Q.S Al-Qalam (اَلْقَلَم) - 52 Jakeiden lukumäärä

نۤ ۚوَالْقَلَمِ وَمَا يَسْطُرُوْنَۙ

nūn, wal-qalami wa mā yasṭurūn(a).

Nunn. Kynien ja heidän kirjoittamansa kautta,

مَآ اَنْتَ بِنِعْمَةِ رَبِّكَ بِمَجْنُوْنٍ

mā anta bini‘mati rabbika bimajnūn(in).

Herrasi armosta sinä (Muhammed) et ole hullu.

وَاِنَّ لَكَ لَاَجْرًا غَيْرَ مَمْنُوْنٍۚ

wa inna laka la'ajran gaira mamnūn(in).

Ja todellakin saat suuren palkinnon, joka ei koskaan lopu.

وَاِنَّكَ لَعَلٰى خُلُقٍ عَظِيْمٍ

wa innaka la‘alā khuluqin ‘aẓīm(in).

Ja todellakin sinulla on jalo luonne.

فَسَتُبْصِرُ وَيُبْصِرُوْنَۙ

fasatubṣiru wa yubṣirūn(a).

Sitten jonain päivänä näet, ja he (epäuskovat) myös näkevät,

بِاَيِّىكُمُ الْمَفْتُوْنُ

bi'ayyikumul-maftūn(u).

kuka teistä on hullu?

اِنَّ رَبَّكَ هُوَ اَعْلَمُ بِمَنْ ضَلَّ عَنْ سَبِيْلِهٖۖ وَهُوَ اَعْلَمُ بِالْمُهْتَدِيْنَ

inna rabbaka huwa a‘lamu biman ḍalla ‘an sabīlih(ī), wa huwa a‘lamu bil-muhtadīn(a).

Totisesti, Herrasi tietää parhaiten, kuka eksyy Hänen polultaan; ja Hän tietää parhaiten, ketkä ovat ne, jotka saavat johdatusta.

فَلَا تُطِعِ الْمُكَذِّبِيْنَ

falā tuṭi‘il-mukażżibīn(a).

Joten älä tottele niitä, jotka kieltävät (Allahin jakeet).

وَدُّوْا لَوْ تُدْهِنُ فَيُدْهِنُوْنَۚ

waddū lau tudhinu fayudhinūn(a).

He haluavat sinun olevan lempeä, joten hekin ovat lempeitä.

وَلَا تُطِعْ كُلَّ حَلَّافٍ مَّهِيْنٍۙ

wa lā tuṭi‘ kulla ḥallāfim mahīn(in).

Ja älä tottele ketään, joka tykkää kiroilla ja loukata,

هَمَّازٍ مَّشَّاۤءٍۢ بِنَمِيْمٍۙ

hammāzim masysyā'im binamīm(in).

tykkää arvostella, joka yhä enemmän levittää panettelua,

مَّنَّاعٍ لِّلْخَيْرِ مُعْتَدٍ اَثِيْمٍۙ

mannā‘il lil-khairi mu‘tadin aṡīm(in).

joka estää kaikkea hyvää, joka on rajojen ulkopuolella ja on syntien paljous,

عُتُلٍّۢ بَعْدَ ذٰلِكَ زَنِيْمٍۙ

‘utullim ba‘da żālika zanīm(in).

joka on väkivaltainen, ja lisäksi hän on kuuluisa rikoksistaan,

اَنْ كَانَ ذَا مَالٍ وَّبَنِيْنَۗ

an kāna żā māliw wa banīn(a).

koska hän on rikas ja hänellä on paljon lapsia.

اِذَا تُتْلٰى عَلَيْهِ اٰيٰتُنَا قَالَ اَسَاطِيْرُ الْاَوَّلِيْنَۗ

iżā tutlā ‘alaihi āyātunā qāla asāṭīrul-awwalīn(a).

Kun jakeitamme luettiin hänelle, hän sanoi: "(Nämä ovat) muinaisten tarinoita."

سَنَسِمُهٗ عَلَى الْخُرْطُوْمِ

sanasimuhū ‘alal-khurṭūm(i).

Myöhemmin Me panemme merkin (hänen) runkoonsa.

اِنَّا بَلَوْنٰهُمْ كَمَا بَلَوْنَآ اَصْحٰبَ الْجَنَّةِۚ اِذْ اَقْسَمُوْا لَيَصْرِمُنَّهَا مُصْبِحِيْنَۙ

innā balaunāhum kamā balaunā aṣḥābal-jannah(ti), iż aqsamū layaṣrimunnahā muṣbiḥīn(a).

Totisesti, Me olemme koetelleet heitä (Mekan polyteistejä) niin kuin olemme koetelleet puutarhan omistajia, kun he vannoivat, että he varmasti korjaavat (sadon) aamulla,

وَلَا يَسْتَثْنُوْنَ

wa lā yastaṡnūn(a).

mutta he eivät säästäneet (sanoen: "Insha Allah").

فَطَافَ عَلَيْهَا طَاۤىِٕفٌ مِّنْ رَّبِّكَ وَهُمْ نَاۤىِٕمُوْنَ

fa ṭāfa ‘alaihā ṭā'ifum mir rabbika wa hum nā'imūn(a).

Sitten Herraltasi tuli onnettomuus, joka iski puutarhaan heidän nukkuessaan.

فَاَصْبَحَتْ كَالصَّرِيْمِۙ

fa aṣbaḥat kaṣ-ṣarīm(i).

Niin puutarhasta tuli musta kuin säkkipimeä yö,

فَتَنَادَوْا مُصْبِحِيْنَۙ

fa tanādau muṣbiḥīn(a).

Sitten aamulla he kutsuivat toisiaan.

اَنِ اغْدُوْا عَلٰى حَرْثِكُمْ اِنْ كُنْتُمْ صٰرِمِيْنَ

anigdū ‘alā ḥarṡikum in kuntum ṣārimīn(a).

Mene aikaisin puutarhaasi, jos haluat korjata sadon.

فَانْطَلَقُوْا وَهُمْ يَتَخَافَتُوْنَۙ

fanṭalaqū wa hum yatakhāfatūn(a).

Niin he lähtivät kuiskaten.

اَنْ لَّا يَدْخُلَنَّهَا الْيَوْمَ عَلَيْكُمْ مِّسْكِيْنٌۙ

allā yadkhulannahal-yauma ‘alaikum miskīn(un).

Älä tänä päivänä päästä yhtäkään köyhää puutarhaasi.

وَّغَدَوْا عَلٰى حَرْدٍ قٰدِرِيْنَ

wa gadau ‘alā ḥardin qādirīn(a).

Ja he lähtivät aamulla aikomuksenaan estää (köyhiä), vaikka he pystyivätkin (auttamaan heitä).

فَلَمَّا رَاَوْهَا قَالُوْٓا اِنَّا لَضَاۤلُّوْنَۙ

falammā ra'auhā qālū innā laḍāllūn(a).

Niinpä kun he näkivät puutarhan, he sanoivat: "Totisesti, me olemme todellakin eksyksissä oleva kansa,

بَلْ نَحْنُ مَحْرُوْمُوْنَ

bal naḥnu maḥrūmūn(a).

emmekä ole edes saaneet mitään."

قَالَ اَوْسَطُهُمْ اَلَمْ اَقُلْ لَّكُمْ لَوْلَا تُسَبِّحُوْنَ

qāla ausaṭuhum alam aqul lakum lau lā tusabbiḥūn(a).

Viisain heistä sanoi: "Enkö kertonut teille, miksi ette ylistä (Herraanne)?"

قَالُوْا سُبْحٰنَ رَبِّنَآ اِنَّا كُنَّا ظٰلِمِيْنَ

qālū subḥāna rabbinā innā kunnā ẓālimīn(a).

He sanoivat: "Kunnia Herrallemme, todellakin me olemme epäoikeudenmukainen kansa."

فَاَقْبَلَ بَعْضُهُمْ عَلٰى بَعْضٍ يَّتَلَاوَمُوْنَ

fa'aqbala ba‘ḍuhum ‘alā ba‘ḍiy yatalāwamūn(a).

Sitten he kohtasivat toisensa ja syyttivät toisiaan.

قَالُوْا يٰوَيْلَنَآ اِنَّا كُنَّا طٰغِيْنَ

qālū yā wailanā innā kunnā ṭāgīn(a).

He sanoivat: "Voi meitä! Totisesti, me olemme ihmisiä, jotka ylittävät rajoja.

عَسٰى رَبُّنَآ اَنْ يُّبْدِلَنَا خَيْرًا مِّنْهَآ اِنَّآ اِلٰى رَبِّنَا رٰغِبُوْنَ

‘asā rabbunā ay yubdilanā khairam minhā innā ilā rabbinā rāgibūn(a).

Toivomme, että Jumala korvaa meidät paremmalla (puutarhalla) kuin tämä. Totisesti, me toivomme anteeksiantoa Jumalaltamme.

كَذٰلِكَ الْعَذَابُۗ وَلَعَذَابُ الْاٰخِرَةِ اَكْبَرُۘ لَوْ كَانُوْا يَعْلَمُوْنَ ࣖ

każālikal-‘ażāb(u), wa la‘ażābul-ākhirati akbar(u), lau kānū ya‘lamūn(a).

Sellainen on rangaistus (maailmassa). Ja todellakin, rangaistus tuonpuoleisessa olisi suurempi, jos he vain tietäisivät.

اِنَّ لِلْمُتَّقِيْنَ عِنْدَ رَبِّهِمْ جَنّٰتِ النَّعِيْمِ

inna lil-muttaqīna ‘inda rabbihim jannātin-na‘īm(i).

Totisesti, niille, jotka ovat hurskaita, (tarjotaan) paratiisi täynnä nautintoja Herransa luona.

اَفَنَجْعَلُ الْمُسْلِمِيْنَ كَالْمُجْرِمِيْنَۗ

afanaj‘alul-muslimīna kal-mujrimīn(a).

Pitäisikö meidän kohdella muslimeja kuin syntisiä (uskottomia)?

مَا لَكُمْۗ كَيْفَ تَحْكُمُوْنَۚ

mā lakum, kaifa taḥkumūn(a).

Miksi (teitte niin)? Miten teette päätöksiä?

اَمْ لَكُمْ كِتٰبٌ فِيْهِ تَدْرُسُوْنَۙ

am lakum kitābun fīhi tadrusūn(a).

Vai onko teillä (Allahin lähettämää) kirjaa, jota tutkitte?

اِنَّ لَكُمْ فِيْهِ لَمَا تَخَيَّرُوْنَۚ

inna lakum fīhi lamā takhayyarūn(a).

Itse asiassa voitte valita, mitä tahansa siinä on.

اَمْ لَكُمْ اَيْمَانٌ عَلَيْنَا بَالِغَةٌ اِلٰى يَوْمِ الْقِيٰمَةِۙ اِنَّ لَكُمْ لَمَا تَحْكُمُوْنَۚ

am lakum aimānun ‘alainā bāligatun ilā yaumil-qiyāmah(ti), inna lakum lamā taḥkumūn(a).

Vai oletteko saaneet (lupauksia, jotka on vahvistettu) valalla meiltä, ​​joka on voimassa ylösnousemuksen päivään asti; että voitte tehdä päätöksiä (kuten haluatte)?

سَلْهُمْ اَيُّهُمْ بِذٰلِكَ زَعِيْمٌۚ

salhum ayyuhum biżālika za‘īm(un).

Kysy heiltä: "Kuka heistä on vastuussa (tehdystä päätöksestä)?"

اَمْ لَهُمْ شُرَكَاۤءُۚ فَلْيَأْتُوْا بِشُرَكَاۤىِٕهِمْ اِنْ كَانُوْا صٰدِقِيْنَ

am lahum syurakā'(u), falya'tū bisyurakā'ihim in kānū ṣādiqīn(a).

Vai onko heillä liittolaisia? Tuokoot he sitten liittolaisiaan, jos he ovat totuudenmukaisia ​​ihmisiä.

يَوْمَ يُكْشَفُ عَنْ سَاقٍ وَّيُدْعَوْنَ اِلَى السُّجُوْدِ فَلَا يَسْتَطِيْعُوْنَۙ

yauma yuksyafu ‘an sāqiw wa yud‘auna ilas-sujūdi falā yastaṭī‘ūn(a).

(Muistakaa) päivä, jolloin vasikat paljastettiin ja niitä kutsuttiin kumartamaan; silloin he eivät voineet

خَاشِعَةً اَبْصَارُهُمْ تَرْهَقُهُمْ ذِلَّةٌ ۗوَقَدْ كَانُوْا يُدْعَوْنَ اِلَى السُّجُوْدِ وَهُمْ سٰلِمُوْنَ

khāsyi‘atan abṣāruhum tarhaquhum żillah(tun), wa qad kānū yud‘auna ilas-sujūdi wa hum sālimun(a).

heidän katseensa olivat alaspäin, täynnä nöyryytystä. Ja todellakin, aiemmin (maailmassa) heitä kutsuttiin kumartamaan, kun he olivat terveitä (mutta he eivät tehneet niin).

فَذَرْنِيْ وَمَنْ يُّكَذِّبُ بِهٰذَا الْحَدِيْثِۗ سَنَسْتَدْرِجُهُمْ مِّنْ حَيْثُ لَا يَعْلَمُوْنَۙ

fażarnī wa may yukażżibu bihāżal-ḥadīṡi sanastadrijuhum min ḥaiṡu lā ya‘lamūn(a).

Jättäkää siis se Minun (sen asian) ja niiden, jotka kieltävät nämä sanat (Koraanin), huoleksi. Myöhemmin rankaisemme heitä vähitellen suunnasta, jota he eivät tunne,

وَاُمْلِيْ لَهُمْۗ اِنَّ كَيْدِيْ مَتِيْنٌ

wa umlī lahum, inna kaidī matīn(un).

ja minä annoin heille armonajan. Totisesti, Minun suunnitelmani on hyvin varma.

اَمْ تَسْـَٔلُهُمْ اَجْرًا فَهُمْ مِّنْ مَّغْرَمٍ مُّثْقَلُوْنَۚ

am tas'aluhum ajran fahum mim magramim muṡqalūn(a).

Vai pyydättekö (Muhammed) heiltä jotain vastineeksi, niin että heidät taakoittaa velka?

اَمْ عِنْدَهُمُ الْغَيْبُ فَهُمْ يَكْتُبُوْنَ

am ‘indahumul-gaibu fahum yaktubūn(a).

Vai tietävätkö he näkymättömän, joten he kirjoittavat sen muistiin?

فَاصْبِرْ لِحُكْمِ رَبِّكَ وَلَا تَكُنْ كَصَاحِبِ الْحُوْتِۘ اِذْ نَادٰى وَهُوَ مَكْظُوْمٌۗ

faṣbir liḥukmi rabbika wa lā takun kaṣāḥibil-ḥūt(i), iż nādā wa huwa makẓūm(un).

Ole siis kärsivällinen (Muhammed) Herrasi säädösten kanssa äläkä ole kuin (Yunus) mies, joka oli kalan (vatsassa) rukoillessaan surullisin sydämin.

لَوْلَآ اَنْ تَدٰرَكَهٗ نِعْمَةٌ مِّنْ رَّبِّهٖ لَنُبِذَ بِالْعَرَاۤءِ وَهُوَ مَذْمُوْمٌ

lau lā an tadārakahū ni‘matum mir rabbihī lanubiża bil-‘arā'i wa huwa mażmūm(un).

Jos hän ei heti saa suosiota Herraltaan, hänet varmasti heitetään karulle maalle häpeän tilassa.

فَاجْتَبٰىهُ رَبُّهٗ فَجَعَلَهٗ مِنَ الصّٰلِحِيْنَ

fajtabāhu rabbuhū faja‘alahū minaṣ-ṣāliḥīn(a).

Sitten hänen Herransa valitsi hänet ja teki hänestä yhden hurskaista ihmisistä.

وَاِنْ يَّكَادُ الَّذِيْنَ كَفَرُوْا لَيُزْلِقُوْنَكَ بِاَبْصَارِهِمْ لَمَّا سَمِعُوا الذِّكْرَ وَيَقُوْلُوْنَ اِنَّهٗ لَمَجْنُوْنٌ ۘ

wa iy yakādul-lażīna kafarū layuzliqūnaka bi'abṣārihim lammā sami‘uż żikra wa yaqūlūna innahū lamajnūn(un).

Ja todellakin, nuo uskottomat melkein kukistavat teidät silmillään, kun he kuulevat Koraanin ja sanovat: "Hän (Muhammed) on todellakin hullu."

وَمَا هُوَ اِلَّا ذِكْرٌ لِّلْعٰلَمِيْنَ ࣖ

wa mā huwa illā żikrul lil-‘ālamīn(a).

Todellisuudessa (Koraani) on vain varoitus kaikelle luonnolle.