكِتٰبِ لَا تَغْلُوْا فِيْ دِيْنِكُمْ وَلَا تَقُوْلُوْا عَلَى اللّٰهِ اِلَّا الْحَقَّۗ اِنَّمَا الْمَسِيْحُ عِيْسَى ابْنُ مَرْيَمَ رَسُوْلُ اللّٰهِ وَكَلِمَتُهٗ ۚ اَلْقٰىهَآ اِلٰى مَرْيَمَ وَرُوْحٌ مِّنْهُ ۖفَاٰمِنُوْا بِاللّٰهِ وَرُسُلِهٖۗ وَلَا تَقُوْلُوْا ثَلٰثَةٌ ۗاِنْتَهُوْا خَيْرًا لَّكُمْ ۗ اِنَّمَا اللّٰهُ اِلٰهٌ وَّاحِدٌ ۗ سُبْحٰنَهٗٓ اَنْ يَّكُوْنَ لَهٗ وَلَدٌ ۘ لَهٗ مَا فِى السَّمٰوٰتِ وَمَا فِى الْاَرْضِۗ وَكَفٰى بِاللّٰهِ وَكِيْلًا ࣖ

yā ahlal-kitābi lā taglū fī dīnikum wa lā taqūlū ‘alallāhi illal-ḥaqq(a), innamal-masīḥu ‘īsabnu maryama rasūlullāhi wa kalimatuh(ū), alqāhā ilā maryama wa rūḥum minh(u), fa āminū billāhi wa rusulih(ī), wa lā taqūlū ṡalāṡah(tun), inntahū khairal lakum innamallāhu ilāhuw wāḥid(un), subḥānahū ay yakūna lahū walad(un), lahū mā fis-samāwāti wa mā fil-arḍ(i), wa kafā billāhi wakīlā(n).

Te Kirjan kansa! Älkää ylittäkö uskontonne rajoja älkääkä puhuko Allahista mitään muuta kuin totta. Totisesti, Messias Jeesus, Marian poika, oli Allahin lähettiläs ja (joka luotiin) Hänen sanoillaan, jotka Hän välitti Mariamille, ja (hengen puhaltamisella) Häneltä. Joten uskokaa Allahiin ja Hänen lähettiläisiinsä älkääkä sanoko: "(Jumalaa on) kolme", ​​lopettakaa (sanomasta sitä). (Se) on teille parempi. Totisesti, Allah on Kaikkivaltias Jumala, siunattu olkoon Hänelle (ajatuksena) saada lapsia. Hänelle kuuluu kaikki taivaissa ja kaikki maan päällä. Ja Allah on riittävä suojelija.


172

لَنْ يَّسْتَنْكِفَ الْمَسِيْحُ اَنْ يَّكُوْنَ عَبْدًا لِّلّٰهِ وَلَا الْمَلٰۤىِٕكَةُ الْمُقَرَّبُوْنَۗ وَمَنْ يَّسْتَنْكِفْ عَنْ عِبَادَتِهٖ وَيَسْتَكْبِرْ فَسَيَحْشُرُهُمْ اِلَيْهِ جَمِيْعًا

lay yastankifal-masīḥu ay yakūna ‘abdal lillāhi wa lal-malā'ikatul-muqarrabūn(a), wa may yastankif ‘an ‘ibādatihī wa yastakbir fa sayaḥsyuruhum ilaihi jamī‘ā(n).

Messias ei lainkaan epäröinyt olla Allahin palvelija, eivätkä enkelitkään, jotka olivat lähimpänä (Allahia). Ja ne, jotka epäröivät palvoa Häntä ja kerskuvat, Allah kokoaa kaikki luokseen.


173

فَاَمَّا الَّذِيْنَ اٰمَنُوْا وَعَمِلُوا الصّٰلِحٰتِ فَيُوَفِّيْهِمْ اُجُوْرَهُمْ وَيَزِيْدُهُمْ مِّنْ فَضْلِهٖۚ وَاَمَّا الَّذِيْنَ اسْتَنْكَفُوْا وَاسْتَكْبَرُوْا فَيُعَذِّبُهُمْ عَذَابًا اَلِيْمًاۙ وَّلَا يَجِدُوْنَ لَهُمْ مِّنْ دُوْنِ اللّٰهِ وَلِيًّا وَّلَا نَصِيْرًا

fa ammal-lażīna āmanū wa ‘amiluṣ-ṣāliḥāti fa yuwaffīhim ujūrahum wa yazīduhum min faḍlih(ī), wa ammal-lażīnastankafū wastakbarū fa yu‘ażżibuhum ‘ażāban alīmā(n), wa lā yajidūna lahum min dūnillāhi waliyyaw wa lā naṣīrā(n).

Mitä tulee niihin, jotka uskovat ja tekevät hyviä tekoja, Allah täydentää heidän palkkionsa ja lisää osaa runsaudestaan. Sillä välin niitä, jotka ovat haluttomia (palvomaan Allahia) ja ovat ylpeitä, Allah rankaisee tuskallisella rangaistuksella. Heillä ei ole muuta suojelijaa tai auttajaa kuin Allah.


174

يٰٓاَيُّهَا النَّاسُ قَدْ جَاۤءَكُمْ بُرْهَانٌ مِّنْ رَّبِّكُمْ وَاَنْزَلْنَآ اِلَيْكُمْ نُوْرًا مُّبِيْنًا

yā ayyuhan-nāsu qad jā'akum burhānum mir rabbikum wa anzalnā ilaikum nūram mubīnā(n).

Oi ihmiset! Totisesti, teille on tullut todiste totuudesta Herraltanne (Muhammedilta ihmeineen), ja Me olemme lähettäneet teille alas kirkkaan valon (Koraanin).


175

فَاَمَّا الَّذِيْنَ اٰمَنُوْا بِاللّٰهِ وَاعْتَصَمُوْا بِهٖ فَسَيُدْخِلُهُمْ فِيْ رَحْمَةٍ مِّنْهُ وَفَضْلٍۙ وَّيَهْدِيْهِمْ اِلَيْهِ صِرَاطًا مُّسْتَقِيْمًاۗ

fa ammal-lażīna āmanū billāhi wa‘taṣamū bihī fa sayudkhiluhum fī raḥmatim minhu wa faḍl(in), wa yahdīhim ilaihi ṣirāṭam mustaqīmā(n).

Mitä tulee niihin, jotka uskovat Allahiin ja pitävät kiinni Hänen (uskontostaan), Allah antaa armonsa ja runsautensa Hänen (taivaastaan) ja näyttää heille suoran tien Hänen luokseen.


176

يَسْتَفْتُوْنَكَۗ قُلِ اللّٰهُ يُفْتِيْكُمْ فِى الْكَلٰلَةِ ۗاِنِ امْرُؤٌا هَلَكَ لَيْسَ لَهٗ وَلَدٌ وَّلَهٗٓ اُخْتٌ فَلَهَا نِصْفُ مَا تَرَكَۚ وَهُوَ يَرِثُهَآ اِنْ لَّمْ يَكُنْ لَّهَا وَلَدٌ ۚ فَاِنْ كَانَتَا اثْنَتَيْنِ فَلَهُمَا الثُّلُثٰنِ مِمَّا تَرَكَ ۗوَاِنْ كَانُوْٓا اِخْوَةً رِّجَالًا وَّنِسَاۤءً فَلِلذَّكَرِ مِثْلُ حَظِّ الْاُنْثَيَيْنِۗ يُبَيِّنُ اللّٰهُ لَكُمْ اَنْ تَضِلُّوْا ۗ وَاللّٰهُ بِكُلِّ شَيْءٍ عَلِيْمٌ ࣖ

yastaftūnak(a), qulillāhu yuftīkum fil-kalālah(ti), inimru'un halaka laisa lahū waladuw wa lahū ukhtun fa lahā niṣfu mā tarak(a), wa huwa yariṡuhā illam yakul lahā walad(un), fa in kānataṡnataini fa lahumaṡ-ṡuluṡāni mimmā tarak(a), wa in kānū ikhwatar rijālaw wa nisā'an fa liż-żakari miṡlu ḥaẓẓil-unṡayain(i), yubayyinullāhu lakum an taḍillū, wallāhu bikulli syai'in ‘alīm(un).

He pyytävät teiltä fatwaa (kalalahista). Sano: ”Allah antaa teille fatwan koskien kalaahia (nimittäin): Jos henkilö kuolee eikä hänellä ole lapsia, mutta hänellä on sisar, hänen (sisarensa) osuus on puolet hänen jättämästään omaisuudesta, ja hänen veljensä perii (koko sisarensa omaisuuden), jos hänellä ei ole lapsia. Mutta jos siskoja on kaksi, heille molemmille kaksi kolmasosaa jäljelle jäävästä omaisuudesta. Ja jos he (perilliset) koostuvat) veljistä ja sisarista, veljen osuus on sama kuin kahden sisaren osuus.” Allah selittää (tämän lain) teille, ettette eksyisi.